'

Näkökulma

flag

Turvapaikanhakijoiden työllistymisestä

Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat työllistyneet heikosti – myös pitkällä aikavälillä

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on esitetty runsaasti väitteitä nopeasti massiiviseksi kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton hyödyllisyydestä Suomen julkiselle taloudelle. Moni arvovaltainen taho on esittänyt, että pääasiassa Irakista ja Somaliasta [1] kotoisin olevista turvapaikanhakijoista on (potentiaalisesti) taloudellista hyötyä Suomelle ainakin pitkällä aikavälillä. Nämä väitteet perustuvat pitkälti oletuksiin turvapaikanhakijoiden työllistymisestä.

Osoitan tässä tekstissä Tilastokeskuksen rekisteritietoihin pohjautuen, että Somaliasta ja Irakista kotoisin olevat ovat työllistyneet heikosti kantaväestöön verrattuna myös pitkällä aikavälillä. Väitteet turvapaikanhakijoiden suotuisasta vaikutuksesta Suomen julkiselle taloudelle eivät siten perustu mitattavissa olevaan todellisuuteen. Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikko työllistyminen pitkälläkin aikavälillä on tullut Suomelle euromääräisesti laskettuna kalliiksi. Tekstin lopussa esitän kaksi keskeistä kriteeriä turvapaikkamaahanmuuton pitkän aikavälin vaikutusten realistiselle ennustamiselle.

Turvapaikkamaahanmuuttajien työllistymisestä julkisuudessa väitettyä

Turvapaikkamaahanmuuton taloudellisten vaikutusten potentiaalia ovat viime aikoina julkisuudessa ylistäneet muun muassa eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander sekä hieman epäselvemmin sanankääntein Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Kiander arvioi turvapaikanhakijoista koituvien kulujen ”kuittaantuvan” 10 vuodessa tai jopa nopeammin:

”– Kun nämä ihmiset kouluttautuvat ja työllistyvät, kulut kuittaantuvat kymmenen vuoden sisällä. Jos he työllistyvät nopeammin, velka kuittaantuu nopeammin, hän lisää.” [2]

Kiander esittää laskelman kestävyysvajeen pienenemistä kahdella prosenttiyksiköllä: tämä perustuu siihen että: ”Suomeen saapuu muutaman vuoden sisällä noin 100 000 ihmistä, jotka työllistyvät 3 – 10 vuoden sisällä maahan saapumisesta.”. [2]

Kangasharju ei puolestaan jätä minkäänlaista sijaa epäilylle turvapaikkamaahanmuuton hyödyllisyydestä:

” – Jos vain sallisimme itsellemme sellaisen elvytyksen, että ottaisimme näitä pakolaisia, lieventäisi se nykyistä väestön rakenneongelmaa. Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomeen tekijöitä, ja pakolaiset olisivat yksi keino lisätä työvoimaa. Pidemmällä aikavälillä he ehdottomasti auttaisivat meitä, sanoo Kangasharju.” [3]

Forsanderin mukaan somalinkielisten ja afgaanien työllisyys on tällä hetkellä heikko, mutta paranee ajan myötä:

”– Tämän tyyppiset tilastot kuvaavat aina sen tietyn hetken tilannetta, ja jos siinä on paljon vasta tulleita, niin se työttömyys on luonnollisesti korkea vasta tulleiden joukossa, Forsander selittää.” [4]

”Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuuttajien työllistymistä tarkastellaan pidemmällä aikajänteellä. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua maahantulosta maahanmuuttajien työllisyysaste läheneekin Forsanderin mukaan kantaväestön työllisyyttä.” [4]

Lainauksista ei käy tarkkaan ilmi, miksi Forsander puhuu aluksi erikseen somalinkielisistä ja afgaaneista ja seuraavaksi puolestaan kaikista maahanmuuttajista yleisesti. Käsittelen joka tapauksessa alempana kriittisesti Forsanderin väitteitä sekä TEM:n tutkimusten lukuja koskien että aiempia Forsanderin esittämiä väitteitä koskien somalialaisten työllistymistä.

