Suomen Perustan julkaisemat maahanmuuton kuntakohtaiset tilastotiedot (https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuuton-kuntakohtaiset-tilastotiedot/) ovat kirvoittaneet lukuisia kommentteja erityisesti Närpiön kuntaa koskevien lukujen osalta.
Kommenttien perusteella voisi kuvitella, että raportin tavoitteena on ollut tutkia Närpiön kunnan talouden tilaa verrattuna esimerkiksi Vantaan talouden tilaan. Näin ei tietenkään ollut, ja palautetaan keskustelua tässä tekstissä takaisiin alkuperäiseen tarkoitukseensa.
Sisällys:
- 1. Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastot: tavoitteena kuntakohtaiset maahanmuuttokeskustelut.
- 2. Maahanmuuton kuntakohtaiset luvut Närpiössä: Hyödyttääkö maahanmuutto Närpiön kunnan taloutta tilastojen valossa?
- 3. Olennaisin meinaa unohtua: Yli 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuutto ei ole ”rikkaus” kunnan taloudelle kuntakohtaisten tilastojen valossa
1. Maahanmuuton kuntakohtaiset tilastot: tavoitteena kuntakohtaiset maahanmuuttokeskustelut
Raporttia koskevissa julkisissa kommenteissa on auliisti unohdettu julkaistun tilastoraportin ainoa selkeä tavoite:
”Maahanmuuton kuntakohtaisten tilastotietojen julkaisemisella on yksi selkeä tavoite: Toimia pohjana jokaisessa kunnassa käytävälle keskustelulle maahanmuutosta. Näiden tietojen julkaisu on ensiarvoisen tärkeää, sillä tähän asti nämä olennaiset maahanmuuttoon liittyvät kuntakohtaiset luvut ovat puuttuneet julkisesta keskustelusta.”
(katso esimerkiksi tiivistelmän sivu 2: https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2020/12/Tiivistelma_Kuntatilastot_14_12_2020a.pdf).
Raportin tavoitteena ei siis ollut tutkia esimerkiksi Närpiön kunnan osalta, kuinka Närpiön kunta pärjää verrattuna muuhun Suomeen (pärjää hyvin) tai kuinka Närpiön maahanmuuttajat pärjäävät verrattuna muihin Suomen maahanmuuttajiin tai mitkä ovat maahanmuuttajien koko julkisen talouden vaikutukset (olemme tutkineet maahanmuuttajien koko julkisen talouden vaikutuksia muissa julkaisuissamme: https://www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/).
Esimerkiksi Närpiön osalta raportin tavoitteena on tuoda esille lukuja, joiden perusteella Närpiön kunnassa voidaan käydä keskustelua siitä, hyödyttääkö maahanmuutto nimenomaan Närpiön kunnan taloutta. Vantaata koskevien lukujen perusteella voidaan käydä keskustelua, hyödyttääkö maahanmuutto Vantaan taloutta. Espoon osalta Espoon taloutta, jne.
Se, että jollain kunnalla menee paremmin kuin Vantaalla, ei vielä tarkoita, että tämän kunnan maahanmuuttajat olisivat kyseisen kunnan taloudelle hyödyksi. Ei tällaisen kuntakohtaisen maahanmuuttokeskustelun mittarina voi olla se, miten kunnan taloudella tai sen maahanmuuttajilla menee ylipäätään verrattuna johonkin toiseen kuntaan.
2. Maahanmuuton kuntakohtaiset luvut Närpiössä: Hyödyttääkö maahanmuutto Närpiön kunnan taloutta kuntakohtaisten tilastojen valossa?
Maahanmuuton kuntakohtaisten tilastojen raportissa (https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2020/12/Kuntatilastoraportti_14_12_2020a.pdf) tuodaan esille joitakin kuntakohtaisia tilastoja eri maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä koskien (kaikki kuntakohtaiset maahanmuuton mittarit julkaistaan myöhemmin interaktiivisessa kartassa).
