Näkökulmat

Maahanmuutto ja kestävyysvaje

Ylen MOT -ajankohtaisohjelmassa pohdittiin maanantaina 18.4. Suomen kestävyysvajetta ja ohjelmassa sivuttiin myös maahanmuuton vaikutuksia kestävyysvajeeseen.

Ohjelmassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto pohti sitä, mikä olisi 30 000 maahanmuuttajan vaikutus Suomen kestävyysvajeelle. Lehdon arvion mukaan maahanmuuttajien kantaväestöä korkeampi työttömyysaste laskisi kantaväestön tasolle noin viidessätoista vuodessa ja noin parinkymmenen vuoden kuluttua nämä maahanmuuttajat toisivat julkiselle taloudelle noin puolen miljardin euron positiivisen vaikutuksen.

Kokonaisuudessa Lehto ei pitänyt 30 000 maahanmuuttajan vaikutusta kestävyysvajeelle merkittävänä ja jos kestävyysvajetta haluttaisiin pienentää maahanmuutolla, niin hänen mukaansa tulijoita pitäisi ottaa jatkuvalla syötöllä vuosittain kymmeniä tuhansia.

Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia ja oleellisin huomio on se, että maahanmuuttajaryhmien välillä on merkittäviä eroja näiden julkisen talouden vaikutuksissa. Ei siis ole mielekästä puhua siitä, mitkä ovat  30 000 maahanmuuttajan julkisen talouden vaikutukset, ilman että otetaan huomioon, millaisesta maahanmuutosta on kyse.

Kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukosta ainoastaan saksalaiset maksavat veroja enemmän kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja – eli parantavat kestävyysvajetta. Tällä hetkellä suurimpiin tulijaryhmiin lukeutuvilla irakilaisilla ja somaleilla on taas kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukosta kaikista negatiivisimmat vaikutukset julkiselle taloudelle. Keskimääräinen työikäinen Irakissa tai Somaliassa syntynyt henkilö aiheuttaa vuodessa julkiselle taloudelle noin 13 – 14 000 euron negatiivisen vaikutuksen.

Jos asiaa tarkastellaan vielä työllisyyslukujen valossa, niin irakilaisten ja somalien osalta työllisyysaste ei parinkymmenen maassaolovuoden jälkeenkään nouse lähellekään kantaväestön tasoa. Molemmilla ryhmillä vielä noin parinkymmenen maassaolovuoden jälkeen työllisyysaste on vain noin 40 % kieppeillä kun kantaväestön työllisyysaste taas on vajaa 70 %.

Voidaan siis todeta, että turvapaikkamaahanmuutto ei pienennä kestävyysvajetta, vaan lisää sitä.

 

Simo Grönroos

toiminnanjohtaja

Suomen Perusta -ajatuspaja