Liikanen vastasi Yle:n Ykkösaamussa puolestaan näin, kun toimittaja kysyi voimakkaasti kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton vaikutuksista:

”[…] Pitkällä aikavälillä on varmasti niin, että Suomen niinkun väestöongelmien, hyvinvointivaltion rahoittamisen suhteen… Se että meillä on ulkomaalaisia työntekijöitä enemmän, tukee talouden kehitystä. […]” [5]

En käsittele Liikasen lausuntoa jäljempänä, sillä siitä on vaikeaa saada tarkkaa selkoa, mitä hän yritti varsinaisesti sanoa turvapaikkamaahanmuuton vaikutuksista. Toki kyse oli elävästä haastattelutilanteesta.

Saatan vielä myöhemmin laajentaa tekstiä tästä kohdasta, mikäli julkisuudessa esiintyy enemmänkin yllä esitetyn kaltaisia lausuntoja turvapaikkamaahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

[Lisäys 13.10.2015]

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen:

– Jos me tässä kotouttamisessa onnistumme, niin nämä ihmiset työllistyvät ja tilanne on päinvastainen, se vahvistaa kansantaloutta. Jos ollaan massoittain työttöminä, niin näkymä on kyllä huolestuttava, Kietäväinen sanoo.” [23]

Kietäväinen tuo ansiokkaasti esille sen mahdollisuuden, että massoittainen turvapaikanhakijoiden työttömyys on huolestuttavaa. Hänen kommentissaan jää kuitenkin vajavaiseksi analyysi siitä, miten todennäköinen tämä ”kyllä huolestuttava” skenaario on suhteessa työllistymisen toteutumiseen. Kuten alla osoitan, saatavilla oleva objektiivinen informaatio viittaa Kietäväisen mainitseman huolestuttavan vaihtoehdon toteutumiseen.

[Lisäys 14.10.2015]

Kokoomuksen kansanedustaja ja VATT:n entinen pääjohtaja Juhana Vartiainen Taloussanomien mukaan:”Vartiaisen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee lisää nuoria maahanmuuttajia. Suomi ikääntyy ja huoltosuhde horjahtelee. Maahanmuuttajat – sekä työperäiset tulijat että turvapaikanhakijat – voivat hyödyttää Suomea, mikäli he työllistyvät. ” [24]

Ensimmäisessä virkkeessä Vartiaisen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee nuoria maahanmuuttajia. Ilmeisesti hän tarkoittaa tällä myös turvapaikkamaahanmuuttajia, koska mitään erittelyä ei väitteessä ole tehty eri maahanmuuttajien välillä. Tämä selvyys on luonteeltaan kuitenkin ehdollista: se edellyttää turvapaikkamaahanmuuttajien työllistymisen. Alla selvitetään tämän ehdon täyttymisen ja todellisuuden välistä ei niin ristiriidatonta suhdetta.

[Lisäykset 16.10.2015]                                                                                                                                                                                                                                                                                      

Tilastokeskuksen kehittämispäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt Pekka Myrskylä Keskisuomalaisessa:

Tutkija: ’Suomeen tarvitaan vielä lisää maahanmuuttajia’” [25]

– Pakolaiset ovat vasta muuttoliikkeen ’optioita’ – heistä ehkä 40 prosenttia eli noin 9 000 saa jäädä Suomeen. Tältä osin väestövaje pienenee, mutta pakolaiset olisi sen lisäksi vielä työllistettävä ja se on vaikeampaa kuin vaikkapa virolaisten maahanmuuttajien kohdalla.” [25]

Artikkelin otsikossa (1. lainaus) Myrskylän siteerataan sanovan, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Tässä lausunnossa Myrskylä ei erittele, millaisia maahanmuuttajia Suomi tarvitsee. Artikkelissa (2. lainaus) Myrskylä toteaa kuitenkin, että pakolaiset olisi työllistettävä ja tekee myös tarpeellisen erittelyn hyvin eri lailla työmarkkinoille sijoittuneiden maahanmuuttajaryhmien välillä. Alla tarkastelen, kuinka suuria erot ovat myös pitkällä aikavälillä eri ryhmien välillä ja mitä tämä merkitsee euroissa.

– Ilman muuttoliikettä työikäisten määrää vähenee joka vuosi tuon verran. Tarvitsemme siis saman määrän maahanmuuttajia, jos haluamme pitää työvoiman määrän ennallaan. Lisäksi suomalaisten maastamuutto vähentää työikäisten määrää, Myrskylä toteaa.

