Näkökulmat

Väitteitä maahanmuuttotutkimuksesta

Vastineet 2.4. julkaistua tutkimusta käsitteleviin artikkeleihin

Esitän tässä tekstissä tiedotusvälineille lähettämäni vastineet, jotka koskevat torstaina 2.4.2015 julkaistua tutkimustani: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot käsittelevää uutisointia. Olen lähettänyt vastineet tänään, tiistaina 7.4.2015, ensimmäisenä arkipäivänä tutkimukseni julkaisun jälkeen. Vastineet ovat alla esitetty artikkelikohtaisesti, vaikkakin monessa vastineessa toistuvat samat asiat.

Ennen kuin esitän itse vastineet, esitän muutaman sanan koskien OECD:n (2013), VATT:n (2014) ja EVA:n (2015) tutkimuksia. Viittaan näihin vastineissani.

Samuli Salminen

044 919 0614 / samuli.salminen(at)helsinki.fi

SISÄLLYS:
Lyhyesti OECD:n (2013) tutkimuksesta
Lyhyesti VATT:n (2014) tutkimuksesta
Lyhyesti EVA:n tutkimuksesta
Vastineet
Uusi Suomi 2.4.2015
Iltalehti 2.4.2015
MTV3 2.4.2015
Ilta-Sanomat 2.4.2015 (1)
Ilta-Sanomat 2.4.2015 (2)
STT (Kainuunsanomat) 2.4.2015
Helsingin Sanomat 3.4.2015
Helsingin uutiset 2.4.2015
Tutkimukset
Liitteet

Lyhyesti OECD:n (2013) tutkimuksesta

OECD:n (2013) tutkimuksessa viitataan kahdessa kohdassa siihen, kuinka puolustusmenot sisältyvät mukaan laskelmiin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa. Ensiksiksi sivulla 132 kohdassa, joka käsittelee julkishyödykkeitä: ”[…] a number of studies assign the cost of defence proportionally.”, ja toiseksi sivulla 140 viitaten Roodenburgin et al. (2003) tutkimukseen: ”The authors attribute all expenditure that cannot be attributed on an individual basis, including defence, pro rata”.

OECD:n tutkimuksen aineistossa osa yksilöllisesti kulutetuista julkisen talouden menoista, kuten terveyspalvelut ja työvoimakoulutukset, puuttuvat henkilötasoisina tietoina (s. 158). Nämä ovat mukana oman tutkimukseni aineistossa henkilötasoisina tietoina.

OECD:n tutkimuksen mukaan (s. 161) sekä OECD:n tutkimus että muut tutkimukset viittaavat siihen, että erot eri maiden välillä koskien kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön eroa julkisen talouden nettovaikutuksissa johtuvat erilaisista maahanmuuton rakenteista koskien maahanmuuton syitä. Maahanmuuton syistä tulisi eritellä ainakin työperäinen maahanmuutto, missä mahdollista. Tämä ei ollut mahdollista tutkimuksessani, mutta tein erittelyn syntymävaltioiden mukaan.

OECD:n tutkimuksen sivulla 159 on esitetty julkisen talouden nettovaikutusten estimaatit kaikille maahanmuuttajille yhteensä. Suomen osalta tulos, joka vaikuttaa koskevan eniten omaa tutkimustani muistuttavaa laskelmaa, on -0,08 %:ia Suomen bruttokansantuotteesta. Koska en ole aivan varma lukujen vastaavuudesta, jätän tämän varmentamisen tai kumoamisen toimittajille, jotka ovat kirjoittaneet oman tutkimukseni tuloksen olevan ristiriidassa OECD:n tutkimuksen tulosten kanssa. Tutkimusaineistoni oli laajempi kuin OECD:n tutkimuksessa, kuten edellä kirjoitan.

Huomautan vielä lopuksi, että vaikka tässä puhutaan maahanmuutosta yhtenä kokonaisuutena, yleisesti ottaen erilaiset maahanmuutot olisi syytä eritellä toisistaan – kuten OECD:n raportti kehottaa tekemään.

                                                                                                                              OECD (2013), s. 159. Julkisen talouden nettovaikutusten estimaatit.

 

Lyhyesti VATT:n (2014) tutkimuksesta

VATT:n (2014) tutkimuksessa viitataan siihen, kuinka puolustusmenot sisältyvät mukaan laskelmiin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa sivulla 34:

Kollektiivisten palvelujen kustannukset puolestaan eivät riipu väestön määrästä.

Tähän ryhmään kuuluu valtaosa maanpuolustuksen, julkishallinnon ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kustannuksista.

Lisäys/tarkennus 9.4.: Tämä lainaus VATT:n tutkimuksesta on olemassa vain siksi, että ei ole ”mieletöntä” sisällyttää laskelmiin puolustusmenoja, kuten Pekka Myrskylä toteaa useissa tiedotusvälineissä. Tutkimukseni ensimmäisessä osassa käsittelen jo maassa olevien toteutuneita tuloja ja menoja, joten muutenkin VATT:n tutkimuksen elinkaarimalleissa ja oman tutkimukseni ensimmäisessä osassa käsitellään eri asioita tässä suhteessa. En siis väitä, että VATT:n analyysissa puolustusmenot sisältyisivät mukaan, kuten myös kirjoitankin asiasta tutkimusraporttini sivulla 12.

VATT:n tutkimuksen sivuilla 38–40 on esitetty elinkaarimallit maahanmuuttajien julkisen talouden nettovaikutuksille maahanmuuttoiän mukaan. Skenaariot 2 ja 3 perustuvat maahanmuuttajien ja heidän lastensa toteutuneeseen pärjäämiseen työmarkkinoilla. Näiden, maahanmuuttajien ja heidän lastensa, toteutuneisiin pärjäämisiin perustuvissa skenaarioissa koko elinkaaren julkisen talouden nettovaikutus on kullakin maahanmuuttoiällä negatiivinen.

Lisäys/tarkennus 9.4. Matti Sarvimäeltä:

”Maahanmuuttajien lasten kohdalta emme tietenkään tiedä toteutuneesta pärjäämisestä vielä kovinkaan paljoa (siksi skenaarioita on kaksi ja lapsia käsittelevä luku keskittyy heidän tilanteeseensa 23-vuotiaana). Aikuisena maahantulleiden kohdallakaan emme vielä näe toteutuneita elinkaaria kokonaisuudessaan, mutta toki 90-luvulla tulleista havaitaan jo kohtuullisen pitkä pätkä (mukana ovat myös 80-luvulla tulleet mutta heitä on tietysti aika vähän). Aikuisenakaan tulleista emme siis voi vielä pääsääntöisesti tietää kuinka moni jää Suomeen viettämään eläkepäiviään, kauanko he elävät ja miten paljon he käyttävät julkisia palveluita elämänsä loppupuolella. Tiedän kuinka vaikea näistä on kirjoittaa — etenkin jos pyrkii tiiviiseen ilmaisuun — mutta samalla toivoisin että ei synny kuvaa, jossa lukija kuvittelee liikoja olemassa olevan datan mahdollisuuksista.”

Sivulla 40 VATT esittää varauksia tuloksiin, mutta on vaikea sanoa, että miten VATT:n tulokset ovat ristiriidassa oman tutkimukseni tulosten kanssa, joka koskee toteutuneita julkisen talouden nettovaikutuksia (ei elinkaarimalli). Tämä jää niiden toimittajien selvitettäväksi, jotka ovat uutisoineet tutkimukseni tulosten olevan ristiriitaiset VATT:n tutkimuksen kanssa.

 

 

 

Lyhyesti EVA:n tutkimuksesta

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimus (2015) TULEVAISUUDEN TEKIJÄT – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa ei perustu tutkimuksen lähdeluettelon perusteella kansainväliseen (akateemiseen) maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia koskevaan tutkimusperinteeseen. Tutkimuksen tekijät ovat Pekka Myrskylä ja Topias Pyykönen.

 

Vastineet

Kiitän yleisesti kaikkia tiedotusvälineitä, joiden olen nähnyt uutisoineen tutkimuksestani, siitä, että ne toivat artikkeleissaan esille tutkimukseni keskeisimmän tuloksen. Sen, että tulokset vaihtelevat eri syntymävaltioiden työikäisten välillä tuhansia euroja vuodessa. Kiitän myös tutkimuksen julkistamistilaisuudessa olleita tiedotusvälineitä hyvistä henkilökohtaisista haastatteluista.

 

 

Uusi Suomi 2.4.2015

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79926-maahanmuutosta-perussuomalainen-laskelma-tama-vertaus-kuumensi-heti

Toimittaja: ”Perussuomalaisten selvityksen tulos on osin ristiriidassa muun muassa teollisuusmaiden OECD-järjestön tutkimusten kanssa. OECD:n tutkimuksen mukaan esimerkiksi Suomessa maahanmuuttajat ovat kerryttäneet valtiolle hieman enemmän tuloja kuin saaneet palveluina ja tukina. Tosin järjestönkin tutkimuksesta löytyy erilaisia laskentatapoja, joista laajimmissa maahanmuuton taloudelliset vaikutukset kääntyvät negatiivisiksi. Myös OECD-raportti tarkasteli vuoden 2011 tilannetta.

Vastineeni: Tässä lainauksessa toimittaja sanoo sekä tutkimukseni tulosten olevan ristiriidassa OECD:n tutkimuksen kanssa että OECD:n tutkimuksen tulosten olevan myös negatiivisia Suomella joitain laskentatapoja käyttäen. Olen yllä esittänyt OECD:n tutkimuksen luvuista sen, joka kenties vastaa tarkimmin OECD:n tutkimuksen luvuista oman tutkimukseni lukua.

Toimittaja: ”–Tietenkin on aika huono tehdä 15–20-vuotiaille koko elinkaaren ajalle laskelmia. Tätä on tarkasteltu epäsuorasti sen kautta, miten kouluttautuneita he ovat, miten paljon on esimerkiksi toisen asteen tutkintoja tai vastaavaa, Salminen kertoi.”

Vastineeni: Tarkennan, että tällainen tarkastelu ei sisältynyt to 2.4. ilmestyneeseen tutkimuksen ensimmäiseen osaan. Mainittu tarkastelu sisältyy tutkimuksen toiseen osaan, joka käsittelee elinkaarivaikutuksia.

Vastaus vastineisiin

Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen

”katson tuon esittämäsi OECD-luvun ja lisään vastineen/tarkennukset jossain muodossa artikkeliin.”

 

 

Iltalehti 2.4.2015

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015040219460846_uu.shtml

Toimittaja: ”Tutkimuksen torstaina julkistettu ensimmäinen osa keskittyy 20-62-vuotiaisiin työikäisiin ja on rajattu vuoden 2011 lukuihin.

Vastineeni: Tutkimusta ei ole rajattu vuoden 2011 lukuihin. Esimerkiksi julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat esitetään syntymävaltioittain vuosille 1995–2011 (ks. liitteet alla, tutkimuksen sivuilta 83-84). Tutkimuksen yhteenvedossa esitän myös yhtenä keskeisenä tuloksena, että suurin osa jakaumista on pysynyt koko aikasarjan ajan suunnilleen samoilla tasoilla.

 

 

MTV3 2.4.2015

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/perussuomalaiset-haluaisivat-rajata-maahanmuuttoa-syntyperan-perusteella/4962982

Toimittaja: ”Aikaisemmin esimerkiksi OECD:n tutkimuksissa Suomen on laskettu jäävän maahanmuutossa hieman plussan puolelle. Asiantuntijan mukaan perussuomalaisten luvuissa otetaan huomioon vain yhden vuoden tiedot, eikä ollenkaan pitkän aikavälin kustannuksia.

Vastineeni: OECD:n tutkimuksessa kenties eniten omaa tutkimustani vastaava luku on Suomelle negatiivinen (ks. yllä). Myös VATT:n (2014) maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot — yllä mainituin aineistorajoittein — ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle. (Kursiivilla kirjoitettu lisätty 9.4.)

Toimittaja: ”– Tässä tutkimuksessa saattaa vaikuttaa se, että Suomessa maahanmuutto lisääntyi aika paljon vuosina 2005-2006. Eli kun tässä tutkimusvuosi oli 2011, niin siinä on aika iso osuus sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet Suomessa aika lyhyen aikaa ja jotka sitten ehkä todennäköisimmin on ollut työttömyysturvan tai työmarkkinatuen piirissä, maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman, työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Vastineeni: Tutkimusta ei ole rajattu vuoden 2011 lukuihin. Esimerkiksi julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat esitetään syntymävaltioittain vuosille 1995–2011 (ks. liitteet alla, tutkimuksen sivuilta 83-84). Tutkimuksen yhteenvedossa esitän myös yhtenä keskeisenä tuloksena, että suurin osa jakaumista on pysynyt koko aikasarjan ajan suunnilleen samoilla tasoilla.

Vastaus vastineisiin

MTV3/Mari Haavisto:

”Aikaisemmassa OECD:n tutkimuksessa, johon siis jutussani viittaan, Suomen katsotaan jäävän plussalle. Näin on uutisoitu aikaisemminkin ja Suomen perustan tutkijalla ei ole oikeutta oikaista muiden tutkijoiden tutkimuksia.”

”Toinen kohta, johon viittaat, on suoraan haastateltavan eli TEM:in tutkijan kommentti, eikä toimittajan lause. TEM:in tutkija saa kritisoida omin sanoin toista tutkimusta. Tämän lisäksi toimittajille esiteltiin tilaisuudessa ainoastaan yhden vuoden luvut ja jaetussa materiaalissa, jonka pohjalta graffa on tehty, on vaan yhden vuoden luvut. Totesisit itsekin siellä tilaisuudessa moneen kertaan, että nyt on antaa toimittajille vaan yhden vuoden luku. Ja että vaikka tutkimuksessa on myös muut vuodet, niitä ei ole vielä käsitelty esitettävään muotoon. Tämän vuoksi juttukin tehtiin siis niiden lukujen perusteella, mitä tiedotustilaisuudessa jaettiin.”

Vastineoikeutta ei syntynyt.

 

 

Ilta-Sanomat 2.4.2015 (1)

http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427952079833.html

Toimittaja: ”EVA:n raportin kirjoittajiin kuuluva tutkija Pekka Myrskylä pitää perussuomalaisten tänään julkaisemia laskelmia maahanmuuton kustannuksista osin ”mielettöminä”.

Vastineeni: Tutkimuksessani on mukana puolustusmenot, koska tämä on tutkimuskirjallisuuden mukaista (ks. OECD, VATT yllä). Myrskylälle tämä voi vaikuttaa ”mielettömältä”, sillä Myrskylän oma tutkimus (EVA 2015) ei perustu akateemiseen tutkimusperinteeseen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen.

Toimittaja: ”– Virolaiset, kiinalaiset, nepalilaiset ja monet muutkin ryhmät tekevät enemmän töitä kuin suomalaiset, ei heistä sen kummempia kustannuksia aiheudu valtiolle kuin suomalaisistakaan, Myrskylä huomauttaa.

Vastineeni: Julkiseen talouteen sisältyy valtion lisäksi myös kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot. Myrskylän kommentti on ristiriidassa tutkimukseni tulosten kanssa, mikäli ”kustannuksilla” hän viittaa julkisen talouden nettovaikutuksiin.

Vastaus vastineisiin

Ilta-Sanomat/Johannes Kotkavirta

”jutussani aihepiiriin perehtyneet tutkijat esittävät näkemyksiään tutkimustyöstäsi. Näin siis myös viestissäsi nostamassasi, Virolaisten, Kiinalaisten ja muiden työntekoa käsittelevässä sitaatissa, joka siis on haastateltavan, ei toimittajan kommentti vaikka tekstissäsi niin kerrot.

Oikeus vastineeseen liittyy asiattoman ja perusteettoman arvostelun esittämiseen. Tarkemmat perusteet vastineoikeudesta voit lukea täältä:

http://www.jsn.fi/periaatelausumat/vastine/

Nähdäkseni jutussani oli kyse normaalista kritiikistä, jossa haastatellut tutkijat perustelevat omat näkemyksensä. Oikeus vastineeseen on tässä tapauksessa tuskin perusteltua. Kysyn silti asiasta vielä esimieheltäni, samoin kuin toisesta jutusta, josta tiedustelit samaa asiaa.”

 

 

Ilta-Sanomat 2.4.2015 (2)

http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427952064254.html

Toimittaja: ”Monissa aiemmissa selvityksissä on silti päädytty toisenlaisiin tuloksiin. Esimerkiksi OECD:n laskelmissa Suomi päin vastoin hyötyy maahanmuutosta kokonaisuutena.

Vastineeni: OECD:n tutkimuksessa kenties eniten omaa tutkimustani vastaava luku on Suomelle negatiivinen (ks. yllä). Myös VATT:n (2014) maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot — yllä mainituin aineistorajoittein — ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle. (Kursiivilla kirjoitettu lisätty 9.4.)

Toimittaja: ”Raportin kirjoittajiin kuuluva tutkija Pekka Myrskylä pitää perussuomalaisten tänään julkaisemia laskelmia maahanmuuton kustannuksista osin ”mielettöminä”. Mukaan on laskettu esimerkiksi maanpuolustukseen, teiden kunnossapitoon ja ympäristönsuojeluun liittyviä menoja.

Vastineeni: Tutkimuksessani on mukana puolustusmenot, koska tämä on tutkimuskirjallisuuden mukaista (ks. OECD, VATT yllä). Myrskylälle tämä voi vaikuttaa ”mielettömältä”, sillä Myrskylän oma tutkimus (EVA 2015) ei perustu akateemiseen tutkimusperinteeseen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen.

Vastaus vastineisiin

Ilta-Sanomat/Johannes Kotkavirta

”jutussani aihepiiriin perehtyneet tutkijat esittävät näkemyksiään tutkimustyöstäsi. Näin siis myös viestissäsi nostamassasi, Virolaisten, Kiinalaisten ja muiden työntekoa käsittelevässä sitaatissa, joka siis on haastateltavan, ei toimittajan kommentti vaikka tekstissäsi niin kerrot.

Oikeus vastineeseen liittyy asiattoman ja perusteettoman arvostelun esittämiseen. Tarkemmat perusteet vastineoikeudesta voit lukea täältä:

http://www.jsn.fi/periaatelausumat/vastine/

Nähdäkseni jutussani oli kyse normaalista kritiikistä, jossa haastatellut tutkijat perustelevat omat näkemyksensä. Oikeus vastineeseen on tässä tapauksessa tuskin perusteltua. Kysyn silti asiasta vielä esimieheltäni, samoin kuin toisesta jutusta, josta tiedustelit samaa asiaa.”

 

 

STT (Kainuunsanomat) 2.4.2015

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/perussuomalaiset-teki-oman-laskelmansa-maahanmuutosta/

Toimittaja: ”Puolueen selvitys on eri linjoilla OECD:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa.

Vastineeni: OECD:n tutkimuksessa kenties eniten omaa tutkimustani vastaava luku on Suomelle negatiivinen (ks. yllä). Myös VATT:n maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot  yllä mainituin aineistorajoittein — ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle. (Kursiivilla kirjoitettu lisätty 9.4.)

Toimittaja: ”Todellisten kustannusten tai hyötyjen arvioimiseen tarvitaan sen mukaan kuitenkin pitkäaikaista tarkastelua eli elinkaarimallia. Yhden satunnaisen vuoden tarkasteleminen johtaisi harhaan ja antaisi vaillinaisen kuvan, tutkimuskeskus totesi.

Vastineeni: On totta, että vaikutukset on viime kädessä syytä arvioida elinkaarimalleilla. Sen vuoksi ne ovat tutkimuksen II osan aihe.

Tutkimusta ei ole rajattu vuoden 2011 lukuihin. Esimerkiksi julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat esitetään syntymävaltioittain vuosille 1995–2011 (ks. liitteet alla, tutkimuksen sivuilta 83-84). Tutkimuksen yhteenvedossa esitän myös yhtenä keskeisenä tuloksena, että suurin osa jakaumista on pysynyt koko aikasarjan ajan suunnilleen samoilla tasoilla.

Toimittaja: ”Maahanmuuton nettovaikutus on laskettu selvityksessä siten, että maahanmuuttajien maksamista veroista vähennetään tulonsiirrot ja yhteiskunnan muut kustannukset. Maahanmuuton kustannuksiksi on laskettu myös puolustusmenoja.

Vastineeni: Tutkimuksessani on mukana puolustusmenot, koska tämä on tutkimuskirjallisuuden mukaista (ks. OECD, VATT yllä).

Vastaus vastineisiin:

STT/Vastaava päätoimittaja Mika Pettersson

”Vastineoikeutta ei mielestämme synny, koska olet saanut esitellä tekemääsi perussuomalaisten tutkimusta jo jutussamme, eikä jutussa ole virheitä. Olet saanut kertoa kantasi jutussa niin elinkaariselvityksestä kuin puolustusmenojen laskemisesta mukaan kuluihin. Jutussa kerrotaan myös se, että tutkimukseen on tulossa jatkoa.

Esitetty vertailu OECD:n ja VATT:n tutkimuksiin on paikallaan, koska tutkimuksesi on tutkimusotoksen ja/tai johtopäätösten osalta niiden kanssa eri linjoilla.”

 

 

Helsingin Sanomat 3.4.2015

http://www.hs.fi/politiikka/a1428025690291

Toimittaja: ”Samaan aihepiiriin perehtynyt tutkija Pekka Myrskylä luonnehti Salmisen laskelmia Ilta-Sanomissa ”mielettömiksi”.”

Vastineeni: Tutkimuksessani on mukana puolustusmenot, koska tämä on tutkimuskirjallisuuden mukaista (ks. OECD, VATT yllä). Myrskylälle tämä voi vaikuttaa ”mielettömältä”, sillä Myrskylän oma tutkimus (EVA 2015) ei perustu akateemiseen tutkimusperinteeseen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen.

Toimittaja: ”Teollisuusmaiden järjestö OECD laski vuonna 2013, että Suomen julkinen talous hyötyisi maahanmuutosta, toisin kuin esimerkiksi Saksa.

Vastineeni: OECD:n tutkimuksessa kenties eniten omaa tutkimustani vastaava luku on Suomelle negatiivinen (ks. yllä). Myös VATT:n maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot — yllä mainituin aineistorajoittein — ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle. (Kursiivilla kirjoitettu lisätty 9.4.)

Vastaus vastineisiin

Helsingin Sanomat/Tuomas [Niskakangas]

”Me ollaan keskusteltu tästä jo toimituksessa, kun sain tuosta OECD:n tutkimuksen tulkinnasta aiemmin samaa palautetta. On tosiaan selvää, että OECD:n raportin tulkinta on ollut melkein kaikissa suomalaisen media jutuissa ja myös minun jutussani vähän vinossa, koska raportissa on esitetty myös eri laskentatavoilla saatuja negatiivisia lukuja eikä sen raportin tulokset ole yksiselitteisesti plussalla. Me mietitään nyt, että palattaisiinko me vielä tuohon aiheeseen jollain erillisellä kirjoituksella. Joka tapauksessa juteltiin jo siitä, että OECD:n tutkimukseen pitää jatkossa viitata paremmin.”

 

 

Helsingin uutiset 2.4.2015

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/276961-perussuomalaiset-tyoikaisten-maahanmuutosta-700-miljoonan-kulut-suomelle

Toimittaja: ”Tutkimuksessa maahanmuuton nettovaikutuksia vertaillaan myös suomalaisiin, joilla nettovaikutus oli Salmisen mukaan mukaan plus-miinus nolla. Luvut on kerätty vuodelta 2011.

Vastineeni: ”Esimerkiksi julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat esitetään syntymävaltioittain vuosille 1995–2011. Tutkimuksen yhteenvedossa esitän myös yhtenä keskeisenä tuloksena, että suurin osa jakaumista on pysynyt koko aikasarjan ajan suunnilleen samoilla tasoilla.”

Toimittaja: ”Aiemmin teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on arvioinut, että maahanmuuton kokonaisvaikutukset ovat Suomen bkt:lle niukasti positiiviset. Salminen selitti tutkimustulosten eroa sillä, että hänen selvityksensä on huomattavasti laajempi kuin OECD:n tekemä vertailu.

Vastineeni: OECD:n tutkimuksessa kenties eniten omaa tutkimustani vastaava luku on Suomelle negatiivinen (ks. yllä). Tutkimukseni aineisto mahdollistaa menojen tarkemman yksilöimisen. Myös VATT:n maahanmuuttajien todelliseen pärjäämiseen työmarkkinoilla perustuvat koko elinkaaren kattavat skenaariot yllä mainituin aineistorajoittein —  ovat julkisen talouden nettovaikutuksiltaan negatiiviset Suomelle. (Kursiivilla kirjoitettu lisätty 9.4.)

Vastaus vastineisiin

Helsingin uutiset/Yt. Mikko Välimaa

”Kirjoitin HU:n verkkojutun aikamoisella kiireellä, joten tulkinnan varaa jäi varmasti. Käytännössä juttu syntyi suoraan PSn verkkolähetyksen pohjalta.

Tsekkaan läpi tarkennuksesi ja teen vielä uuden jutun, johon kokoan muitakin tutkimuksen synnyttämiä reaktioita. Otan nuo sinun esittämäsi kohdat siinä esille niin että tulevat tarkennetuiksi.”

 

Tutkimukset

EVA (2015): http://www.eva.fi/content/uploads/2015/01/Tulevaisuuden-tekij%C3%A4t.pdf

VATT (2014): http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j67.pdf

OECD (2013): http://static.pulso.cl/20130612/1768132.pdf

Suomen Perusta (2015): https://stage04.g.works/suomenperusta-v2/content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf

Liitteet