ETK:n laskelma maahanmuuttajien määrän kasvattamisesta vielä miljoonalla nykyisestä (HS 22.3.) on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea

ETK:n laskelman mukaan Suomeen tarvittaisiin ”eläkejärjestelmän kestävyyden vuoksi” yli miljoona uutta maahanmuuttajaa vuoteen 2050 mennessä.

Helsingin Sanomat julkaisi 22.3. jutun ETK:n tekemästä laskelmasta, jonka mukaan ”eläkejärjestelmän kestävyyden takia” Suomeen ”[…] pitäisi keskimäärin muuttaa joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä”. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2050 Suomessa olisi noin 1,4 miljoonaa ulkomailla syntynyttä henkilöä, kun vuonna 2017 tämä luku oli 373 000 henkilöä. Toisin sanoen Helsingin Sanomien ETK:lta pyytämän laskelman mukaan maahanmuuttajien määrän pitäisi nousta yli miljoonalla henkilöllä vuoteen 2050 mennessä, ”[…] jotta nykyisten nuorten ei tarvitsisi maksaa eläkemaksuja merkittävästi nykyisiä työntekijöitä enemmän vuonna 2050”. Miljoona uutta maahanmuuttajaa tulee siitä, että nykyisen noin 400 000 maahanmuuttajan määrä pitäisi lisätä 1 400 000 maahanmuuttajaan.

Kritiikki koskien ETK:n laskelmaa miljoonan uuden maahanmuuttajan tarpeesta

Osoitan seuraavaksi, että nämä ETK:n laskelmat ovat julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea — varsinkin jos ajatellaan julkisen talouden tilaa kokonaisuudessaan, eikä vain tiettynä vuonna maksettavien eläkemaksujen määrää. Lisäksi tuon esille, että pitkällä aikavälillä nykyisenkaltainen maahanmuutto olisi haitallista myös eläkejärjestelmän kestävyyden vuoksi.

Tästä syystä olisi toivottavaa, että Suomen (tulevat) maahanmuuttopoliittiset valinnat eivät perustuisi ainakaan ETK:n esittämiin laskelmiin. Esitetty kritiikki perustuu siihen, että Helsingin Sanomat on artikkelissaan (22.3.) onnistunut toistamaan ETK:lta pyytämänsä laskelman pääkohdat oikein.

Vuoden 2017 maahanmuuttoluvut ovat jo lähellä ETK:n skenaariota miljoonasta uudesta maahanmuuttajasta vuoteen 2050 mennessä. On huomattava, että uusien maahanmuuttajien määrä vuonna 2017 vastasi jo pitkälti ETK:n skenaariota miljoonasta uudesta maahanmuuttajasta vuoteen 2050 mennessä. Suomeen muutti vuonna 2017 nimittäin 33 674 uutta maahanmuuttajaa⁴. ETK:n laskelmassa puolestaan maahanmuuttajien määrä kasvaa miljoonalla — 1,4 miljoonaan nykyisestä noin 400 000:sta — vuoteen 2050 mennessä, jos Suomeen muuttaa vuosittain pysyvästi asumaan 30 000 uutta maahanmuuttajaa. Mikäli vuonna 2017 Suomeen muuttaneista 30 000 jäisi pysyvästi Suomeen, niin silloin oltaisiin täsmälleen ETK:n skenaarion uralla ainakin vuoden 2017 osalta.

Käsittelyssä ovat vain julkisen talouden ongelmat, ei esimerkiksi sosiaalisia ongelmia. On myös huomattava, että kritiikki käsittelee miljoonan uuden maahanmuuttajan tuomia ongelmia vain julkisen talouden kannalta. Toki näin nopea väestörakenteen muutos aiheuttaisi myös esimerkiksi monia suuria sosiaalisia ongelmia.

Kritiikin 2 osaa ja niiden yhteenveto:
ETK:n laskelman idea olisi nykyisenkaltaisella maahanmuutolla haitallista Suomen julkisen talouden kestävyydelle. Tästä aiheutuva kriitiikki ETK:n laskelmaa kohtaan voidaan tiivistää alla esitettävään kritiikin 2 osaan. Lopuksi kritiikistä esitetään vielä yhteenveto.

Ⅰ osassa esitän yleistä kritiikkiä laskelmaa kohtaan.