Pienenä huomautuksena tähän, että työikäisten määrä väestössä ei ole määritelmällisesti sama kuin työvoiman määrä [6]. Työvoima koostuu työllisistä ja työttömistä, kun työikäiseen väestöön kuuluu myös työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä [6]. Esimerkiksi Somaliassa syntyneistä 15–64-vuotiaista työvoimaan kuului vuonna 2011 vain 41 %, kun Suomessa syntyneillä tämä osuus oli 73 % ([8], Liitetaulukko 7).

EVAn raportti julkaistiin eduskuntavaalien alla alkuvuonna. Osasitteko tuolloin kuvitella, että jo lokakuuhun mennessä Suomeen saapuu nykyinen määrä turvapaikanhakijoita?

– Ei kai kukaan osannut – eikä kukaan osaa sanoa kauanko tämä jatkuu.” [25]

Suomen muita Euroopan maita ”vapaampi” turvapaikkalaki oli tiedossa jo 10 vuotta sitten. Näin MTV3 uutisoi 8.11.2005 ulkomaalaisvirastoa eli nykyistä maahanmuuttovirastoa lainaten:

Somalialaisten, irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden määrä on nousussa. Ulkomaalaisviraston mukaan syynä on se, että Suomen linja turvapaikanhakijoiden suhteen on muita Euroopan maita vapaampi.” [26]

”- Uskon, että merkittävä syy on se, että Suomessa afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset saavat vähintään tilapäisen luvan, jos heille ei myönnetä kansainvälistä suojelua. Näin ei ole asia muissa maissa. Useimmissa maissa monille annetaan täysin kielteinen päätös ja käännytyspäätös, sanoo Ulkomaalaisviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Jaana Vuorio.” [26]

Kuluneen vuosikymmenen aikana palautussopimusta ei ole saatu tehtyä esimerkiksi Irakin kanssa. Nyt tulokset tällaisesta turvapaikkapolitiikan valinnasta realisoituivat.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikkö Tuomas Välimäkeä lainataan Uuden Suomen artikkelissa:

– Lyhyellä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa julkisia menojamme, mutta se voi myös avata ennakoitua valoisampia näkymiä tulevaisuudessa, Välimäki kirjoittaa.” [27]

– Maahanmuuttajien työllistyminen vähintäänkin hidastaisi työvoiman supistumisen vauhtia ja siten parantaisi Suomen talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.” [27]

Ensimmäinen lainaus on esitetty heti sen jälkeen, kun artikkelissa kirjoitetaan nopeassa tahdissa massiiviseksi kasvaneesta turvapaikkamaahanmuutosta. Lainauksissa maahanmuutto käsitellään kuitenkin yhtenä kokonaisuutena, viittaamatta Suomeen aiemmin muuttaneiden Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikkoon työllisyyskehitykseen myös pitkällä aikavälillä.

Käsitteistä ja tilastoaineistosta lyhyesti

Ennen kuin käyn käsittelemään työllisyystietoja, esittelen käytetyt käsitteet ja tilastoaineiston. Käytän tässä tekstissä ja esitetyissä tilastoissa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen käsitteitä ja määritelmiä työllisestä ja työllisyysasteesta [6].

Työllinen:

”Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.” [6]

Työllisyysaste:

”Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.” [6]

Tieto henkilöiden työllisyydestä (pääasiallisena toimintana), iästä ja syntymävaltiosta tulee suoraan Tilastokeskuksen paneelityyppisestä rekisteriaineistosta (FLEED-aineisto), joka on tutkimuskäytössäni. Maahanmuuttovuosiluokan olen määrittänyt siksi vuodeksi, jolloin ulkomailla syntynyt esiintyy ensimmäisen kerran FLEED-aineistossa. [7]

Laskin FLEED-aineistosta työllisyysasteet, työvoimaosuudet sekä henkilölukumäärät 10 suurimmalle maahanmuuttajaryhmälle ja Suomessa syntyneille eriteltynä ikäluokan ja maahanmuuttovuoden mukaan. Nämä luvut on esitetty tutkimukseni, Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, ensimmäisen osan näillä tiedoilla päivitetyn version liitetaulukoissa 7–11. Taulukoista mainitut tiedot löytyvät vuosille 2011, 2007, 2003, 1999 ja 1995. [8]

Ekonomistien oletukset versus todellisuus

Paneudun tässä lyhyesti mm. Kianderin ja Kangasharjun esittämien oletusten ja todellisten työllisyyslukujen väliseen suhteeseen.

Taulukossa on 1 alla on esitetty ikävakioidut työllisyysasteet syntymävaltion ja maahanmuuttovuoden mukaan. Olen tehnyt ikävakioinnin, jotta väestöjen erilaiset ikärakenteet eivät vaikuttaisi vertailuun. Ikävakioimattomat luvut löytyvät tutkimukseni [8] liitetaulukosta 8, ja siinä luvut poikkeavat alla esitetystä korkeintaan parilla prosenttiyksiköllä soluittain.

Taulukossa 1 on Irakissa, Somaliassa ja Suomessa syntyneiden lisäksi Virossa ja Ruotsissa syntyneiden luvut vertailuryhminä. Virossa ja Ruotsissa syntyneillä olivat korkeimmat työllisyysasteet vuonna 2011 kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukossa: Virossa syntyneillä 69 % ja Ruotsissa syntyneillä 70 %. Nämä luvut ovat lähes samat kuin kantaväestöllä eli Suomessa syntyneillä, joilla työllisyysaste oli 68 % vuonna 2011.

Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet olivat sitä vastoin matalat. 2003–2011-muuttaneilla työllisyysaste oli vain noin 10–15 %. Vuosina 1994–2002 muuttaneistakin vain alle kolmannes oli työllisiä vuonna 2011.

Puheet siitä, että Irakista ja Somaliasta kotoisin olevat turvapaikanhakijat työllistyisivät 3–10 vuodessa, ovat näiden todellisten työllisyyslukujen valossa kuin paikasta, jota ei ole olemassa. Jo noin 20 vuotta maassa olleilla työllisyysasteet olivat vuonna 2011 vain noin 40 %. Somaliassa syntyneiden ikävakioitu työllisyysaste tässä pisimpään maassa olleiden ryhmässä, 37 %, oli vain hieman yli puolet kantaväestön vastaavasta luvusta.

Toisin sanoen Somaliassa ja Irakissa syntyneet ovat kaikkea muuta kuin ”lottovoitto” Suomen julkiselle taloudelle [9].

Taulukko 1. Ikävakioidut työllisyysasteet vuonna 2011 syntymävaltion ja maahanmuuttovuoden mukaan. Lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto).

artikkelikuvasalminen1

Somaliassa ja Irakissa syntyneiden heikot työllisyysluvut eivät ole riippuvaisia kalenterivuodesta. Suuret erot työllisyysasteissa suhteessa kantaväestöön ja muihin maahanmuuttajaryhmiin esiintyvät samanlaisina esimerkiksi vuonna 2007.

Forsanderin esittämien lukujen kriittinen käsittely

Paneudun tässä tarkemmin Annika Forsanderin julkisuudessa esittämiin väitteisiin somalinkielisten/somalialaisten työllistymisestä. Käsittelen Forsanderin esittämiä väitteitä tarkemmin, koska hän on antanut asiasta jo pitemmältä ajalta lausuntoja, joissa hän viittaa tutkimuksista saatuihin lukuihin.

Kuten taulukosta 1 yllä kävi ilmi, Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyys on heikkoa myös pitkällä aikavälillä. Kaikkien ulkomaalaisten työllistymisen tarkasteleminen on heikko mittari Somaliassa ja Irakissa syntyneiden työllisyyden kehityksen arvioimiseksi, sillä erot ovat todella suuret maahanmuuttajaryhmittäin.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimus, johon Forsander alussa esitetyssä lainauksessa viittaa, lienee TEM:n viime vuonna julkaisema ”Maahanmuuttajien työllistyminen: Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut” [10]. Siinä työllisten osuudet (työllisyysasteet) on esitetty kansalaisuusryhmittäin 18–64-vuotiaille vuosina 2000–2010 Suomeen muuttaneille. Sivulla 34 työllisyysasteet on esitetty maahanmuutosta kuluneiden vuosien mukaan. Pohjois-Afrikan ja Länsi-Aasian ryhmällä, johon Irak kuuluu, työllisyysaste on noin 40 % kymmenen vuotta maassa olleilla. Luku on suunnilleen sama 40 % vastaavalla Eteläisen Afrikan ryhmällä, johon Somalia kuuluu. Toisin sanoen TEM:n tutkimus ei tue väitettä, että Somaliassa ja Irakissa syntyneiden työllisyysasteet olisivat lähellä kantaväestön lukuja pitkällä aikavälilläkään.

