Suomi on jyrkän ilmastopolitiikan edelläkävijä. Nopealla aikataululla tapahtuva polttomoottorien vaihtuminen sähköautoihin ja kivihiilen korvaantuminen tuulivoimalla tarkoittaa energian hinnan nousua, teollisuuden ulosliputtamista sekä liikkumisen ja asumisen kallistumista. Energia-asiantuntija Rauli Partanen käsittelee tiedetoimittaja Marko Hamilon toimittamassa teoksessa 'Ydinvoima Suomessa 2050 - Miten Suomesta hiilinegatiivinen ja kilpailukykyinen uuden ydinvoiman avulla' Suomen energiasektoria ja luo vision siitä, miten Suomesta voitaisiin saada energiaomavarainen ydinvoiman laajamittaisen lisärakentamisen avulla. Näin edullista energiaa riittäisi niin teollisuuden kuin kuluttajien tarpeisiin – ja kaiken lisäksi ympäristöystävällisesti tuotettuna. Ydinvoima on ylenkatsottu energian tuotannon muoto,...

Kuinka Unkari on saanut nostettua maan syntyvyyden määrätietoisella perhepolitiikalla – ja mitä Suomi voisi tästä oppia. Alhainen syntyvyys on koko Eurooppaa koskettava ilmiö.  Éva Horváth tarkastelee Suomen Perustan raportissa Perhepolitiikka ja syntyvyys Unkarissa harjoitettavaa perhepolitiikkaa, jolla on onnistuttu kääntämään syntyvyyden trendi siten, että kokonaishedelmällisyysluvun kasvu oli Unkarissa suurin kaikista EU-maista vuosien 2010 ja 2019 välisellä jaksolla.    Suomessa sen sijaan tapahtui samalla ajanjaksolla suurin syntyvyyden lasku kaikista EU-maista, kun syntyvyys laski 28 prosenttia. Tästä syystä on mielenkiintoista vertailla Unkarin, Suomen ja...

Turvallisuusasiantuntija Marko Meretvuon kirjoittamassa Suomen Perustan analyysissä Tulvia ja tulikiveä - Maailmanlopun tematiikka ilmastokeskustelussa käsitellään maailmanloppuun liittyvien teemojen esiintymistä ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa sekä niiden mahdollisia seurannaisvaikutuksia. Tutkimuksen tuloksena julkisesta keskustelusta tunnistettiin samanlaisia tunnuspiirteitä, joita on uskonnollisessa eskatologiassa. Aiheeseen liittyen havaittiin yhä enenemässä määrin liittyvän myös muita kultillisia piirteitä. Lisäksi tunnistettiin useita vaaratekijöitä, joita maailmanlopusta puhumiseen tässä yhteydessä liittyy. Tutkimus on erityisen relevantti nyt, kun lasten ilmastoahdistus lisääntyy, Elokapina-liikkeen kaltaiset ääriryhmät ovat aktivoituneet näkyvästi ja ilmastohätätilasta puhutaan hallitustasolla asti. Elokapina-liike voidaankin...

Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista ja Talebanin valtaannousu ovat herättäneet keskustelun siitä, tulisiko länsimaiden lisätä humanitaarista auttamistaan alueella. Samaan aikaan kun monissa Euroopan maissa ollaan keskittymässä ihmisten auttamiseen Afganistanissa ja sen lähialueilla, on Suomessa taas herännyt keskustelu humanitaarisen maahanmuuton lisäämisestä. Pakolaiskiintiön nostamisesta on tehty erilaisia aloitteita, ja hallitus on jo helpottanut perheenyhdistämisiä lähettämällä alueelle ulkoministeriön virkamiehiä. Suomen Perustan analyysissä Kuinka kalliiksi 1000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee? käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä tuhat Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa maksaisi suomalaiselle yhteiskunnalle....

Julkaisimme maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot osoitteessa: www.kuntaluvut.fi. Tilastotiedot julkaistiin kuntakartassa, jossa maahanmuuton tilastoja voi tarkastella kunta kerrallaan. Taustatietoja tuloksista: Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2020.Tulokset ovat eri maahanmuuttajaryhmille ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain.Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi ovat yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta tulevat Tilastokeskukselta.Kuntakohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön. Keskeisimpiä tuloksia: Maahanmuuttajat saavat kunnan suomalaista kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia (toimeentulotuki, työttömyysturvaetuudet) noin 90 % Suomen...