Turvapaikanhakuun liittyvästä muuttoliikkeestä on tullut merkittävä siirtolaisuuden muoto. Moni onkin herännyt pohtimaan sitä, ovatko toisen maailmansodan jälkimainingeissa luodut kansainväliset pakolaissopimukset enää ajan tasalla? Entä mihin sopimukset todellisuudessa sitovat valtioita ja miten eri valtiot ovat soveltaneet sopimuksia? Suomen Perusta -ajatuspajan raportissa Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet – imagon suojelusta rajojen suojeluun VTM Riikka Purra tarkastelee kansainvälisiin pakolaissopimuksiin ja valtioiden toimintamahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Raportissa pohditaan lisäksi sitä, miten Suomen tulisi toimia humanitaarisen maahanmuuton suhteen, sekä sitä, mikä on nykyisen pakolaissopimusjärjestelmän tulevaisuus.

Ulkomaalaisten määrän kasvun myötä suomalaisten turvallisuudentunne on laskenut merkittävästi. Etenkin pelko katujen ja julkisten tilojen turvattomuudesta on kasvanut johtuen tiettyjen ulkomaalaisryhmien yliedustuksesta väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Poliisin kamppaillessa riittävistä resursseista, on samaan aikaan käyty keskustelua siitä, mikä rooli vapaaehtoisilla kansalaispartioilla on syntyneen turvallisuustyhjiön täyttämisessä. YTK Aleksi Hernesniemen kirjoittamassa raportissa Turvallisuus uhattuna - maahanmuutto, turvallisuustilanne ja kansalaispartiot  käsitellään maahanmuuttajien rikollisuuteen, poliisin resursseihin ja vapaaehtoisiin kansalaispartioihin liittyviä kysymyksiä. Raportissa nostetaan myös esiin ehdotuksia turvallisuustilanteen parantamiseksi.

Eurokriisi on osoittanut kiistämättömästi eurovaluutan ongelmat ja euron luomista on jälkikäteen monissa yhteyksissä pidetty virheenä. Onko yhteisvaluutan ongelmiin oikea ratkaisu valuuttaliiton tiivistäminen vai koko euron purkaminen? Heikki Koskenkylä kokoaa Suomen Perusta -ajatuspajan raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa? EMU:n kehittämisehdotusten arviointia ja Suomen linja yhteen oleellisimmat euron kehittämistä käsittelevät näkemykset, joita ovat esittäneet niin taloustieteilijät, tutkimuslaitokset kuin eurooppalaiset viranomaistahot. Koskenkylä vetää lisäksi yhteen omat johtopäätöksensä euron nykytilasta ja Suomen vaihtoehdoista koskien yhteisvaluutan tulevaisuutta.

Suomi ja koko Eurooppa ovat suurimman kriisinsä edessä sitten toisen maailmansodan. Suomen Perusta -ajatuspajan ajankohtaiskatsauksessa Siirtolaiskriisi – puheenvuoroja muuttoliikkeen syistä ja seurauksista aihetta käsittelevät omissa artikkeleissaan kansanedustaja Simon Elo, dosentti Arto Luukkanen ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos. Teoksessa valotetaan siirtolaiskriisin taustoja ja esitetään siihen ratkaisuehdotuksia, käsitellään median toimintaa kriisin aikana sekä pohditaan sitä, minkälaisia vaikutuksia maahanmuutolla on Suomelle ja muille eurooppalaisille yhteiskunnille.

Tutkimukset osoittavat, että toimittajat kannattavat enemmän arvoliberaaleja ja vasemmistolaisia puolueita kuin väestö keskimäärin. Osan toimittajista voidaan jopa nähdä elävän niin sanotun "punavihreän kuplan" sisällä, ilman kontakteja konservatiivisempiin ihmisiin - etenkään perussuomalaisten kannattajiin. Suomen Perusta -ajatuspajan raportissa Punavihreä kupla - perussuomalaiset ja media tiedetoimittaja Marko Hamilo käsittelee perussuomalaisten ja median ongelmallista suhdetta. Miten toimittajien arvomaailma vaikuttaa uutisointiin? Miten perussuomalaiset ovat itse onnistuneet medianhallinnassa? Hamilo käsittelee raportissaan näitä kysymyksiä ja esittää ajatuksia siitä, miten yhteiskunnallisen keskustelun tasoa saataisiin parannettua.