Suomi on kylmän sodan päättymisen jälkeen osallistunut aktiivisesti Euroopan integraatioon. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995 ja otti eurovaluutan käyttöön ensimmäisten joukossa vuosituhannen taitteessa. Yli kymmenen vuotta sitten alkanut eurokriisi kuitenkin osoitti eurovaluuttajärjestelmään liittyvän rakenteellisia vikoja. Yhtä lailla Iso-Britannian ero Euroopan unionista osoitti liittovaltiokehityksen menneen monen mielestä liian pitkälle. Suomen Perusta on käsitellyt julkaisuissaan sekä Euroopan unioniin että eurovaluuttaan liittyviä kysymyksiä.
Youtube 1 h 18 minuuttia. (2013)
Suomen Perustan ensimmäisessä julkaisussa tarkasteltiin eurovaluutan tulevaisuutta. Pellervon taloustutkimuksen Pasi Holmin, Markus Lahtisen ja Janne Huovarin toteuttamassa tutkimuksessa Miten euroalue kehittyy? (2013) vertailtiin eurovaluutan vaikutuksia eri maiden talouksiin, ennakoitiin euroalueen kehitystä ja pohdittiin Suomen vaihtoehtoja valuuttapolitiikan suhteen. Tutkimuksessa nostettiin esiin euromaiden korkotasojen laskeneen valuuttaunionin myötä samalle tasolle, mikä mahdollisti Kreikan ylivelkaantumisen, maan saadessa maan talouden tilaan nähden liian edullista lainaa. Euroalue nähtiin tutkimuksessa epäoptimaalisena valuutta-alueena, jossa maiden taloudet olivat niin eri tasoilla, että tämä loi painetta liittovaltiokehitykseen, jossa talouspolitiikkaa koordinoidaan enemmän ja enemmän koko Euroopan tasolla sekä valtioiden välisen yhteisvastuun lisäämiseen. Suomen vaihtoehdoista eurovaluutalle nähtiin parhaaksi kelluva oma valuutta, joka tukisi Suomen vientiä.
Youtube 1 h 11 minuuttia. (2016)
Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä on seurannut paljon eurovaluutasta käytävää keskustelua ja hän on kirjoittanut ajatuspajalle raportin Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa? (2016), jossa hän analysoi valuuttajärjestelmän kehittämisestä esitettyjä ajatuksia ja pohtii mikä Suomen linja tulisi olla valuuttaliiton suhteen. Koskenkylä nosti raportissan esille, että merkittävä osa asiantuntijoista ja viranomaistahoista tunnusti jo eurovaluuttaan liittyvät ongelmat ja moni asiantuntija totesi valuuttaliiton perustamisen olleen jälkikäteen tarkasteltuna olleen virhe. Valtion mahdollisuudesta erota eurojärjestelmästä pidettiin taas Koskenkylän mukaan monien asiantuntijoiden mukaan ongelmallisena.
Euroopan integraatiota eurovaluutan ongelmat eivät ole kuitenkaan haitanneet vaan ovat enemmänkin toimineet lisäpontimina integraation syventämiseen. Koskenkylä nostaa esiin Euroopan unionin komission suunnitelmat tiivistää talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan yhtenäistämistä sekä korostaa, että euromaat ovat jo nyt sitoutuneet talouden säätelyyn, jossa valtion budjettivalta on pala palalta siirtymässä ylikansallisen päätäntävallan piiriin.
Eurovaluuttaan ja Euroopan unionin liittovaltiokehityksen liittyviin ongelmiin puututtiin myös ajatuspajan teoksessa Euro vai ei? – eurokriisi ja Suomen vaihtoehdot (2013). Artikkelikokoelmassa nostettiin esiin muun muassa Euroopan unionin rikkoneen lukuisia omia sääntöjään eurokriisin hoitamisessa, yhteisvaluutan olevan haitallinen Suomen viennin kannalta ja kuinka vapaakauppaliitto olisi parempi vaihtoehto poliittisen liittovaltion sijaan. Artikkelikokoelmassa nousi myös vahvasti esiin se, että eurovaluutta on ensisijassa poliittinen projekti, jossa valuutan taloudelliset hyödyt tai haitat ovat sivutekijöitä verrattuna yhteisen valuutan vaikutukseen liittovaltiokehityksen edistämisessä.