1.Maahanmuuttajien osuus Närpiössä maksetuista kaikista toimeentulotuista
Yksi luku, joka tuotiin esiin, on maahanmuuttajien saama osuus kaikista kunnassa maksetuista toimeentulotuista (raportin sivu 46). Närpiön osalta tämä luku on 54,6 prosenttia, eli maahanmuuttajat saavat yli puolet kaikista Närpiössä maksetuista toimeentulotuista. Tähän kuntakohtaiseen lukuun vaikuttaa tietenkin se, kuinka paljon kunnan kantaväestö saa toimeentulotukia.
Pohjanmaan ruotsinkielisten kuntien osalta ylipäätään raportin sivulla 46 todetaankin seuraavaa (viitatessa maahanmuuttajien saamiin osuuksiin kaikista kunnan toimeentulotuista):
”Taulukkoa 8 tulkittaessa on huomioitava, että maahanmuuttajien suuri osuus ruotsinkielisen Pohjanmaan kuntien tuista selittyy osittain sillä, että näissä kunnissa kantaväestöstä vain hyvin harva saa toimeentulotukia (katso edellä kuva 8).”
Nämä luvut eivät siis kerro itsessään esimerkiksi, kuinka paljon Närpiön maahanmuuttajat saavat toimeentulotukia verrattuna muihin Suomen maahanmuuttajiin tai esimerkiksi vantaalaisiin. Ne kertovat, kuinka paljon närpiöläiset maahanmuuttajat saavat tukia verrattuna Närpiön suomalaiseen kantaväestöön. Ne kertovat siten osaltaan närpiöläisten maahanmuuttajien pärjäämisestä verrattuna muihin närpiöläisin. Ja siten maahanmuuton vaikutuksesta nimenomaan Närpiön kunnan talouteen.
Lyhyt Lisäys (17.12.2020): Maahanmuuttajien (absoluuttisesta) lukumäärästä, jotka saivat sosiaalietuuksia Närpiössä vuonna 2018. Erityisesti kun tarkastellaan työttömyysetuuksia saaneiden lukumäärää, niin todellisuudessa kyse on aivan eri mittaluokan lukumäärästä kuin vain parista kymmenestä. Tämä käy selvästi esille, kun julkaisemme kuntakohtaiset tiedot sosiaalietuuksia saaneiden osuuksista eri kunnissa.
2.Maahanmuuttajien maksamat kunnallisverot Närpiössä jäävät pieniksi
Maahanmuuton kuntakohtaisten tilastojen raportissa korostetaan sitä, että maksetut kunnallisverot ovat ratkaisemassa asemassa kuntien talouden kannalta, koska niillä rahoitetaan suureksi osaksi kuntien lakisääteiset peruspalvelut. Raportin luvussa 9 (sivu 60 alkaen) selitetäänkin luvun nimen mukaisesti:
Miksi kuntien taloudet eivät kestä sitä, että maahanmuuttajat maksavat paljon vähemmän kunnallisveroja kuin kantaväestö.
Alla on taulukko raportin sivulta 57. Sen mukaan kaikkien maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani on Närpiössä vain 52,8 prosenttia kunnan suomalaisen kantaväestön mediaanista.
Mitä luku 52,8 prosenttia ei kerro:
- Se ei kerro närpiöläisten maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen määrästä verrattuna vantaalaisiin — mikä ei ole olennaista Närpiön kunnan talouden kannalta, kun keskustellaan maahanmuutosta Närpiössä.
- Se ei kerro närpiöläisen kantaväestön maksamien kunnallisverojen määrästä verrattuna vantaalaisiin — mikä ei ole olennaista Närpiön kunnan talouden kannalta, kun keskustellaan maahanmuutosta Närpiössä.
- Se ei kerro, että Närpiössä maahanmuuttajat pärjäisivät jotenkin erityisen hyvin verrattuna kunnan kantaväestöön, vaikka mediaaniluvut maahanmuuttajien osalta ovat muissa kunnissa vieläkin pienemmät.
Mitä luku 52,8 prosenttia puolestaan kertoo:
- Se kertoo, että Närpiössä (mediaani)maahanmuuttaja rahoittaa Närpiön kunnan peruspalveluiden (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, infrastruktuuri) rahoitusta vain noin puolella siitä summasta, mitä mediaani kantaväestön närpiöläinen tekee.
