Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kritisoi (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markkuhuusko/jussi-halla-aholta-hatullinen-huttua/) kovin sanoin Suomen Perustan tutkimusta eri maahanmuuttajaryhmien toteutuneista julkisen talouden tuloista ja menoista. Markku Huusko viittaa kriittisessä kirjoituksessaan ”Maahanmuuttofaktoista perillä olevaan erityisasiantuntijaan” TEM:n Antti Kaihovaaraan:
”Jutusta käy hyvin ilmi, että nämä laskelmat ovat täysin hatusta vedettyjä”, Kaihovaara kirjoitti Twitterissä. Hän ei esimerkiksi oikein ymmärrä työnantajilta saatavan pienemmän sosiaalivakuutusmaksun sisällyttämistä laskelmiin maahanmuuton kuluista.”
Vastine Huuskolle ja Kaihovaaralle lyhyesti:
Huuskon kirjoituksesta ja Kaihovaaraa koskevasta lainauksesta käy selvästi ilmi, että vaikka Huusko tituleeraa Kaihovaaraa alan ”erityisasiantuntijaksi”:
- He eivät tunne edes maahanmuuttajien julkisen talouden vaikutuksia käsittelevän kotimaisen ja kansainvälisen akateemisen tutkimuksen peruskäsitteistöä. Maahanmuuttajien (ja kantaväestön) julkisen talouden vaikutukset muodostuvat nimittäin sekä henkilöitä koskevien julkisen talouden menoista (esimerkiksi saadut tulonsiirrot) että heitä koskevista julkisen talouden tuloista (esimerkiksi juuri mainitut sosiaalivakuutusmaksut).
- Huusko ja Kaihovaara eivät selvästi ole tutustuneet tutkimukseen, jonka he tyrmäävät suorilta käsin (missä sinänsä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä meillä Perustassa).
Jos he olisivat viitsineet tutustua tutkimukseen edes pintapuolisesti, niin he olisivat huomanneet, että esitetyt julkisen talouden tulojen ja menojen vaikutukset perustuvat lähes täysin viranomaisrekistereistä (Tilastokeskus, THL) poimittuihin luotettaviin tietoihin.
Toteutuneita julkisen talouden vaikutuksia koskeva tutkimuksemme on tästä syystä saanut myös positiivista, akateemista kansainvälistä huomiota:
”Salminen (2015) presents a detailed comparison of the social benefits and the use of public services among immigrants living in Finland by country of birth.” (s. 93).
ja samoin Suomessa (HS 24.3.2017):
”Tarkin arvio tähän mennessä toteutuneista [pakolaiskriisin] kustannuksista tulee perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatushautomon Samuli Salmiselta. […]” — Matti Sarvimäki, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. - Siitä, kuinka paljon Suomeen tulee humanitaarisia maahanmuuttajia seuraavien vuosien aikana, ei voi tietenkään olla mitään kovin tarkkaa tietoa (toisin kuin heidän suorista julkisen talouden vaikutuksistaan).
Joka tapauksessa humanitaaristen maahanmuuttajien (ainakin) vuodesta 1995 eteenpäin havaitut julkisen talouden vaikutukset osoittavat, että julkisen talouden kannalta on parempi, mitä vähemmän Suomeen tulee tällaista maahanmuuttoa.
Suomeen saapuvien humanitaaristen maahanmuuttajien määrä on poliittinen päätös muun muassa sen perusteella, otetaanko Ruotsista vastaan turvapaikanhakijoita, osallistutaanko/ajetaanko EU:n taakanjakosopimusta, millaisia ovat perheenyhdistämiskriteerit ja kuinka paljon kiintiöpakolaisia otetaan.
Samoin on poliittinen päätös, kuinka paljon halutaan edistää humanitaaristen maahanmuuttajien paluumuuttoa — julkisia rahoja voidaan säästää karkeasti ottaen yhtä paljon sillä, että edistetään 10 000 humanitaarisen maahanmuuttajan paluumuuttoa, kuin sillä että otetaan vastaan 10 000 humanitaarista maahanmuuttajaa vähemmän.
Vastine Huuskolle ja Kaihovaaralle hieman yksityiskohtaisemmin:
1. Peruskäsitteistö kuntoon: Julkisen talouden nettovaikutukset ovat julkisen talouden tulojen ja menojen välinen erotus.
Suomen Perustan tutkimuksessa noudatetaan kansainvälisessä (ja suomalaisessa) akateemisessa tutkimuskirjallisuudessa (ks. s. 154) käytettyä tapaa määrittää maahanmuuttajien (ja kantaväestön) julkisen talouden nettovaikutukset heidän julkisen talouden tulojensa ja menojensa välisenä erotuksena (engl. net fiscal effects, toisinaan myös net cost tarkkoittaen samaa asiaa).
Alla olevassa kuviossa henkilöitä koskevat julkisen talouden tulot ja menot on esitetty skemaattisena kuviona. Julkinen talous saa henkilöltä ”plussaa”, kun henkilö maksaa esimerkiksi välittömiä tai välillisiä veroja — tai esimerkiksi sosiaalivakuutusmaksuja. Henkilö aiheuttaa julkiselle taloudelle ”miinusta”, kun hän saa tulonsiirtoja tai käyttää julkisia palveluita. Henkilön ”netto” julkiselle taloudelle saadaan, kun näistä ”plussista” vähennetään ”miinukset”.
Maksetut sosiaalivakuutusmaksut vaikuttavat nettosummaan. Nyt julkisen talouden nettovaikutusten määritelmästä seuraa se, että maahanmuuttajaryhmän keskimääräiset nettovaikutukset muuttuvat kantaväestöä negatiivisemmiksi, jos:
- Heidän julkisen talouden menonsa muuttuvat suuremmiksi (esimerkiki enemmän saatuja tulonsiirtoja).
- Heidän julkisen talouden tulonsa muuttuvat pienemmiksi (esimerkiksi vähemmän maksettuja sosiaalivakuutusmaksuja).
Siten, jos maahanmuuttajaryhmän keskimääräiset maksetut sosiaalivakuutusmaksut ovat keskimäärin 4 500 euroa/henkilö pienemmät kuin kantaväestöllä keskimäärin, tämän vaikutus julkisen talouden nettovaikutuksiin on -4500/euroa/henkilö verrattuna kantaväestöön.
Esimerkiksi Göteborgin yliopiston Joakim Ruistin (2017) tutkimuksessa (s. 211–233) vertaillaan pakolaisten ja koko väestön toteutuneita julkisen talouden nettovaikutuksia Ruotsissa (ks. tulostaulukko s. 228). Suomen Perustan tutkimus toteutuneista julkisen talouden vaikutuksista muistuttaa hyvin paljon rakenteeltaan tätä Ruistin tutkimusta. Ruistin tutkimuksessa julkisen talouden tulopuolella mukana ovat mm. payroll taxes (joka tässä yhtydessä lienee lähin vastine sosiaalivakuutusmaksuille).
Ruist toteaakin kiinnostavasti — ja hyvin suoraan tämän kirjoitukseen teemaan liittyen — että pakolaisten koko väestöä negatiivisemmat nettovaikutukset johtuvat 80 %:sti keskimäärin alemmista julkisen talouden tuloista (maksetut verot, sosiaalivakuutusmaksut) eivätkä niinkään saaduista tulonsiirroista:
”The refugees’ lower-than-average revenues represent 80% of the total net cost. ” (s. 229).
2. Suomen Perustan toteutuneita julkisen talouden tuloja ja menoja käsittelevä tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n hallinnoimiin laajoihin rekisteriaineistoihin.
Suomen Perustan tutkimus perustuu laajoihin, henkilövuositasoisiin rekisteriaineistoihin. Tämä selviää muun muassa tutustumalla tutkimuksen sisällysluetteloon sekä sen lukuun 5, missä tutkimusaineistot esitellään.
Esitän seuraavaksi lyhyesti palluroittain, mistä rekisteriaineistoista julkisen talouden tulot ja menot muodostetaan tutkimustekstissä (ks. tarkemmat yksityiskohdat esimerkiksi sisällysluettelosta (s. 4) alkaen):
- Rekisteritutkimusaineisto sisältää vuosittaisia tarkkoja tietoja kaikista maahanmuuttajista (ulkomailla syntyneet) , joilla on ollut Suomessa kotikunta 15–70-vuotiaana yhtenäkin vuonna vuosien 1988–2011 aikana. (Tällä hetkellä käytössä on v. 2018 ulottuva aineisto).
- Samoilla kriteereillä rekisteriaineistossa on tiedot kaikista maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä lapsista (nk. 2. sukupolvi).
- Lisäksi tutkimusrekisteri sisältää tietoja 50 000 satunnaisesti valitusta Suomessa syntyneestä henkilöstä (vertailuna oleva kantaväestö).
- Luvussa 6.2.1 ja 6.2.2 esitetään suoraan Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuen tulokset maksetuista ja saaduista tulonsiirroista (ks. lista rekisteriaineistoon sisältyvistä tulonsiirroista: Liite 2, s. 165–167). Saatujen tulonsiirtojen osalta tuloksia verrataan Kelan tutkimuksen (Tervola ja Verho, 2014 ) tuloksiin ja todetaan, että tulokset ovat samansuuruisia syntymäalueittain.
- Luvussa 6.2.4 lasketaan henkilövuosittaiset välilliset verot. Tässä käytetään Tilastokeskuksen rekisteriaineistosta tietoa henkilöiden kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista yhdistettynä Jäntin (2009) tutkimukseen maksetuista välillisistä veroista.
- Luvussa 6.3 lasketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden menot henkilövuosittain. Tulokset lasketaan THL:ltä tutkimuskäyttöön saaduista rekisteritiedoista. Tuloksia verrataan tutkimustuloksiin sos.-terv. menoista ja todetaan, että ovat samansuuruisia.
- Luvuissa 6.4, 6.5 ja 6.6 lasketaan suoraan Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen tietoihin perustuen: opiskelumenot, oikeusmenot (rikoasiat, ulosotot ja oikeusapu) sekä työvoimakoulutusten menot.
- Ainoa julkisen talouden vaikutus, joka aiheuttaa ryhmien välille eroja ja joka ei perustu rekisteritietoihin ovat turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotto- ja kotouttamismenot luvussa 6.7. Siinäkin menoarviot perustuvat valtion budjetteihin, ja ne on jätetty tarkoituksella varmuuden vuoksi liian pieniksi budjettilukuihin verrattunna (jottei tulisi syytöksiä näiden lukujen liioittelusta).
- Täten luvussa 6.9 esitetyt julkisen talouden nettovaikutukset — eli edellisissä luvuissa laskettujen julkisen talouden tulojen ja menojen väliset erotukset — ovat vankalla pohjalla
- Marraskuussa 2019 julkaistiin nettovaikutustulokset (s. 175–181) siten, että niihin on sisällytetty myös henkilöiden työnantajien maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Ne ovat julkisen talouden tuloja ja vaikuttavat nettovaikutuksiin (ks. yllä). Työnantajien maksut laskettiin Tilastokeskuksen rekisteritiedoista koskien henkilöiden maksamia sosiaalivakuutusmaksuja (ks. tarkemmin s. 175–176). Siten myös nämä tulokset ovat vankalla pohjalla.