Julkaisimme maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla osoitteessa: www.lähiöluvut.fi.
Nettisivuilla www.lähiöluvut.fi maahanmuuton tilastoja voi tarkastella alue kerrallaan: oppilaaksiottoalueittain Helsingissä ja kaupunginosittain Espoossa ja Vantaalla.
Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot julkaistiin Tuumaustunnilla 23.3.2023. Julkaisuvideolla esitellään muun muassa aluekohtaisten tilastotietojen keskeisimpiä tuloksia:
Keskeimmät tulokset aluekohtaisista tilastotiedoista löytyvät esimerkiksi Tuumaustunnilla esitetystä powerpoint-esityksestä. Voit ladata powerpoint-esityksen klikkaamalla alla olevaa kuvaa:
Keskeisimpiä tuloksia, jotka löytyvät Tuumaustunnin powerpoint-esityksestä, ovat:
- Historiallisen nopeat väestönmuutokset vuosina 1990–2020:
- Suuret erot alueiden välillä. Esimerkiksi Helsingissä Merilahden koulun (Meri-Rastila) oppilasalueella ulkomaalaistaustaisten osuus noussut muutamasta prosentista (vuonna 1990) noin 60 prosenttiin (vuonna 2020). Samaan aikaan eteläisessä Helsingissä ja pientalovaltaisessa Pakilassa ei ole tapahtunut käytännössä muutoksia. Koillisessa ja itäisessä Helsingissä ulkomaalaistaustaiset ovat pääasiassa ei-länsimaalaisia, etelässä ja Pakilassa länsimaalaisten osuus maahanmuuttajista on suuri.
- Vastaavat esimerkit Vantaalla ovat Havukosken ja Ylästön kaupunginosat.
- Väestöosuuksien muutokset voivat olla todella nopeita: esimerkkeinä tästä Maatullin koulun oppilasalue Helsingissä ja Karakallion kaupunginosa Espoossa.
- Muutokset voivat olla hyvin erilaisia myös naapurialueilla: esimerkkinä Maatullin koulun (nopea maahanmuuttajaosuuden kasvu) ja Tapanilan koulun (ei juuri muutoksia) oppilasalueet, joiden välissä on vain päärata.
- Maahanmuuttajat ovat ”yliedustettuina” ARA-vuokra-asuntojen sekä kaikkien uusien ja vanhojen vuokra-asuntojen asukkaissa:
- Helsinki: 33 % ARA-asukkaista ulkomaalaistaustaisia (17,5 % väestöstä).
- Espoo: 38,7 % ARA-asukkaista ulkomaalaistaustaisia (20,0 % väestöstä).
- Vantaa: 41,1 % ARA-asukkaista ulkomaalaistaustaisia (22,5 % väestöstä).
- Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: Kun joillakin alueilla yli 50 % ARA-asukkaista on maahanmuuttaajataustaisia (esimerkiksi Helsingin Puistola (56 %), Espoon Laajalahti (64 %) ja Vantaan Länsimäki (63 %)), niin eteläisessä Helsingissä ARA-asukkaista monella alueella yli 85 % kuuluu suomalaiseen kantaväestöön.
- Uusien eli 2010-luvulla rakennettujen kaikkien vuokratalojen maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuudet ovat suurimmat Helsingissä Vesalan koulun oppilasalueella (69, 1 %), Espoossa Espoon keskuksessa (50,6 %) ja Vantaalla Kivistössä (34,3 %).
- Toisaalta esimerkiksi Helsingissä Arabian koulun alueella vastaava osuus on 13,5 %.
- Vanhojen eli ennen vuotta 2010 rakennettujen vuokra-asuntojen asukkaissa osuudet ovat uusia vuokra-asuntoja suuremmat: Esimerkiksi Vantaan Havukoskella vanhojen vuokra-asuntojen asukkaista maahanmuuttajataustaisia on 62,4 % kaikista asukkaista.
- Maahanmuuttajien keskimäärin heikko pärjääminen: enemmän etuuksia, pienemmät palkat ja maksetut kunnallisverot –> Espoon kaupunginjohtaja: ”Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset”:
- Espoon kaupunginjohtajan (HS 4.3.2019) mukaan ”Espoolle koituu maahanmuutosta valtavat kustannukset”.
- Syynä tähän on, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina kalliissa palveluissa, mutta toisaalta he keskimäärin osallistuvat niiden rahoittamiseen maksettujen kunnallisverojen kautta vain noin 50 % kantaväestön määrästä per henkilö eli toisin sanoen: ”väestö kasvaa, mutta verotulot eivät” (Helsingin Uutiset 2.11.2019).
- Erityisen heikkoja sosioekonomiset mittarit ovat isoista pakolaismaista kotoisin olevilla: palkka- ja yrittäjätulojen mediaani on useilla PK-seudun alueilla (ja koko Helsingin, Espoon ja Vantaan tasolla yhteensä) tasan 0 euroa. Samalla toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä on monella alueella yli 50 % väestöstä.
- Myös yleisesti ottaen kaikilla maahanmuuttajilla yhteensä palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvot jäävät kauaksi kantaväestöstä: Esimerkiksi yhdessäkään Vantaan kaupunginosassa maahanmuuttajien palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvo ei yllä Vantaan suomalaisen kantaväestön keskiarvoon.
- Johtopäätökset tulevasta kehityksestä: Nykyinen maahanmuuttopolitiikka ja ennätyksellinen uusien halpojen vuokra-asuntojen rakentaminen:
- Suomalaista kantaväestöä heikommin pärjäävien maahanmuuttajien osuuden kasvu PK-seudulla jatkuu. Poikkeuksen tästä tekevät eteläisen Helsingin kaltaiset kalliit asuinalueet sekä pientalovaltaiset alueet kuten Pakila Helsingissä ja Ylästö Vantaalla.
- Maahanmuuttajat tulevat (menneisyydestä poiketen) erityisesti Euroopan ulkopuolelta.
- Suomalainen kantaväestö keskittyy PK-seudulla alueille, joissa kantaväestön osuus on vielä hyvin korkea. Tämä koskee erityisesti alle kouluikäisiä lapsia sisältäviä lapsiperheitä (kouluvalinta), jotka voivat myös muuttaa kokonaan pois PK-seudulta.
Taustatietoja tuloksista:
- Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.
- Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.
- Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.
- Aluekohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön.
Tarkat kuvaukset aluekartan tilastotiedoista ja niiden lähteistä Tilastokeskuksella kuvataan erillisessä raportissa Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla. Pääset lukemaan raporttia klikkaamalla sen etukantta alla:
