Maahanmuutto rapauttaa Suomen julkisen talouden kestävyyttä ja heikentää yleistä turvallisuutta. Enemmistö ihmisistä haluaisi kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa, mutta tästä huolimatta maahanmuuton kriteerit ovat muuttuneet jatkuvasti vähemmän valikoiviksi ja maahanmuuton määrät sekä sen aiheuttamat ongelmat ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kirjoittamassa analyysissä Ketkä hyötyvä maahanmuutosta? pohditaan syitä sille, miksi maahanmuuttopolitiikkaa on niin vaikea saada järkeistettyä. Tarkasteltavana on se, mitkä ovat ne tahot, jotka hyötyvät laajamittaisesta maahanmuutosta ja mitkä ovat ne ideologiset lähtökohdat, joista yhteiskunnalle vahingollista maahanmuuttopolitiikkaa edistetään. Analyysissä pohditaan...

Maahanmuutto heikentää suomalaisten perusoikeuksia rapauttamalla julkisen talouden rahoitusta, yhteiskunnan sosiaalista koheesiota, yleistä turvallisuutta ja demokratian toimivuutta. Oikeustieteen dosentti Petter Kavonius tarkastelee tutkimuksessa Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin muuttoliikkeen vaikutuksia suomalaisten perusoikeuksille, jotka usein sivuutetaan maahanmuuttoon liittyvässä lainsäädäntötyössä ja lakien tulkinnassa. Petter Kavonius on oikeustieteen tohtori ja yleisen oikeustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Kavonius on tutkinut muun muassa työllisyyden edistämisen laintulkintoja sekä oikeusperiaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Kavonius on toiminut myös Lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy:n osakkaana ja tehtävissä sen saamissa erilaisissa toimeksiannoissa. Perusasiaa suomalaisille -verkkolähetyksessä keskustelua...

Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, kun niin tavallisia kansalaisia kuin kansanedustajia Sebastian Tynkkysestä Päivi Räsäseen on jatkuvasti oikeudessa syytettyinä esittämiensä mielipiteiden takia. Euroopan unioni on astunut samalle tielle internetiä sensuroivien epädemokraattisten maiden kanssa ja pyrkii suitsimaan verkossa käytävää kansalaiskeskustelua ”vihapuheen” torjunnan nimissä. Koko sananvapauden kulttuuri on alennustilassa, kun omasta poikkeava mielipide herättää nykyään debatin sijaan liian usein vaatimuksia ”väärien” mielipiteiden kieltämisestä ja niiden esittäjien sulkemisesta pois yhteiskunnallisesta keskustelusta. Teoksessa Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria tiedetoimittaja Marko Hamilo ja lakimies Onni Rostila tarkastelevat...

Suomen julkinen talous on syöksykierteessä. Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin mukaan Suomi on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut markkinataloudesta siirtymätaloudeksi, jossa julkisen sektorin menot hipovat 60:ta prosenttia bruttokansantuotteesta, bruttoveroaste on yli 50 % ja maan velkasuhde jo yli 80 % BKT:sta. Suomen Perustan julkaisu Kaksitoista talouden periaatetta kokoaa tiiviissä muodossa yhteen professori Virenin ajatuksia siitä, millaisin periaattein julkista taloutta tulisi hoitaa. ”Meidän pitää pelastaa julkinen sektori joutumasta entistä pahempaan rahoituskriisiin. Jos näin ei tehdä, hyvinvointiyhteiskunta romuttuu ja koko talous näivettyy.”, Viren...

Suomi on jyrkän ilmastopolitiikan edelläkävijä. Nopealla aikataululla tapahtuva polttomoottorien vaihtuminen sähköautoihin ja kivihiilen korvaantuminen tuulivoimalla tarkoittaa energian hinnan nousua, teollisuuden ulosliputtamista sekä liikkumisen ja asumisen kallistumista. Energia-asiantuntija Rauli Partanen käsittelee tiedetoimittaja Marko Hamilon toimittamassa teoksessa 'Ydinvoima Suomessa 2050 - Miten Suomesta hiilinegatiivinen ja kilpailukykyinen uuden ydinvoiman avulla' Suomen energiasektoria ja luo vision siitä, miten Suomesta voitaisiin saada energiaomavarainen ydinvoiman laajamittaisen lisärakentamisen avulla. Näin edullista energiaa riittäisi niin teollisuuden kuin kuluttajien tarpeisiin – ja kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti tuotettuna. Ydinvoima on ylenkatsottu energian tuotannon muoto,...