Julkaisu 1. lokakuuta 2024 Avaa PDF

Väestökello

Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia. Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa, mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000). Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi. Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä näyttäisi pysyvän noin 50 000 muuttajan vuosivauhdissa. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi vuonna 2014 yli 300 000 hengen, ja se...

Kirja-arvostelut 8. elokuuta 2024 Simo Grönroos

”Fuge suomalaisille, pepet ulos!” – turborealismia suomalaisuudesta ja maahanmuutosta

Miltä suomalaisten siirtolaisuus näyttää – ja mitä sitä tarkastelemalla voidaan oppia suomalaisuudesta ja siirtolaisuudesta? Yhden näkökulman aihepiiriin tarjoaa Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä esillä oleva Riiko Sakkisen taidenäyttely Los moimoi de Fuengirola, joka on pseudoantropologinen tutkimus Espanjan Fuengirolassa asuvasta suomalaisyhteisöstä, jonka kautta Sakkinen pyrkii etsimään suomalaisuuden ydintä ja tarkastelemaan samalla siirtolaisuuteen liittyviä ilmiöitä. Näyttelyn nimi juontaa juurensa termistä moimoi, jolla jotkut paikalliset kutsuvat Fuengirolan – eli suomalaisittain Fugen – suomalaisia. Espanjassa vuosikausia asunut Sakkinen kutsuu taiteellista tyyliään turborealismiksi, jossa maailmaa ei kuvata sellaisena, miltä se näyttää, vaan sellaisena, millainen se tekijän näkemyksen...

Näkökulmat 28. toukokuuta 2024 Juhani Huopainen

Euron pakottamana liittovaltioon?

Euromaiden yhteinen rahapolitiikka vaikeuttaa Euroopan kansantalouksien sopeutumista. Rahaliiton purkamisen sijaan päättäjät tyrkyttävät ratkaisuksi tulonsiirtojen ja yhteisvastuiden liittovaltiota. Talousasiantuntija Juhani Huopainen pohtii tässä kirjoituksessa sitä, miten eurovaluutan rakenteelliset ongelmat ovat ajaneet Euroopan liittovaltiokehitystä - ja minkälaisia liittovaltioprojekteja on edessä, joihin päättäjien tulee lähitulevaisuudessa ottaa kantaa.  Johdanto: EU:n fundamentti ongelma: yhteinen rahapolitiikka ja kansalliset budjetit Tämän ei pitänyt mennä näin. Yhteisvaluutan piti lisätä hyvinvointia. Jokaisen maan oli tarkoitus vastata omasta talouspolitiikastaan. Yhteisvelkoja ja tulonsiirtoja ei pitänyt tulla, ja jos joskus jossain puhkeaisikin kriisi, asia olisi sijoittajien ongelma.  Yhteisvaluutan käyttöönotto poisti kansalliset valuutat...

Näkökulmat 5. maaliskuuta 2024 Samuli Salminen

Kriittisiä kommentteja HS:n artikkeliin ja TEM:n raporttiin (4.3.2024)

Helsingin Sanomien artikkelissa (4.3.2023) käsitellään samana päivänä ilmestynyttä TEM:n raporttia maahanmuuttajien työllistymisestä ja esitetään samalla todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä vuonna 2018 ilmestyneestä halpatyövoimaraportistani. Kommentoin alla neljää asiaa viitaten HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin: TEM:n uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen 5 vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa matalapalkkaisiin töihin tulleita koskevia tuloksia halpatyövoimaraportissani. Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan 0 euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja, sillä esimerkiksi kv-suojelua saaneista...