Tilastotieto tukee puheita väestönvaihdoksesta

Useat mediat ovat esittäneet, että tilastotiedot eivät tukisi ns. väestönvaihdoksen olevan käynnissä. Olemassa oleva tutkimustieto maahanmuuton määristä, vieraskielisen väestön kasvusta ja suomalaisten syntyvyydestä osoittaa kuitenkin selvästi demografisten muutosten olevan niin suuria, että väestönvaihdoksesta puhuminen on täysin perusteltua, kun halutaan kuvata vallitsevaa kehitystä. Tässä artikkelissa esittelen tilastotietoja, jotka tukevat tätä näkemystä.

Seuraavissa luvuissa esiintyvät käsitteet ”vieraskieliset” sekä ”ulkomaalaistaustaiset”. Ne ovat melko lailla sama joukko. Ulkomaalaistaustaiset Tilastokeskuksen määritelmän mukaan käsittävät käytännössä sekä 1. että 2. sukupolven maahanmuuttajat (https://www.stat.fi/meta/kas/ulkomaalaistaus.html).

1. Esitän aluksi muutamia lukuja koskien koko Suomen koko väestöä ja PK-seutua Tilastokeskuksen tietojen pohjalta.

2. Sen jälkeen lukuja koskien pk-seutua ja nuorempia ikäluokkia, sillä väestörakenteen muutokset ulkomaalaistaustaisilla korostuvat eritoten pk-seudulla ja nuoremmissa ikäluokissa (varsin harva eläkeikäinen on ulkomaalaistaustainen). Alueelliset erot pk-seudulla ulkomaalaistaustaisten väestöosuuksissa ovat todella suuria — ja muutokset ovat tapahtuneet lyhyessä ajassa.

3. Lopuksi väestöennusteista (Helsingin seudun ”virallinen” vieraskielisten väestöennuste).

—

1.Tilastokeskuksen väestörakennetilastojen katsaukset antavat hyvän yleiskuvan koskien koko Suomea sekä esim. pk-seutua kokonaisuudessaan.

1.1 ”Vieraskielisten määrä kasvoi (2022) lähes 38 000 henkilöllä”:

https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lprraorrr20dut5a0tywm5

Pylväskuvio äidinkieleltään vieraskielisten henkilöiden määrästä Suomessa 1990-2022. Äidinkieleltään vieraskielisiä henkilöitä oli Suomessa vuoden 1990 lopussa vajaat 25000, vuoden 2000 lopussa noin 100000, vuoden 2011 lopussa vajaat 250000 ja vuoden 2022 lopussa lähes puoli miljoonaa.

— ”Vieraskielisten osuus koko väestöstä on yhdeksän prosenttia”.

— ”Suomessa asui vakituisesti vuoden 2022 lopussa 495 992 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä”.

— Alueittaiset erot: Joka neljäs vantaalainen on äidinkieleltään vieraskielinen.

1.2 ”Joka seitsemäs 30–34-vuotias on ulkomaalaistaustainen”(vuoden 2020 lopussa)

https://www.stat.fi/til/vaerak/2020/02/vaerak_2020_02_2021-05-28_tie_001_fi.html

— Ikäluokittaiset erot: kun koko väestöstä v. 2022 lopussa vieraskielisiä oli 9 %, niin v. 2020 lopussa 30–34-vuotiaista ulkomaalaistaustaisia oli jo joka seitsemäs (eli noin 14 %).

— Alueittaiset erot: Pk-seudulla vastaava osuus oli v. 2020 lopussa 25 %, kuten artikkeli kertoo: ”jo joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen”.

1.3 ”Vieraskielisten määrä kasvoi yli 25 000 henkilöllä”

https://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2021/vaerak_2021_2022-03-31_tie_001_fi.html

— Kotimaankielisten määrä vähenee, vieraskielisten kasvaa:

… Varsinkin PK-seudulla — katso erityisesti Vantaa ja Helsinki!

— Alueittaiset erot ulkomaalaistaustaisissa (Huom! myös ikäluokittaiset erot: 30–34-vuotiasta 25 % ulkomaalaistaustaisia pk-seudulla, ks. edellä).

+ Närpiössä ja Vantaalla jo joka kolmannes alle kouluikäinen on ulkomaalaistaustainen.

———

2. Ulkomaalaistaustaiset PK-seudulla alueittain ja maahanmuuttajaryhmittäin: YLE:n koulukone (S2-oppilaat), Pasi Saukkosen tutkimus ja oma tutkimukseni (lähiöluvut.fi + raportti)

— Ulkomaalaistaustaisten osuus pk-seudulla vaihtelee rajusti alueittain. Kun Vantaan ja Helsingin tietyillä alueilla alle 16-vuotiaista ulkomaalaistaustaisia on jo 60 % (ja useilla alueilla yli 40 %) — vaikka vielä 30 vuotta sitten 1990-luvun alussa nämä osuudet olivat muutama prosenttia — niin eteläisessä Helsingissä ja pientalovaltaisilla alueilla (esim. Pakila Helsingissä, Ylästö Vantaalla) käytännössä minkäänlaisia muutoksia väestörakenteessa ei ole tapahtunut tuona aikana.

— Lisäksi viimeksi mainituilla ”hyvillä alueilla” suuri(n) osa ulkomaalaistaustaisista on länsimaalaistaustaisia, kun taas esim. Meri-Rastilassa (Meri-Lahden koulun oppilaaksiottoalue), jossa alle 16-vuotiaista noin 60 % on ulkomaalaistaustaisia, vain 3 % eli 1/20 ulkomaalaistaustaisista on länsimaalaistaustaisia.

