Suomen Perusta julkaisi torstaina 6.2.2020 maahanmuuttajien toimeentulotukien saamista käsittelevän kattavan tilastoraportin. Tässä kirjoituksessa vastataan tilastoraportin kirvoittamaan keskusteluun.
Tätä tekstiä täydennetään ajan mittaan. Jokaisen vastauksen kohdalle on merkitty [päivämäärä], jolloin ne on lisätty tähän tekstiin.
Vastauskokonaisuuksia löytyy tällä hetkellä [14.2.2020] kaksi:
1. ”Vinoumaa ei ole korjattu” [11.2.2020]
— Vastaus MTV:n uutisessa (6.2.2020) esitettyyn pieneen kritiikkiin.
2. Keskustelu tutkimuksen vastaanotosta [15.2.2020]
— Videoitu keskustelu tilastoraportin vastaanotosta. Keskustelussa käydään läpi useita selvennyksiä raporttiin liittyen. Nämä selvennykset on myös listattu lyhyesti tekstimuodossa videon alla.
1. ”Vinoumaa ei ole korjattu” [11.2.2020]
THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola suhtautuu toimeentulotukiraportin tuloksiin MTV:n uutisessa (6.2.2020) nähdäkseni pääosin myönteisesti:
”– Tulokset eivät pääosin vaikuttaneet kovin yllättäviltä, vaan ovat aiempien tulosten kanssa yhteneviä, Tervola sanoo.”
Tervola on siltä osin ”tuttu” Suomen Perustan aiemmista tutkimuksista, että tutkimuksessa eri maahanmuuttajaryhmien toteutuneista julkisista vaikutuksista saatujen tulonsiirtojen tilastojen oikeellisuus varmennettiin vertaamalla tuloksia (s. 33) syntymäalueittain Tervolan ja Verhon (2014) tutkimuksen tuloksiin. Todettiin, että kummassakin tutkimuksessa luvut ovat likipitäen yhtä suuret (s. 33).
Viitatun MTV:n uutisen lukijalle saattaa jäädä artikkelista kuitenkin sellainen mielikuva, että nyt julkaistussa tilastoraportissa olisi jotain pahempiakin puutteita, koska artikkelin eräs väliotsikko kuuluu: ”Vinoumaa ei ole korjattu”.
Kaksi vastausta pieneen kritiikkiin:
Vastaus 1: Kyse on siitä, että erityisesti ennen vuotta 2017 tutkimusaineistossa — ja siten tuloksissa — on liian vähän maksettuja toimeentulotukia. Tämä johtuu siitä, että ennen vuotta 2017 koskevien perustoimeentulotukien rekisterilähteenä toimii THL:n Toimeentulotukirekisteri. Siitä puuttuvat humanitaarisille maahanmuuttajille kotouttamismäärärahoista maksetut toimeentulotuet 3–4 ensimmäisen maassaolovuoden aikana.
Alla olevassa kuviossa on esitetty, mitä ”vinouden korjaaminen” tarkoittaisi käytännössä. Se tarkoittaisi sitä, että pakolaismaista tulleiden 3–4 ensimmäisen maassaolovuoden aikana saamat tuet verrattuna kantaväestöön olisivat paljon suuremmat, kuin mitä nyt raportissa on esitetty.
Eli kuviossa suunnilleen punaisen ympyrän sisällä olevat havaintopisteet siirtyisivät kuviossa nuolen mukaisesti ylöspäin — eli keskimääräiset tuet olisivat korkeammat verrattuna kantaväestöön:
Lisäys 12.3.2020. Sama kuvio vain vuosia 2017–2018 koskevaan aineistoon perustuen eli ilman puutteita ensimmäisten maassaolovuosien osalta:
Toimeentulotukiraportista julkaistiin laajennettu versio 10.3.2020. Laajennetun version liitteessä B saatujen toimeentulotukien määrät verrattuna kantaväestöön esitetään vain vuosien 2017–2018 aineistoon perustuen (s. 85). Vuosia 2017–2018 koskevassa aineistossa ei ole niitä puutteita, joita aiempia vuosia koskevassa aineistossa on (ks. yllä kuva 1).
Alla olevassa kuvassa 2 on esitetty keskimääräiset toimeentulotuet verrattuna kantaväestöön maassaoloajan luokan mukaan — vain vuosia 2017–2018 koskevaan ainestoon perustuen:
Siksi tässä kuvassa pakolaismaista tulleiden toimeentulotukien keskiarvot verrattuna kantaväestöön vastaavat todellisuutta myös ensimmäisen viiden maassaolovuoden osalta.
Kuten kuvasta 2 nähdään, aiemmin julkaistussa kuvassa 1 punaisella ympyrällä ja nuolella esitetty arvio muutoksesta tuloksiin — kun ensimmäisten maassaolovuosien osalta ei ole puutteita — pitää hyvin paikkansa.
Vastaus 2: Tilastoraportin maksimaalisen uskottavuuden vuoksi ennen vuotta 2017 kotouttamismäärärahoista maksettuja toimeentulotukia ei alettu arvioimaan — ja siten ”korjaamaan vinoumaa” yllä olevassa kuviossa esitetyllä tavalla.
Tilastoraportin kaikki tilastotulokset perustuvat suoraan rekisterilähdeaineistoihin. Mikäli ”vinoutta” olisi korjattu yllä olevan kuvion mukaisesti, niin korjaus olisi pitänyt arvioida muuhun kuin rekisterilähteisiin perustuen. Tämä olisi voinut laskea raportin tulosten uskottavuutta, sillä ”vinouksen korjaus” olisi kasvattanut humanitaarisen maahanmuuttajien saamia tukia verrattuna kantaväestöön 3–4 ensimmäisen maassaolovuoden osalta.
En uskonut, että tilastoraporttia kritisoitaisiin julkisuudessa sen vuoksi, että esitetyt toimeentulotuet humanitaarisille maahanmuuttajille ovat julkaistussa raportissa liian pienet muutaman ensimmäisen maassaolovuoden ajalta. Olkoon tämä kuitenkin vastaus tähän hieman odottamattomaan pieneen kritiikkiin.
Sinänsä tämä koko asia puuttuvista — ennen vuotta 2017 — kotouttamismäärärahoista maksetuista toimeentulotuista ja niiden vaikutuksista tuloksiin on kyllä selostettu tutkimusraportissa useaan kertaan, ks. sivut: 16–17, 29, 33-34, 47-48, 61.
2. Keskustelu tutkimuksen vastaanotosta [15.2.2020]
Kävimme Suomen Perustan toiminnanjohtajan Marko Hamilon kanssa noin viikko raportin julkaisun jälkeen [14.2.2020] keskustelun siitä: ”Miten media otti vastaan tutkimuksen maahanmuuttajien toimeentulotuesta?”
Toimeentulotukiraporttia koskevat selvennykset videoidussa keskustelussa. Osana Hamilon kanssa käymäämme keskustelua selvensimme joitakin tilastoraporttiin liittyviä kohtia, jotka ovat nousseet esiin raporttia koskevassa kommentoinnissa. Näitä selvennyksiä olivat:
- Raportissa ei väitetä, että maahanmuuttajat saisivat helpommin toimeentulotukea kuin kantäväestö. Tulokset kertovat ainoastaan sen, että monessa maahanmuuttajaryhmässä toimeentulotukia saadaan keskimäärin enemmän kuin kantaväestössä. Tämä puolestaan indikoi sitä, että heikoiten pärjäävien osuus on monessa maahanmuuttajaväestössä suurempi kuin kantaväestössä.
- ”Mutta saavathan suomalaisetkin tukea”. Tämä on totta, mutta ongelma onkin, että esimerkiksi pakolaismaista tulleet saavat toimeentulotukia yli 15-kertaisesti 20 maassaolovvuoden jälkeen.
Tämän seurauksena käytännössä joudutaan: 1. Leikkaamaan toimeentulotukia tai esimerkiksi julkisia palveluita ja/tai 2. korottamaan veroja ja/tai 3. ottamaan lisää velkaa. - Käydään jälleen läpi lukujen viranomaislähteet.
- Käydään läpi tämän tekstin 1.-kohdassa käsitelty ”vinouma”. Tarkoittaa sitä, että tietyt, ennen vuotta 2017 koskevat luvut, ovat raportissa liian pieniä. Eli luvut saaduista toimeentulotuista ovat todellisuudessa varsinkin humanitaarisilla maahanmuuttajilla vielä raportissa esitettyjäkin hieman suuremmat ennen vuotta 2017. Raportissa esitetyt vuotta 2017 ja 2018 koskevat luvut kertovat kuitenkin todellisen tilanteen.
- Tärkeä selvennys: Tässäkään Suomen Perustan tutkimuksessa esitettyjä varsin karuja lukuja ei pyritä selittämään esimerkiksi ”somalialaisuudella” tai ”irakilaisuudella”. Ylipäätään ei oteta kantaa siihen, mistä luvut johtuvat. Kuten toimeentulotukiraportin tutkimuskysymyksissä (luku 3) esitetään, tarkoitus on ainoastaan selvittää, kuinka paljon toimeentulotukia saadaan (eri tekijöiden mukaan eriteltyinä).
- Sama koskee myös 2. sukupolven tuloksia: Niitäkään ei pyritä selittämään esimerkiksi ylisukupolvisella huono-osaisuuden periytymisellä. Raportissa ainoastaan esitetään 2. sukupolven saadut toimeentulotuet verrattuna samanikäiseen kantaväestöön ja todetaan, että tulokset viittaavat siihen, että integroitumista ei tapahdu monessa maahanmuuttajaryhmässä 2. sukupolvenkaan kohdalla.
Lisähuomautus: Jos ja kun toisen sukupolven kehnojen lukujen osoitetaan olevan (osittain) selitettävissä ylisukupolvisella huono-osaisuuden periytymisellä, tällöin voidaan esittää kysymys, että kannattaako Suomeen valita muuttavaksi sellaisia huonosti pärjääviä maahanmuuttajia, joiden heikko pärjääminen siirtyy seuraavalle sukupolvelle.