Näkökulmat

Työikäisiä lisää Suomeen – mutta millä hinnalla! (kommentti ETK:n julkaisuun 26.11.)


Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi 26.11. raportin, jonka mukaan maahanmuutto vahvistaisi eläketurvan rahoitusta. Kun maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumma kasvaa, niin työeläkemaksujen osuus palkoista voidaan pitää pienempänä.

Käytännössä tämä tarkoittaisi maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumman kasvattamista tuomalla lisää työikäisiä maahanmuuttajia Suomeen (ml. heidän lapsensa). Tämä on eräs versio siitä argumentista, että työikäisiä maahanmuuttajia on saatava syystä tai toisesta lisää seuraaviksi vuosikymmeniksi – vaikka se tulisi hyvin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle.

ETK:n raportissa tähän hintaan ei tosin kiinnitetä liikaa huomiota, mutta sen suhteen esitetään kylläkin vastuuvapauslauseke:

Kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.




Tekstin rakenne:
Alla oleva teksti koskien ETK:n raporttia sisältää seuraavat kolme kohtaa:

  1. Perusidea ETK:n raportin taustalla: Maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee kyllä, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla.
    Ongelmana on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien
    keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaiksiksi. Vaikka maksettujen eläkemaksujen keskiarvot ovat alhaisia, niin maahanmuuttajien henkilölukumäärää kasvattamalla maksujen kokonaissumma kuitenkin luonnollisesti kasvaa.

  2. Osoitetaan tilastotuloksilla, että maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset ja maksetut eläkevakuutusmaksut jäävät alhaisiksi.

  3. Yhteenveto edellisistä: Sisältää tekstin tärkeimmät havainnot lyhyesti esitettynä.



1. Työikäisten määrää ja siten eläkemaksujen kokonaissummaa voidaan nostaa maahanmuutolla — mutta se tulee kalliiksi



Kritisoin jo keväällä ETK:n nyt toistamaa näkemystä siitä, että maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa nostettaisiin tuomalla Suomeen työikäisiä maahanmuuttajia — sillä tämä tulee kalliiksi maahanmuuttajien heikkojen julkisen talouden toteutuneiden nettovaikutusten perusteella.


Kuten totesin yllä, samanlaista argumenttia on käytetty esimerkiksi työllisten kokonaismäärän nostamiseen työikäisten maahanmuuttajien avulla. Työllisten kokonaismäärä toki nousee, vaikka 100:sta huonosti työllistyvän maahanmuuttajaryhmän henkilöstä työllistyisi vain 20. Nämä 20 työllistä korottavat toki myös maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa. Mutta ymmärrettävästi tämä kuitenkin tulee huomattavan kalliiksi julkisen talouden kannalta, kun tarkastellaan koko tämän esimerkkiväestön julkisen talouden vaikutuksia (jossa on 80 ei-työllistä).


Eli maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma kyllä kasvaa, vaikka Suomeen otettaisiin keskimäärin erittäin heikosti työllistyviä maahanmuuttajia esimerkiksi Somaliasta ja Irakista. Koska näissä väestöissä keskimääräiset julkisen talouden vaikutukset ovat erittäin negatiiviset, tämä tulee äärimmäisen kalliiksi. Myös suurimmalla osalla muista maahanmuuttajaryhmistä työikäisten keskimääräiset nettovaikutukset jäävät kantaväestöä huomattavasti negatiivisemmiksi (ks. tilastotulokset jäljempänä).


Vielä enemmän maksettuja eläkemaksuja saataisiin kasaan ottamalla vieläkin enemmän heikosti työllistyviä ja palkattuja maahanmuuttajia, mutta tämä tulisi vieläkin kalliimmaksi. Eli yllä olevaa esimerkkiä lainatakseni, eläkemaksujen kokonaissumma kasvaisi entisestään, jos Suomeen otettaisiinkin 100:n sijasta 200 heikosti työllistyvää maahanmuuttajaa. Heistä 40 työllistyisi – ja eläkemaksujen kokonaissumma siten kaksinkertaistuisi – mutta samalla myös kaksinkertaistuisi ei-työllisten määrä (nyt 160 henkilöä). Tällä tavalla karttuneiden eläkemaksujen kokonaissumma kyllä nousee heikosti pärjäävien maahanmuuttajien määrän kasvaessa, mutta ymmärrettävästi samalla nousisivat tämän ryhmän tuomat nettokustannukset.



2. Tilastotuloksia maahanmuuttajien keskimääräisistä julkisen talouden vaikutuksista ja eläkemaksuista


Kritisoin ETK:ta keväällä myös siitä, että he olivat käyttäneet epärealistisia oletuksia eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteista ja keskipalkoista. Työllisyys ja keskipalkat ovat tämänkertaisessa julkaisussa kunnossa (ainakin 1. maahanmuuttajasukupolven osalta), mutta se ei muuta seuraavaa 2 tosiasiaa:

  1. Suurimmalla osalla maahanmuuttajaryhmistä julkisen talouden nettovaikutukset ovat negatiivisia pitkälläkin aikavälillä verrattuna kantaväestöön.

  2. Palkat ja eläkemaksut jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkälläkin aikavälillä.

Esitän nettovaikutuksista ja eläkemaksuista lyhyesti lukuja Suomen Perustan julkaisemista tutkimuksista:



2.1 Maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset ovat negatiivisia pitkälläkin aikavälillä verrattuna kantaväestöön.


