Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia. Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa, mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000). Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi. Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä näyttäisi pysyvän noin 50 000 muuttajan vuosivauhdissa. Ulkomaalaistaustaisen väestön...

Kreikan avustamisesta liikkeelle lähteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin näytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyään elpymisvälineenä tunnettu vuonna 2021 hyväksytty paketti, joka rahoitettiin jäsenmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Viren on osallistunut aktiivisesti EU-tukipaketeista ja euroalueen taloudesta käytyyn keskusteluun jo vuosien ajan. Tässä teoksessa läpivalaistaan EU:n elpymispaketin syntyhistoriaa Virenin vuosina 2020-2021 kirjoittamien artikkelien kautta, joissa pääosassa on paketin puolesta esitettyjen argumenttien kriittinen analysointi....

Euroopan unionia markkinoidaan Suomen kaltaisia pieniä jäsenvaltioita hyödyttävänä sisämarkkina-alueena, jonka tavoitteena on haastaa taloudellisesti Yhdysvallat ja Kiina. Tästä huolimatta alueen sisämarkkinoiden kehittyminen on jäänyt laajentuvan poliittisen unionin luomisen jalkoihin, eikä alueen taloudellinen kehitys ole pysynyt kilpailijoiden vauhdissa. Suomen Pankin osastopäällikkönä toiminut valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi tässä katsauksessa Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut. Lääkkeeksi Koskenkylä tarjoaa unionin laajentumisen laittamista jäihin ja keskittymistä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen.  ...

Ovatko käytännön luku- ja kirjoitustaito enää itsestäänselvyyksiä peruskoulunsa päättävien ”diginatiivien” keskuudessa? Entä mistä Pisa-tulosten jatkuva lasku kertoo? Opettaja ja tietokirjailija Mai Allon teos Koulukirja – kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta käsittelee suomalaisen koulujärjestelmän kriisiä, johon ollaan nyt vasta heräämässä. Suomen Perusta julkaisi Koulukirjan ensimmäisen painoksen vuonna 2021. Kirjassa tuotiin tuolloin esille, että merkittävä joukko opettajia ja tutkijoita on esittänyt jo vuosien ajan – valtavirtakeskustelusta poiketen – koulujärjestelmän tervehdyttämisen vaativan ”resurssien lisäämisen” sijaan vauhdilla etenevien uudistusten kriittistä tarkastelua; eli sen pohtimista, ovatko...

Suomen Perustan Taloustutkimukselta tilaama kysely kertoo, että 46 prosenttia suomalaisista olisi valmis lopettamaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen ja tukemaan sen sijaan pakolaisia pakolaisleireillä. Vastaajista 41 % vastusti ajatusta ja 13 % ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyssä tiedusteltiin, mitä mieltä vastaaja on seuraavasta ehdotuksesta: Suomi lopettaa turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottamisen ja siirtää tästä vapautuvia resursseja pakolaisten auttamiseen pakolaisleireillä. Enemmistö perussuomalaisten (84 %), kokoomuksen (59 %) ja kristillisdemokraattien (55 %) kannattajista haluaisi lopettaa kokonaan humanitaarisen maahanmuuton ja siirtää auttamisen tapahtumaan pakolaisleireille. Keskustan...