Toisinaan julkisuudessa toistetaan väitettä siitä, että matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulleiden työllisyysaste olisi noin 90 %:ia vielä kymmenen vuoden maassaoloajan jälkeen. Tätä myyttiä toistettiin viimeksi erityisesti eduskuntavaalien alla, ja jo tuolloin osoitin väitteen paikkansapitämättömyyden (ks. kohta 4 linkin takaa ja myös Suomen Uutisten artikkeli aiheesta).
Koska tätä myyttiä on alettu jälleen toistamaan julkisuudessa, on syytä käydä tämän myytin murtaminen uudelleen lyhyesti läpi. Tämä on olennaisen tärkeää, kun keskustellaan siitä, millaisia vaikutuksia EU-maiden ulkopuolelta tulevalla matalapalkka-aloille suuntautuvalla työperäisellä maahanmuutolla on (esimerkiksi turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden julkisen talouden vaikutusten vaikutukset ovat vielä tätäkin kehnompia, ks. esimerkiksi s. 178 linkin takaa).
Esitän aluksi 3 keskeisintä syytä myytinmurtamiselle. Sen jälkeen esitän vielä 2 muuta olennaista huomautusta. Kohdat esitetään tässä lyhyesti, ja kattavat esitykset viittauksineen alkuperäislähteisiin löytyvät aiemmasta, maaliskuisesta tekstistä (kohta 4).
Suomen Perustan raportissa, Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?, aihetta käsitellään rekisteriperustaisine tilastotietoineen vielä laajemmin. Rekisteritieto tarkoittaa sitä, että tiedot ovat viranomaisten (esim. Tilastokeskus) järjestelmissään käyttämiä ja ylläpitämiä, jokaista henkilöä koskevia mahdollisimman tarkkoja vuosittaisia, suoria tietoja.
3 keskeisintä syytä, miksi väite 90%:n työllisyysasteesta 10 maassaolovuoden jälkeen ei pidä paikkaansa:
- Väite perustuu UTH-kyselytutkimuksen tuloksiin. Tämä kyselytutkimus antaa maahanmuuttajien työllisyysasteiksi paljon korkeampia lukemia kuin viralliset, Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvat työllisyysluvut. Tämä todetaan itse tutkimuksessakin.
- Kyselytutkimuksessa kaikkia suoraan töihin tulleita käsitellään yhtenä joukkona. Näitä tuloksia ei voi yleistää koskemaan EU:n ulkopuolelta matalapalkkatöihin tulleisiin.
Kärjistetysti voisi sanoa, että halvan aasialaisen kokin julkisen talouden vaikutuksia ei voida arvioida myös saksalaista insinööriä koskevilla tuloksilla (julkisessa keskustelussa kuitenkin usein tehdään tämä virhe UTH-kyselytutkimuksen pohjalta).
Aihetta koskevassa keskustelussa on olennaisen tärkeää huomioida myös, että EU:n ulkopuolelta matalapalkkatöihin tulleille on oma oleskelulupaluokkansa. Matalapalkkaisten työlupaprosessiin kuuluu mm. saatavuusharkinta, joka ei siis koske esimerkiksi erityisasiantuntijana töihin tulevia.
- Suomen Perustan tutkimuksessa, Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?, matalapalkka-aloille töihin tulleita koskien esitetään julkisen talouden mittareita koskevia tilastotuloksia (työllisyysasteet, bruttotyötulot, nettotulonsiirrot).
Nämä suoraan Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvat tulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin tulleiden työllisyysasteet laskevat muutaman maassaolovuoden jälkeen alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen (ks. s. 69–70). Alla on esitetty tuloksista vain yksi esimerkki, mutta muita syntymäalueita koskevat tulokset ovat samankaltaisia.
2 muuta olennaista huomiota:
- ”Ikävakioinnin” tarve. 10 vuotta maassa olleet ovat keskimäärin noin 40-vuotiaita, eli he ovat juuri tuolloin parhaassa työiässä. Mikäli heidän työllisyyttään (ja muita ”pärjäämisen” mittareita) verrataan kantaväestöön, niin olisi syytä verrata samanikäisiä väestöjä keskenään. Tämä on erityisen tärkeää, jos ja kun halutaan tutkia maahanmuuttajien pitkän aikavälin julkisen talouden vaikutuksia.
- Bruttopalkat ja nettotulonsiirrot ovat paljon parempia julkisen talouden vaikutusten mittareita kuin pelkkä työllisyysaste. Esimerkiksi palkkatiedot kertovat pelkkää työllisyyttä paremmin, kuinka paljon henkilö maksaa veroja ja rahoittaa eläkkeitä maksamiensa eläkemaksujen kautta.
Nettotulonsiirrot ovat puolestaan henkilön maksamien verojen ja saamien tulonsiirtojen välinen erotus, ja siten henkilön eräänlainen tuloslaskelma julkisen talouden kannalta.
EU:n ulkopuolelta Suomeen matalapalkkatöihin tulevien palkat ja nettotulonsiirrot jäävät kantaväestöä huomattavasti heikommiksi jo maahanmuuttovuonna (palkat) tai viimeistään muutama vuosi muuton jälkeen (nettotulonsiirrot).
2.1 Bruttotyötulot (palkat). Suomen Perustan tutkimuksen Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvat tulokset osoittavat, että matalapalkka-aloille suoraan töihin tulleiden bruttotyötulot (palkat) jäävät kantaväestöä paljon pienemmiksi — jopa maahanmuuttovuonna, kun työllisyysaste on 100 % (ks. s. 71–74). Alla on esitetty bruttotyötuloja (palkkoja) koskevista tuloksista vain yksi esimerkki, mutta muita syntymäalueita koskevat tulokset ovat samankaltaisia.
2.2 Nettotulonsiirrot. Suomen Perustan tutkimuksen Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuvat tulokset osoittavat lisäksi, että matalapalkka-aloille suoraan töihin tulleiden keskimääräiset nettotulonsiirrot (euroa/henkilö/vuosi) tippuvat viimeistään muutaman maassaolovuoden jälkeen tuhansia euroja kantaväestöä negatiivisimmiksi (ks. s. 75–78). Alla on esitetty nettotulonsiirtoja koskevista tuloksista vain yksi esimerkki, mutta muita syntymäalueita koskevat tulokset ovat hyvin samankaltaisia.