Nettovaikutukset ovat henkilön julkisen talouden tulojen (maksetut verot yms.) ja menojen (saadut tulonsiirrot, julkisten palveluiden menot) välinen erotus, ja siten henkilön eräänlainen tuloslaskelma julkisen talouden kannalta.


Toteutuneet julkisen talouden nettovaikutukset:

Alla taulukossa 1. on esitetty eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset toteutuneet julkisen talouden nettovaikutukset maahanmuuttajien syntymäalueen ja maassaoloajan luokan (vuosia) mukaan — verrattuna Suomessa syntyneeseen kantaväestöön (euroa/henkilö/vuosi). Taulukko löytyy vuosien 1995–2011 toteutuneita nettovaikutuksia käsittelevän tutkimuksemme sivulta 178, ja sen tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteritietoihin (ks. tarkemmin s. 175–176).

Luvut vaihtelevat maahanmuuttajaryhmittäin paljon, mutta suurin osa maahanmuuttajaryhmistä on ”paljon miinuksella” vielä noin 20 vuoden maassaoloajan jälkeen.

Taulukko 1. Työikäisten 20–62-vuotiaiden ikävakioidut nettovaikutusten keskiarvot (euroa/henkilö/vuosi) mukaan lukien työnantajien sosiaalivakuutusmaksut maassaoloajan luokan (vuosia) mukaan ja yhteensä. Keskiarvojen erotus Suomessa syntyneeseen kantaväestöön verrattuna vuonna 2011.



Elinkaarivaikutukset:

Irakissa ja Somaliassa syntyneitä koskien olemme julkaisseet myös 670-sivuisen tutkimuksen näiden maahanmuuttajaryhmien (ja heidän lastensa) julkisen talouden nk. elinkaarivaikutuksista — eli julkisen talouden summatuista vaikutukista kokonaisten elinkaarien yli.

Alla taulukossa on esitetty 20–24-vuotiaana Suomeen muuttavien yksittäisten Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien elinkaarivaikutusennusteuta tutkimuksesta. Elinkaariennusteiden ennusteiden keskiarvot ovat noin -1 000 000 per muuttaja 20–24-vuotiaana Suomeen muuttaville ja Suomeen jääville.




2.2 Maahanmuuttajien maksamat työeläkemaksut jäävät pieniksi kantaväestöön verrattuna – pitkälläkin aikavälillä.


Alla taulukossa 2. on esitetty eri maahanmuuttajaryhmien työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen keskiarvot verrattuna Suomessa syntyneeseen kantaväestöön maassaolojan luokaan (vuosia) mukaan. Keskiarvojen erotukset ovat euroa/henkilö/vuosi. Taulukko löytyy yllä mainitun tutkimuksemme s. 179.

Luvuista puuttuvat palkansaajien eli henkilöiden itsensä maksamat sosiaalivakuutusmaksut, mutta toisaalta niihin sisältyvät eläkevakuutusmaksujen lisäksi työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut.

Joka tapauksessa luvut osoittavat, että keskimääräiset eläkevakuutusmaksut jäävät maahanmuuttajaryhmillä vielä ”paljon” kantaväestön keskiarvosta noin 20 vuoden maassaoloajan jälkeen.










3. Yhteenveto:

  • ETK:n tuloksissa on viime kädessä kyse maksettujen eläkemaksujen kokonaissummista, ei eläkemaksujen keskiarvoista per henkilö.

  • Eläkemaksujen kokonaissummat muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän työikäisiä henkilöitä Suomeen muuttaa.

  • Eläkemaksujen kokonaissumma muodostuu sitä suuremmaksi, mitä enemmän maahanmuuttajia on — vaikka heidän eläkemaksujensa (ja nettovaikutustensa) keskiarvot jäävät kauaksi kantaväestöstä.

  • Tämä selittää sen absurdiltakin kuulostavan raportin tuloksen (ks. skenaario 2.3), että pitkällä aikavälillä heikoiten työllistyvät maahanmuuttajat pitävät eläkemaksuosuuden palkoista alhaisimpana. Tämä tulos johtuu yksinkertaisesti siitä, että tähän ryhmään kuuluu lukumäärältään enemmän työikäisiä henkilöitä heidän suuren lapsimääränsä vuoksi — ja siten suureksi muodostuvan eläkemaksujen kokonaissumman vuoksi.

  • Myös itse raportista (s. 27–28) on pääteltävissä, että eläkemaksujen keskiarvot jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkänkin maassaolojan jälkeen (vrt. yllä taulukon 2 tulokset), sillä työllisyysasteet ja keskiansiot jäävät kantaväestön tasosta — erityisesti parhaina työnteon ikävuosina.

  • Edellä esitetyt tilastotulokset osoittavat, että maahanmuuttajien keskimääräiset nettovaikutukset (ja eläkevakuutusmaksut) jäävät pitkälläkin aikavälillä paljon kantaväestöä negatiivisemmiksi.

  • Keskimääräiset nettovaikutukset ja maksetut eläkevakuutusmaksut vaihtelevat paljon eri maahanmuuttajaryhmien välillä.

  • Kaiken kaikkiaan maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissumman kasvattaminen kasvattamalla heikosti pärjäävien maahanmuuttajien henkilölukumäärää on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea.