Julkaisu Avaa PDF

Ympäristörealistin käsikirja

”Meillä on enää kymmenen vuotta aikaa pelastaa maapallo!”, ”Maailma tuhoutuu, jos lihansyöntiä ei lopeteta!” tai ”Tuo on polkupyöräkommunismia!”.  Ympäristökeskustelua käydään liikaa tunteella. Näkökulmat ovat usein yksipuolisia ja ratkaisuiksi tarjotaan kuhunkin kysymykseen kerrallaan vain yhtä viisasten kiveä. Pelastukseksi tarjotaan milloin lihan syönnin lopettamista, polttomoottorien kieltämistä tai autoiluun ja asumiseen liittyvien verojen kiristämistä. Suomelta vaaditaan maailman kunnianhimoisimpia ympäristötoimia – välittämättä kuitenkaan toimien vaikutuksista maan talouteen tai edes siihen edistävätkö nämä haluttuja tavoitteita. Marko Hamilon ja Simo Grönroosin toimittama artikkelikokoelma Ympäristörealistin käsikirja tarjoaa...


Julkaisu Avaa PDF

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salmisen tutkimuksessa ’Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia’ tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus. Tutkimus osoittaa, että 20-24 vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa....


Julkaisu Avaa PDF

Humanitaarisen auttamisen reformi

Suomen Perusta -ajatuspajan aloitepaperissa 'Humanitaarisen auttamisen reformi – Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaisleireille olisi kaikkia osapuolia hyödyttävä win-win-ratkaisu' tuodaan esiin humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ja esitetään siirtymistä humanitaarisesta maahanmuutosta pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen. Länsimaat käyttävät tällä hetkellä merkittäviä summia humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamiin kuluihin, kun samaan aikaan pakolaisleirit kamppailevat heikkojen resurssien kanssa. Suomi käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja jo pelkästään turvapaikkajärjestelmän ylläpitoon ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Humanitaaristen maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutus säilyy lisäksi erittäin heikkona vielä vuosia Suomessa asumisen jälkeen ja...


Julkaisu Avaa PDF

Loppu halpatyövoiman maahantuonnille

Matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta ja heikentää suomalaisen työvoiman työmarkkina-asemaa. Suomen Perustan aloitteessa Loppu halpatyövoiman maahantuonnille esitetään, että matalapalkka-alojen maahanmuuttoa konrolloivan saatavuusharkinnan poistamisen tai siihen liittyvien prosessien nopeuttamisen sijaan suomalaisen yhteiskunnan etua palvelisi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevan matalapalkka-alojen maahanmuuton lopettaminen kokonaan. Tämä onnistuisi asettamalla ulkomaiselle työvoimalle Iso-Britannian mallin mukaisen yleisen tulorajan, joka voisi olla esimerkiksi 3000 euroa/kk, ja jota täydentäisivät alakohtaiset tulorajat.


Julkaisu Avaa PDF

Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?

Mitä vaikutuksia saatavuusharkinnan poistamisella ja matalapalkka-alojen maahanmuuton vapauttamisella olisi? Samuli Salmisen kirjoittamassa raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous käydään läpi, mistä saatavuusharkinnassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sen poistamisella olisi – Ruotsin kokemukset halpatyövoiman vapauttamisesta on hyvä tuntea. Raportissa tarkastellaan sitä, kuka voittaa ja kuka häviää, jos saatavuusharkinta poistetaan. Halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää työnantajia ja muuttajia itseään, mutta hyöty tapahtuu suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden kustannuksella, kuten raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien muuttajien työllisyyden, työtulojen ja...