Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous


Keskeisimmät tulokset maahanmuuttotutkimuksista


Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot

Osa 1: Tiivistelmä / Part 1: English summary

Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia

Osa 2: Tiivistelmä / Part 2: English summary


Suomen Perusta -ajatuspaja käynnisti vuonna 2013 tutkimushankkeen, jossa tutkimme maahanmuuttojen vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle. Tutkimuksen ensimmäinen osa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot julkaistiin 2.4.2015 ja sitä päivitettiin 17.4.2015 lisäämällä kymmenen suurimman maahanmuuttomaan lisäksi maahanmuuttajaryhmien aluekohtainen jaottelu.

Tutkimuksen ensimmäistä osaa päivitettiin edelleen 17.10.2019, kun siihen lisättiin uusi liite (Liite 6). Lisätyssä liitteessä (s. 175–181) nettovaikutustiedot esitetään mukaan lukien työnantajien maksamat sosiaalivakuutusmaksut.

Tutkimushankkeen jälkimmäinen osa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia julkaistiin 18.3.2019 ja siinä tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus.




Viittauksia tutkimukseen ja asiantuntijalausuntoja


I Helsingin Sanomat 24.3.2017: Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko:

”Tarkin arvio tähän mennessä toteutuneista [pakolaiskriisin] kustannuksista tulee perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatushautomon Samuli Salmiselta. […]” Matti Sarvimäki, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

II Matti Sarvimäki: Labor Market Integration of Refugees in Finland, VATT 2017:

”Salminen (2015) presents a detailed comparison of the social benefits and the use of public services among immigrants living in Finland by country of birth.”. (s. 2).

III Nordic Economic Policy Review 2017 – Labour Market Integration in the Nordic Countries. Matti Sarvimäki: Labor Market Integration of Refugees in Finland:

”Salminen (2015) presents a detailed comparison of the social benefits and the use of public services among immigrants living in Finland by country of birth.” (s. 93).

IV Jere Päivinen: MITÄ TIEDÄMME MAAHANMUUTON TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta, STM 2017:

”Selvityksessä käytetyissä tutkimuksissa ei ollut tietoa maahanmuuton syystä. Taustamaittaisesta tarkastelusta (Salminen 2015) voidaan kuitenkin päätellä, että negatiivisimmat julkistaloudelliset vaikutukset henkeä kohden syntyvät humanitaarisesta muutosta ja positiivisimmat työperäisestä muutosta.”. (s. 60).

V Jensen et al: Hvad ved vi om indvandring og integration? : indvandringen til Danmark og forløbet af integrationen fra 1960’erne til i dag. Gyldendal , Rockwool Fondens Forskningsenhed, 2016.

VI Tutkija Samuli Salminen on antanut asiantuntijalausunnon maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle 15.10. 2015.

VII Tutkija Samuli Salminen on antanut asiantuntijalausunnon maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista Unkarin valtionvarainministeriön virkamiehille 2.12.2015.

 

 

Lisätietoa tutkimushankkeesta:

Samuli Salminen, tutkija
+358 41 721 3396 / samuli.salminen(at)suomenperusta.fi

 

Tutkimuksen rekisteriselvite: