Julkaisu

www.kuntaluvut.fi – Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot kuntakarttana

Julkaisimme maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot osoitteessa: www.kuntaluvut.fi. Tilastotiedot julkaistiin kuntakartassa, jossa maahanmuuton tilastoja voi tarkastella kunta kerrallaan. Perustietoja tuloksista: Tilastotulokset ovat peräisin Tilastokeskuksen koko Suomen väestöä koskevista rekistereistä vuodelle 2018. Muutamalle eri maahanmuuttajaryhmälle ja suomalaiselle kantaväestölle kunnittain. Maahanmuuttajaryhmissä ulkomailla syntyneet ja Suomessa syntynyt 2. sukupolvi yhdessä. Tiedot henkilön taustamaasta Tilastokeskukselta.Kuntakohtaiset tiedot koskevat esimerkiksi sosiaalietuja, työllisyysasteita, palkka- ja yrittäjätuloja sekä maksettuja kunnallisveroja verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön. Pääset kuntakohtaiseen maahanmuuton karttaan (www.kuntaluvut.fi) esimerkiksi klikkaamalla alla olevaa kuvaa: Alla olevalla videolla esitellään maahanmuuton tilastotietojen kuntakarttaa ja sen käyttöä: https://youtu.be/MXbfAp_c-ZQ Tarkat kuvaukset kuntakartan tilastotiedoista ja...

Videot

Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: "Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?"

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen ”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” Keskustelussa nousivat esiin muun muassa seuraavat asiat: Integroitumista ei tapahdu monen maahanmuuttajaryhmän osalta edes Suomessa syntyneen 2. sukupolven osalta.EU:n ulkopuolelta tulevasta maahanmuutosta vain hyvin pieni osa koostuu korkeakoulutetuista ja korkeapalkkaisista suoraan töihiin tulevista. Lisäksi näistä parhaiten pärjäävistä maahanmuuttajista vain suhteellisen harva jää Suomeen.Heikoiten pärjäävistä humanitaarisista maahanmuuttajista sen sijaan suurin osa jää pysyvästi Suomeen.Suomen väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia ei ratkaista maahanmuutolla.Toistaiseksi hyvin vähäiseen osaan julkisessa keskustelussa on jäänyt puhe kantaväestön...

Näkökulmat

Kriittisiä kommentteja Helsingin Sanomien artikkeliin (to 27.5.)

  Helsingin Sanomat viittaa tänään (27.5.) julkaistussa artikkelissaan (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007991167.html) vuonna 2018 julkaistuun "halpatyövoimaraporttiimme". Kyseinen raportti, Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?, käsittelee varsin laajasti EU:n ulkopuolelta tulevaa matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa ja siihen liittyviä ongelmia (raportin julkaisusivu: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/). Raportti on edelleen ainoa laatuaan oleva Suomessa -- vaikka aihe on varsin laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Tässä kirjoituksessa käsitellään viitatussa Helsingin Sanomien artikkelissa esitettyjä joitakin raporttia koskevia väitteitä kriittisellä otteella. Kirjoitus on jäsennelty seuraavasti: Kolme hyvin olennaista taustatietoa, jotka artikkelista puuttuvat. – Ja jotka ovat artikkelin kirjoittaneen toimittajan tiedossa.Kriittiset kommentit artikkelissa esitettyihin väitteisiin:Myytti matalapalkka-aloille töihin...

Näkökulmat

Miksi kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroja kuin kantaväestö

Tässä kirjoituksessa selvennetään: Miksi kuntien taloudet ovat riippuvaisia maksetuista kunnallisveroista.Miksi kuntien taloudet eivät kestä sitä, että kuntien maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroja kuin kunnan kantaväestö.Rahoitusvajeen kokonaissumman laskenta käytännössä.Johtopäätös: miksi nykyinen maahanmuutto on ongelma kuntien talouksille, vaikka kaikista maahanmuuttajien erityispalveluista luovuttaisiin. Kirjoitus on julkaistu alun perin Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot -raportissa. Kuntien taloudet ovat riippuvaisia maksetuista kunnallisveroista Kuntalaisten ansiotuloista kerätyt kunnallisverot muodostavat suuren osan koko julkisen talouden (kunnat, valtio, sosiaaliturvarahastot, sairaanhoitopiirit) tuloista. Vuonna 2018 kunnallisverojen karttuma oli yhteensä noin 19 miljardia eli noin 3 400 euroa jokaista Suomen asukasta kohti. Kunnallisverokarttuma muodosti...