Kreikan avustamisesta liikkeelle lähteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin näytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyään elpymisvälineenä tunnettu vuonna 2021 hyväksytty paketti, joka rahoitettiin jäsenmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan. Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Viren on osallistunut aktiivisesti EU-tukipaketeista ja euroalueen taloudesta käytyyn keskusteluun jo vuosien ajan. Tässä teoksessa läpivalaistaan EU:n elpymispaketin syntyhistoriaa Virenin vuosina 2020-2021 kirjoittamien artikkelien kautta, joissa pääosassa on paketin puolesta esitettyjen argumenttien kriittinen analysointi. Lopussa kirjoittaja tarkastelee myös sitä, mikä on nykytilanne elpymisvälineen suhteen:...

Euromaiden yhteinen rahapolitiikka vaikeuttaa Euroopan kansantalouksien sopeutumista. Rahaliiton purkamisen sijaan päättäjät tyrkyttävät ratkaisuksi tulonsiirtojen ja yhteisvastuiden liittovaltiota. Talousasiantuntija Juhani Huopainen pohtii tässä kirjoituksessa sitä, miten eurovaluutan rakenteelliset ongelmat ovat ajaneet Euroopan liittovaltiokehitystä - ja minkälaisia liittovaltioprojekteja on edessä, joihin päättäjien tulee lähitulevaisuudessa ottaa kantaa.  Johdanto: EU:n fundamentti ongelma: yhteinen rahapolitiikka ja kansalliset budjetit Tämän ei pitänyt mennä näin. Yhteisvaluutan piti lisätä hyvinvointia. Jokaisen maan oli tarkoitus vastata omasta talouspolitiikastaan. Yhteisvelkoja ja tulonsiirtoja ei pitänyt tulla, ja jos joskus jossain puhkeaisikin kriisi, asia olisi sijoittajien ongelma.  Yhteisvaluutan käyttöönotto poisti kansalliset valuutat...