— Näitä alueittaisia lukuja (alle 16-vuotiaille/kouluikäisille) voi tarkastella:

2.1 Ylen koulukoneesta: S2-oppilaiden osuudet kouluissa.

https://yle.fi/a/74-20018233

— Olen huomannut oman tutkimukseni lukuja (ulkomaalaistaustaiset alle 16-vuotiaista) vertailemalla, että S2-oppilaiden osuudet ovat likimain samat kuin alle 16-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten osuudet alueittain (mikä nyt onkin odotettavissa).

— Tässä Helsingin ja Vantaan top 10 -osuudet:

2.2 Pasi Saukkosen tutkimus joulukuulta 2022. Perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin (omien tutkimusteni tavoin).

— Tutkimus löytyy: https://www.hel.fi/static/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_12_15_Tutkimuksia_3_Saukkonen.pdf

— Sivuilla 15–27 löytyy tilastoja ja kuvioita maahanmuuttajien osuuksista pk-seudulla.

— Sivulta 27 löytyy tämä kuvio, joka auttaa hahmottamaan ulkomaalaistaustaisten epätasaista jakautumista pk-seudulla alueittain (koulukoneen avulla on vaikea hahmottaa osuuksia). Eli osuudet vaihtelevat karkeasti ottaen 1 % lähes 50 %. Toki tässä on kyse kaiken ikäisistä, ja tarkasteltaessa pelkästään nuorempia ikäluokkia, osuudet ovat korkeampia (esim. S2-oppilaiden osuudet).

2.3 Oma tutkimukseni: Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla.

— Kaikki tilastotiedot peräisin Tilastokeskuksen rekistereistä.

— Aluejako: Helsinki oppilaaksiottoalueittain, Vantaa ja Espoo kaupunginosittain.

— Tulokset tiivistettynä ja parisataasivuinen raportti: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/

— Nettikartta: lähiöluvut.fi

— Nettikartasta voi tarkastella väestöosuuksia:

— Alle 16-vuotiaita ja koko väestöä koskien.

— Viidelle eri maahanmuuttajaryhmälle (S2-oppilaiden osuuksista ei mitään erittelyä) ja kaikille ulkomaalaistaustaisille yhteensä.

— Tässä esimerkiksi kaikkien ulkomaalaistaustaisten osuus alle 16-vuotiaista Merilahden koulun oppilaaksiottoalueella: 59,2 %. (Pelkästään isojen pakolaismaiden osuus on 23,3 %).

— Toisin kuin S2-luvuissa, sivustolla voi myös tarkastella alueittaisia väestöosuuksien kehittymisiä v. 1990–2020. Eli luvut tuovat esille muutoksen nopeuden 30 vuodessa. Tästä esimerkkinä se, miten nopeasti tuohon 59,2 % alle 16-vuotiaiden osuudessa Merilahden koulussa on päädytty 30 vuodessa: Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisten osuus alle 16-v. oli alle 5 % tällä alueella.

— Tässä vielä toisena esimerkkinä pelkkien isojen pakolaismaiden osuuden nopea kasvu alle 16-vuotiaista Vantaan Länsimäen kaupunginosassa.

— Alueellisten erojen havainnollistaminen raportista (s. 83): Ulkomaalaistaustaisten osuudet alle 16-vuotiaista Merilahden koulussa vs. Tehtaankadun koulu. Kuten todettua aiemmin, eteläisessä Helsingissä ei juuri muutosta 30 vuodessa, kun taas toisaalla alle 5 % –> 60 %. Lisäksi tuosta nykyisestä 10 % osuudesta Tehtaankadun koulussa hieman yli puolet on länsimaalaistaustaisia (Merilahdessa noin 1/20 alle 16-v. ulkomaalaistaustaisista on länsimaista).

———

3. Väestöennusteita (Helsingin seutu).

— Helsingin seudun ”virallista” väestöennustetta koskevaan Helsinkiä koskeviin lukuihin: https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vaestoennuste

— Täältä löytyy koko raportti ja koskien koko Helsingin seutua: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_03_14_Tilastoja_3_Vuori.pdf

— Ennusteet perustuvat muuttoliikkeiden osalta (tietenkin myös hedelmällisyys ja kuolleisuus vaikuttavat) karkeasti ottaen viime vuosien muuttotrendeihin.

Tässä poimittuna joitakin keskeisimpiä tuloksia kyseisestä väestöennusteesta — koskien koko Helsingin seutua (eli pk-seutu + ympäryskunnat).

Sivulta 9 (11). Huom. Ennusteita (jotka laadittu eri vuosina) on jouduttu korjaamaan aina ylöspäin:

Sivulta 11 (13):

Sivulta 14 (16): Aiemmin suurimmat vieraskielisten ryhmät lähialueilta — tulevaisuudessa

Euroopan ulkopuolelta:

Sivulta 15 (17): Nuoremmissa ikäryhmissä — erityisesti 0–6-vuotiaat — Euroopan ulkopuoliset kielet ovat jo nyt suurimmat vieraskielisten ryhmät, ja tulevat vain korostumaan tulevaisuudessa.

—

+ Koko Suomea koskevia vastaavia väestöennusteita ei ole tietääkseni laatinut kukaan muu kuin systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen. Hänen Suomea ja muita Pohjoismaita koskevat väestöennusteensa löytyvät ainakin täältä: https://www.bulletinofgeography.umk.pl/39_2018/10_Tarvainen.pdf

Suomen Perustalla on myös suunnitelmissa laatia koko Suomea koskevia väestöennusteita. Olemassa oleva tieto antaa kuitenkin jo hyvän kuvan siitä, kuinka nopeita demografiset muutokset ovat jo tällä hetkellä.

Samuli Salminen

tutkija, Suomen Perusta -ajatuspaja

<< Edellinen Seuraava >>