Sen jälkeen kritiikin ⅠⅠ osassa keskityn yhteen maahanmuuton segmenttiin eli EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tuleviin. Osoitan, että vaikka tähän segmenttiin kuuluvat tulevat Suomeen työperäisinä maahanmuuttajina — mitä suurin osa Suomeen suuntautuvasta muuttoliikkeestä ei ole — niin silti edes tällainen työperäinen maahanmuutto ei rekisteritietoihin perustuvien julkisen talouden mittareiden valossa ole Suomen julkisen talouden kannalta hyödyllistä.

ⅠⅠⅠ osassa esitetään vielä yhteenveto kritiikistä.

Ⅰ Yleistä kritiikkiä laskelmaa kohtaan:

1. 1. ETK:n laskelmassa ei tehdä minkäänlaista erittelyä eri maahanmuuttajaryhmien välille. Nyt ETK:n laskelmilla voidaan perustella minkälaisen tahansa maahanmuuton lisäämistä Suomeen — julkisen talouden kannalta pahimmassa tapauksessa suositellaan niin kutsutun humanitaarisen maahanmuuton lisäämistä¹. Hieman vähemmän vahingollisessa tapauksessa laskelman perusteella suositellaan esimerkiksi saatavuusharkinnasta luopumista, joka koskee EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulevia².
      
      
   2. Ylipäätään on hieman yllättävää, että suuri suomalainen instituutio (ETK) käsittelee — vielä vuonna 2019 — maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena. Suomessa on jo tehty lukuisia, laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvia tutkimuksia, joissa osoitetaan, että erot esimerkiksi työllisyysasteissa, työtuloissa ja julkisen talouden nettovaikutuksissa³ ovat hyvin suuria eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Sama koskee eroja verrattuna kantaväestöön.
      
      
   3. Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta vain pieni osa (noin 21 %:ia) on joko työperusteista maahanmuuttoa EU-maista tai sellaista työperusteista maahanmuuttoa EU/-ETA-maiden ulkopuolelta, joka ei suuntaudu saatavuusharkinnan piiriin kuuluville matalapalkka-aloille⁴. Toisin sanoen noin 80 %:ia Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta on joko ei-työperäistä maahanmuuttoa tai EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa, jonka negatiivisia vaikutuksia käsittelen tarkemmin alla.
      
      • Mikä on sellaista informaatiota, jonka perusteella voitaisiin sanoa, että maahanmuuton koostumus olisi Suomen julkisen talouden kannalta merkittävästi nykyistä positiivisempaa tulevaisuudessa?
      • Mikäli tällaista informaatiota ei ole, kannattaako maahanmuuttopoliittisia päätöksiä tehdä toiveajattelun pohjalta? Erityisesti, kun miljoonan maahanmuuttajan osalta puhuttaisiin valtavasta lukumäärästä ja siten suurista vaikutuksista (esimerkiksi julkiseen talouteen).
   
   
   4. ETK:n laskelmassa ei puhuta mitään palkoista (ainakaan HS:n artikkelissa), vaikka eläkemaksut määräytyvät suoraan palkkojen mukaan. Oletetaanko laskelmissa, että töissä olevien maahanmuuttajien keskipalkat ovat yhtä suuret kuin kantaväestöllä?
      • Matalapalkka-aloille EU-/ETA-maiden ulkopuolelta töihin tulevien pieniä palkkoja käsitellään alempana. Kuten jäljempänä esitetään, näiden matalapalkka-aloille töihin tulleiden keskipalkat ovat kantaväestöä pienemmät jopa maahanmuuttovuonna, vaikka heidän työllisyysasteensa on 100 %.
   
   
   5. Miksi vuosi 2050 on eläkejärjestelmän kannalta näin ratkaisevassa asemassa ETK:n laskelmassa? Eläkejärjestelmän kestävyys pitkällä aikavälillä: Kuka maksaa keskimäärin pienipalkkaisten tai kantaväestöä useammin nollapalkkaisten maahanmuuttajien Kela-eläkkeet eli kansaneläkkeet ja takuueläkkeet tulevaisuudessa?
      • Pienistä palkoista saadaan kyllä maksettua pieniä eläkemaksuja, ja jos miljoona maahanmuuttajaa ei riitä vuoden 2050 eläkemaksuja varten pienten palkkojen puolesta, niin miksei saman tien tähdätä vaikka kahteen miljoonaan maahanmuuttajaan? Silloin eläkemaksuja ainakin karttuisi paljon. Pääpointtina tässä onkin kysyä, että kuka oikein maksaa vuoden 2050 jälkeen näiden pienipalkkaisten maahanmuuttajien kansaneläkkeet ja takuueläkkeet? Pyramidia ei nimittäin voi rakentaa loputtomiin.
      • Lisäksi näiden pienipalkkaisten maahanmuuttajien karttuneista eläkkeistä maksetaan tulevaisuudessa vain vähän veroja eläkeiässä sekä vähän vanhuusiän julkisten palveluiden asiakasmaksuja. Kuka tällöin rahoittaa näiden henkilöiden vanhuusiän palvelut, kun asiakasmaksuja ei kartu pienistä eläkkeistä? Karttuneet eläkemaksut eivät ole läheskään ainut julkisen talouden vaikutus (maahanmuuttajista).
   
   
   6. Julkisen talouden kestävyys. Julkinen talous ei muodostu vain (pienistä) eläkemaksuista. Eri maahanmuuttajaryhmiä koskevien viranomaisrekistereihin perustuvien tilastotietojen⁵ mukaan Suomen julkiselle taloudelle tulee kokonaisuudessa hyvin kalliiksi se, että vuonna 2050 eläkemaksut pysyvät hieman pienempinä kuin ilman miljoonaa maahanmuuttajan lisäystä.
      • Millä katetaan nämä maahanmuuttajien negatiiviset julkisen talouden nettovaikutukset?
      • Maksetaanko enemmän muita veroja ja veronkaltaisia maksuja, jotta juuri vuonna 2050 eläkemaksut olisivat muutaman prosenttiyksikön alhaisempia kuin ilman valtavasti lisättävää maahanmuuttoa (ks. kuitenkin kohta 1. maahanmuuton erittelyn tärkeydestä — mitä ETK:n laskelmassa ei tehdä).

ⅠⅠ Kritiikki yhden maahanmuuton segmentin valossa: EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulleet:

Yli puolet EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevasta työperäisestä maahanmuutosta suuntautuu saatavuusharkintaa koskeville matalapalkka-aloille⁴. Tarkastellaan ETK:n laskelmien järkevyyttä tämän (työperäisen) maahanmuuton segmentin valossa. Syitä tähän tarkasteluun on kaksi:

1. Oletettavasti kaikki ei-työperäinen maahanmuutto on keskimääräisiltä julkisen talouden vaikutuksiltaan tätä segmenttiä heikompaa. Eli jos tämä maahanmuuton segmentti on vaikutuksiltaan negatiivista, niin maahanmuutto kokonaisuudessaan on sitä keskimäärin (ks. kuitenkin yllä Ⅰ kohdassa esitetty perustelu maahanmuuton erittelyn tarpeellisuudesta sekä tilastotulokset nettovaikutuksista maahanmuuttajaryhmittäin⁵).
   
   
2. Juuri tätä maahanmuuton segmenttiä koskee ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta. Julkisessa keskustelussa on esitetty toistuvasti saatavuusharkinnan poistamista, jotta Suomeen suuntautuisi enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Kuten esitetyt tilastotulokset² osoittavat, tämän matalapalkka-aloille suuntautuvan maahanmuuton lisääminen saatavuusharkinnan poistamisella olisi huono idea Suomen julkisen talouden kannalta.

ETK:n laskelmien kritiikki EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulleita koskevan tilastotarkastelun² perusteella:

1. Matalapalkka-aloille EU-/ETA-maiden ulkopuolelta töihin tulevien maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet putoavat alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 3-4 maassaolovuoden jälkeen⁶.


2. HS:n artikkelissa (22.3.) todetaan, että: ”Työn perässä tulleet työllistyvät usein paremmin kuin Suomessa syntyneet ja huomattavasti paremmin kuin pakolaiset tai turvapaikanhakijat.”. Mikäli tämä tulos perustuu UTH-kyselytutkimuksen tuloksiin, niin on syytä huomata, että UTH-kyselytutkimuksen työllisyysluvut ovat maahanmuuttajille liian positiivisia verrattuna yleisesti käytettyihin Tilastokeskuksen rekisteritietojen työllisyyslukuihin⁷. Lisäksi vertailu kantaväestöön pitäisi tehdä saman ikäisten väestöjen kesken.


3. ETK:n laskelmassa ei puhuta mitään palkoista, vaikka eläkemaksut määräytyvät suoraan palkkojen mukaan. Matalapalkka-aloille EU-/ETA-maiden ulkopuolelta töihin tulevien keskityötulot pysyvät kantaväestöä pienempinä — ja ne jopa laskevat verrattuna kantaväestöön maassaoloajan kasvaessa. Bruttotulot ovat kantaväestöä pienempiä jopa ensimmäisenä kokonaisena vuonna Suomessa, jolloin työllisyysaste on 100 %:ia⁸. Nämä työperäiset maahanmuuttajat maksavat siten vähemmän eläkemaksuja — ja kartuttavat vähemmän työeläkettä — kuin kantaväestö keskimäärin.


4. Seurauksena edellisestä: Näiden työperäisten maahanmuuttajien työeläkkeet jäävät keskimäärin kantaväestöä pienemmiksi, joten niitä pitää täydentää kantaväestöa enemmän kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä. Lisäksi näiden näiden maahanmuuttajien eläkkeistä maksetaan kantaväestöä vähemmän veroja eläkeiässä sekä vähemmän vanhuusiän julkisten palveluiden asiakasmaksuja.


5. Julkisen talouden kestävyys. Julkinen talous ei muodostu vain keskimäärin pienistä palkoista maksetuista pienistä eläkemaksuista. Matalapalkka-aloille EU-/ETA-maiden ulkopuolelta töihin tulevien maahanmuuttajaryhmien vuosittaiset keskimääräiset nettotulonsiirrot⁹ muuttuvat nopesti maassaoloajan kasvaessa kantäväestöä tuhansia euroja negatiivisemmiksi¹⁰.

ⅠⅠⅠ Yhteenveto kritiikistä:

ETK:n suunnitelma eläkemaksujen pitämisestä muutaman %-yksikön matalampina vuonna 2050 — miljoonalla uudella maahanmuuttajalla — tulee veronmaksajalle kalliiksi:

1. ETK käsittelee kaikkea maahanmuuttoa samanlaisena. Pahimmassa tapauksessa laskelman avulla Suomeen halutaan humanitaarisia maahanmuuttajia.
   • Suomen Perustan tuore tutkimus¹ osoittaa, että Irakissa ja Somaliassa syntyneet tulevat erittäin kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle koko heidän elinkaarensa aikana.


2. Suomeen kohdistuu vain vähän julkista taloutta hyödyttävää maahanmuuttoa. Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta vain noin 20 %:ia on joko työperäistä maahanmuuttoa EU-maista tai muuta kuin matalapalkka-aloille kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa EU-maiden ulkopuolelta.
   • Kaiken lisäksi mainittu 20 %:ia sisältää matalapalkka-aloille EU-maista tulevat, joten alle 20 %:ia kaikista maahanmuuttajista tulee Suomeen työn vuoksi, joka ei ole matalapalkka-alalla.
   • Matalapalkka-aloille EU-maiden ulkopuolelta töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset ovat keskimäärin negatiivisia (viimeistään muutaman maassaolovuoden jälkeen)².


3. ETK:n laskelmassa maahanmuuttajat halutaan maksamaan tulevia eläkemaksuja. Laskelmassa ei puhuta silti yhtään mitään palkoista — vaikka eläkemaksut riippuvat suoraan palkoista.
   • Kuten matalapalkka-aloille töihin tulleita koskevat tulokset osoittavat, jopa 100 %:n työllisyyden (1. vuosi Suomessa työperäisillä) omaavilla palkat jäävät pienemmiksi kuin kantaväestöllä.
   • Siten myös maahanmuuttajien maksamat eläkemaksut jäävät pieniksi — vaikka juuri eläkemaksut ovatkin ETK:n mukaan syy hankkia Suomeen lisää maahanmuuttajia.


4. Maahanmuuttajien pienet palkat ja eläkemaksut tarkoittavat sitä, että maahanmuuttajien työeläkkeet jäävät pieniksi ja Kela:n maksamat eläkkeet muodostuvat suuriksi.
   • Kuka maksaa nämä maahanmuuttajien suuret kansaneläkkeet ja takuueläkkeet?
   • Eläkemaksujen pitäminen hieman pienempinä vuonna 2050 tulee myös eläkejärjestelmän kannalta kalliiksi vuoden 2050 jälkeen.
   • Pienet eläkkeet merkitsevät pieneksi jääviä kontribuutioita julkiseen talouteen eläkeiässä.


5. Julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi. Eläkemaksut ovat vain yksi osa julkisen talouden vaikutuksia. Erityisesti Suomen Perustan tutkimukset osoittavat, että nykyisenkaltainen maahanmuutto on nettovaikutukseltaan Suomelle negatiivista:
   • Julkisen talouden tuloja ja menoja koskevan tutkimuksen ³ mukaan 10 suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä vain Saksassa syntyneillä nettovaikutukset ovat kantaväestöä positiivisempia.
   • ”Halpatyövoimaraportin”² mukaan EU:n ulkopuolelta matalapalkka-alan töihiin tulevien työllisyys, palkat ja nettotulonsiirrot jäävät viimeistään muutaman maassaolovuoden jälkeen kauas kantaväestön luvuista.
   • Irakissa ja Somaliassa syntyneitä maahanmuuttajia koskevan tutkimuksen ¹ mukaan näiden maahanmuuttajien odotusarvoinen elinkaariaikainen nettovaikutus julkiselle taloudelle on vähintään satoja tuhansia euroja negatiivinen — per maahanmuuttaja.

Viitteet:

1. Katso Suomen Perustan tutkimus Irakissa ja Somaliassa syntyneiden elinkaarivaikutuksista.
2. Katso julkisen talouden mittareita koskevat tilastotulokset Suomen Perustan ”halpatyövoimaraportista” (s. 60–81).
3. Katso Suomen Perustan tutkimus toteutuneista julkisen talouden tuloista ja menoista maahanmuuttajaryhmittäin (luku 6.9).
4. Migrin oleskelupapäätöstilastojen mukaan vuonna 2017 (ks. myös EMN:n raportti, s. 4): EU-kansalaisten myönteisiä rekisteröintejä tehtiin työn vuoksi 4 001 henkilölle, EU:n ulkopuolelta työn vuoksi ensimmäisen myönteisen oleskelulupäätöksen sai 6 571 henkilöä,
   joista 3 583 (54,5 %) edellytti osaratkaisua — eli ne kuuluivat periaatteessa saatavuusharkinnan piiriin eli koskevat lähinnä matalapalkka-aloja. Siten EU-alueelta töihin tulleita sekä EU:n ulkopuolelta — muihin kuin matalapalkka-aloille — töihin tulleita oli yhteensä 6989 henkilöä eli noin 20,7 %:ia kaiken kaikkiaan 33 674:stä maahanmuuttajasta. Kaiken kaikkiaan ei–työperäisiä muuttajia oli 23 102 eli 68,6 %:ia kaikista maahanmuuttajista.
5. Suomen Perustan tutkimuksesta toteutuneista julkisen talouden tuloista ja menoista maahanmuuttajaryhmittäin selviää, että 10 suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä vain Saksassa syntyneillä on keskimäärin positiivisemmat julkisen talouden nettovaikutukset työikäisenä kuin Suomessa syntyneellä kantaväestöllä. Kaikilla muilla suurimmilla maahanmuuttajaryhmillä keskimääräiset nettovaikutukset ovat kantaväestöä negatiivisempia. Kaikkein negatiivisimmat keskimääräiset nettovaikutukset ovat Irakissa ja Somaliassa syntyneillä. On otettava lisäksi huomioon, että viitatun tutkimuksen luvuista puuttuu lisäksi suurin osa eläkemaksuista eli työnantajien maksamat eläkemaksut. Mikäli ne sisällytettäisiin nettovaikutuslukuihin, niin ero kantaväestön ja suurimman osan maahanmuuttajaryhmiä välinen ero kasvaisi vielä entisestään jopa tuhansilla euroilla per henkilö per vuosi.
6. Suomen Perustan raportti (s. 69–70): Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?
7. Olen käsitellyt jo aiemmassa kirjoituksessa (ks. kohta 4.1) sitä, että UTH-kyselytutkimuksen työllisyysaste kaikille maahanmuuttajille yhteensä on noin 20 %:ia (11 %-yksikköä) korkeampi kuin Tilastokeskuksen rekisteritiedoista laskettu työllisyysluku. Mikäli samaa sovelletaan kaikkiin töihin tulleisiin maahanmuuttajiin (ei vain matalapalkka-aloille tulleita) ja verrataan maahanmuuttajien työllisyyslukua samanikäiseen kantaväestön, niin edes kaikkien töihin tulleiden työllisyysaste ei vaikuta olevan korkeampi kuin Suomessa syntyneellä kantaväestöllä (ks. tarkemmin kohta 4.1 aiemmassa kirjoituksessa).
8. Suomen Perustan raportti (s. 71–74): Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?
9. Yhden henkilön nettotulonsiirrot ovat tämän henkilön maksamien verojen ja veronkaltaisten maksujen sekä henkilön saamien tulonsiirtojen välinen erotus. Henkilön nettotulonsiirrot kertovat siten tulonsiirtojen osalta, mitkä ovat henkilön nettovaikutukset julkiselle taloudelle.
10. Suomen Perustan raportti (s. 75–78): Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?