- Maahanmuuttajien pieneksi jäävät kunnallisverot aiheuttavat näin Närpiön kunnan talouteen rahoitusvajeen, jota on paikattava esimerkiksi korkeammalla kunnallisveroprosentilla.
- Mitä enemmän Närpiössä on maahanmuuttajia, joiden maksamat kunnallisverot jäävät pieniksi – verrattuna muihin närpiöläisiin, ei esimerkiksi vantaalaisiin – sitä suuremmaksi Närpiön kunnan rahoitusvaje maahanmuutosta muodostuu.
- Esitettyjen lukujen valossa – erityisesti maksettuja kunnallisveroja koskien – maahanmuutto ei hyödytä Närpiön kunnan taloutta. Maahanmuuttajien pienet kunnallisverot luovat kunnan talouteen rahoitusvajeen. Eli ilman maahanmuuttoa Närpiön kunnan kunnallisveroprosentti voisi olla nykyistä matalampi.
Lopullinen keskustelu asiasta jää tietysti närpiöläisille itselleen. Tuomme esille nyt julkaistussa raportissa ensi kertaa julkaistuja perustilastotietoja maahanmuutosta (Närpiössä) käytävään keskusteluun. Erityisen tärkeitä kunnan talouden kannalta ovat maksettuja kunnallisveroja koskevat luvut.
3. Olennaisin meinaa unohtua: Yli 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuutto ei ole ”rikkaus” kunnan taloudelle kuntakohtaisten tilastojen valossa
Loppukaneettina – liittymättä Närpiöön lainkaan – huomautettakoon, että lukuisissa julkisissa kommenteissa ”unohtuu” kaikkein tärkein asia maahanmuuton kuntakohtaisia tilastoja koskien.
Niiden perusteella nimittäin yli 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuutto ei ole ”rikkaus” kunnan taloudelle kuntakohtaisten tilastojen valossa.
HUOM! Nämä luvut eivät kerro mitään kuntien tai niiden maahanmuuttajien keskinäisestä pärjäämisestä. Ei esimerkiksi Närpiön pärjäämisestä suhteessa Vantaaseen. Ne kertovat maahanmuuttajien pärjäämisestä jokaisessa kunnassa erikseen/eriteltynä, mikä on lukujen julkaisemisen tavoite.
Sosiaalietuuksien saaminen kunnissa: maahanmuuttajat vs. kunnan kantaväestö. Alla taulukossa (raportin sivu 48) on esitetty niiden kuntien osuus, joissa kunnan maahanmuuttajat saavat enemmän tukia kuin kunnan kantaväestö. Esitetyt osuudet ovat suurelta osin yli 90 prosenttia Suomen kunnista, eli yli 90 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajat saavat kunnan kantaväestöä enemmän sosiaalitukia.
Maksetut kunnallisverot ja sosioekonomiset mittarit: maahanmuuttajat vs. kunnan kantaväestö. Alla taulukossa (raportin sivu 59) on esitetty niiden kuntien osuus, joissa kunnan maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani on pienempi kuin kunnan kantaväestöllä sekä sosioekonomisia mittareita, joiden luvut ovat kunnan maahanmuuttajilla kunnan kantaväestöä heikompia. Mittarit ovat kunnan maahanmuuttajilla kunnan kantaväestöä heikompia yli 90 prosentissa Suomen kunnista.
Lopuksi kuntien talouden kannalta tärkein mittari. Maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaanit kunnan suomalaisen kantaväestön mediaanista (raportin sivu 55, edetäviltä sivuilta löytyvät maahanmuuttajaryhmäkohtaiset kartat).
Kunnissa, joiden väri vaaleansinisellä, kunnan maahanmuuttajien maksamien kunnallisverojen mediaani kantaväestöä suurempi. Kaikissa muissa kunnissa mediaanit jäävät kunnan kantaväestöä pienemmäksi. Kuntien tarkat prosentit maahanmuuttajavaltaisimmista kunnista edellä taulukossa.
Lisätiedot maahanmuuton kuntakohtaisista tilastotiedoista: