Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salmisen tutkimuksessa ’Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia’ tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus. Tutkimus osoittaa, että 20-24 vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa....

Suomen Perusta -ajatuspajan aloitepaperissa 'Humanitaarisen auttamisen reformi – Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaisleireille olisi kaikkia osapuolia hyödyttävä win-win-ratkaisu' tuodaan esiin humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ja esitetään siirtymistä humanitaarisesta maahanmuutosta pakolaisleireillä tapahtuvaan auttamiseen. Länsimaat käyttävät tällä hetkellä merkittäviä summia humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamiin kuluihin, kun samaan aikaan pakolaisleirit kamppailevat heikkojen resurssien kanssa. Suomi käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja jo pelkästään turvapaikkajärjestelmän ylläpitoon ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Humanitaaristen maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutus säilyy lisäksi erittäin heikkona vielä vuosia Suomessa asumisen jälkeen ja...

Matalapalkka-aloille suuntautuva maahanmuutto rasittaa Suomen julkista taloutta ja heikentää suomalaisen työvoiman työmarkkina-asemaa. Suomen Perustan aloitteessa Loppu halpatyövoiman maahantuonnille esitetään, että matalapalkka-alojen maahanmuuttoa konrolloivan saatavuusharkinnan poistamisen tai siihen liittyvien prosessien nopeuttamisen sijaan suomalaisen yhteiskunnan etua palvelisi EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevan matalapalkka-alojen maahanmuuton lopettaminen kokonaan. Tämä onnistuisi asettamalla ulkomaiselle työvoimalle Iso-Britannian mallin mukaisen yleisen tulorajan, joka voisi olla esimerkiksi 3000 euroa/kk, ja jota täydentäisivät alakohtaiset tulorajat.

Mitä vaikutuksia saatavuusharkinnan poistamisella ja matalapalkka-alojen maahanmuuton vapauttamisella olisi? Samuli Salmisen kirjoittamassa raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous käydään läpi, mistä saatavuusharkinnassa on kyse ja millaisia vaikutuksia sen poistamisella olisi – Ruotsin kokemukset halpatyövoiman vapauttamisesta on hyvä tuntea. Raportissa tarkastellaan sitä, kuka voittaa ja kuka häviää, jos saatavuusharkinta poistetaan. Halpatyövoiman maahantulon vapauttaminen hyödyttää työnantajia ja muuttajia itseään, mutta hyöty tapahtuu suomalaisten työntekijöiden ja Suomen julkisen talouden kustannuksella, kuten raportissa julkaistut tutkimustulokset matalapalkka-aloille tulevien muuttajien työllisyyden, työtulojen ja...

Miten Suomen taloudella menee? Onko Suomi korruptiosta vapaa maa? Suomen Perustan uutuusteos Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia tarjoaa näkökulmia siitä, millä eväillä monien rakenteellisten ongelmien vaivaama maamme talous saataisiin jälleen kes­tävälle kasvu-uralle. Artikkelikokoelmassa tarkastellaan globaalien trendien lisäksi monipuolisesti Suomen julkisen talouden tilaa sekä niin verotukseen, yrittäjyyteen, teollisuuteen kuin työeläkejärjestelmäänkin liittyviä kysymyksiä. Myös työmarkkinoiden uudistamiseen otetaan kantaa erilaisista näkökulmista ja osansa saavat myös suomalainen kaverikapitalismi ja rakenteellinen korruptio. Simo Grönroosin toimittaman artikkelikokoelman kirjoittajat ovat  Matti Viren, Sakari Puisto, Kai Järvikare,  Heikki Koskenkylä,   Matti Putkonen,   Olli Pusa,   Arto...