Tulokset ovat samanlaiset myös TEM:n vuona 2013 ilmestyneessä tutkimuksessa (s. 67–68) [11].

Yllä esitetyn lisäksi Forsander on väittänyt ainakin vuonna 2010, että somalien työllisyysaste olisi pitkällä aikavälillä lähellä Suomessa syntyneiden työllisyysastetta:

Ensimmäisessä aallossa vuosina 1989–93 Suomeen tulleiden työikäisten somalien työllisyysaste oli vuonna 2007 jo 58 prosenttia. Samana vuonna koko väestön työllisyysaste oli 69,9 prosenttia.” [12]

Epäilemättä hän viittaa tässä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimukseen [13], jonka esipuheen hän on allekirjoittanut. Kyseisen tutkimuksen lukuihin viittaamisessa on kaksi ongelmaa:

1. Tutkimuksessa esitetyt somalialaisia koskevat luvut eivät vaikuta olevan lainkaan paikkansapitäviä.
2. Tutkimuksen luvut vuodelta 2007 koskevat 29–64-vuotiaita, eivät 15–64-vuotiaita.

Alla taulukossa 2 on esitetty työllisyysasteet Suomeen vuonna 1993 tai ennen muuttaneiden osalta vuonna 2007. Maahanmuuttajat olivat tuolloin olleet Suomessa vähintään 14 vuotta. Nämä luvut Irakissa ja Somaliassa syntyneiden kohdalla koskevat käytännössä samoja väestöjä kuin yllä mainitussa tutkimuksessa [13]. Somaliassa syntyneillä työllisyysaste oli 33 % ja Irakissa syntyneillä puolestaan 40 %. Somaliassa syntyneiden luku on kaukana Forsanderin esittämästä 58 %:sta.

Esittämäni luvut voidaan verifioida Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevista luvuista sekä vertailemalla tuloksia muiden suomalaisten tutkimusten tuloksiin (ks. tekstin loppu). Pidän tätä tarpeellisena, sillä esitänhän, että toisessa tutkimuksessa olevista luvuista ainakin osa vaikuttaa olevan vääriä.

Taulukko 2. Työllisyysasteet vuonna 2007 syntymävaltion ja ikäluokan mukaan. Vuonna 1993 tai ennen muuttaneet. Lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto).

Forsanderin viittaaman tutkimuksen luvut koskevat tutkimuksen asetelman vuoksi 29–64-vuotiaita (s. 38 ja 83) [13]. Oikea vertailuryhmä olisi tällöin Suomessa syntyneet 29–64-vuotiaat. Forsander on kuitenkin poiminut vertailtavaksi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta koko 15–64-vuotista väestöä koskevan luvun 69,9 % [14].

Tässä kohti voisi huomauttaa, että työvoimatutkimuksessa on työlliselle eri määritelmä kuin yllä mainitussa tutkimuksessa, mutta tärkeämpää on huomata, että alle 30-vuotiailla työllisyys on yleensä matalampaa kuin muilla, joten tämä vertailu on vääristynyt. Suomessa syntyneillä 30–64-vuotiailla työllisyysaste oli vuonna 2007 noin 75 %. Tämä olisi oikea luku verrattaessa Forsanderin esille tuomaa 58 %:a. Mutta kuten todettua, itse Forsanderin viittaaman tutkimuksen [13] luvut vaikuttavat paikkansapitämättömiltä ainakin somalialaisten osalta, joten vertailua ei ole mielekästä tehdä ylipäätään.

Mitä matalat työllisyysluvut merkitsevät käytännössä (euroissa)

Yllä olen esittänyt Tilastokeskuksen rekisteritietoihin perustuen, että Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet ovat matalat myös pitkällä aikavälillä. Pelkät työllisyysasteet eivät kuitenkaan suoraan kerro, millaiset euromääräiset vaikutukset eri maissa syntyneillä on Suomen julkiseen talouteen. Tämä johtuu siitä, että työllisyys ei suoraan kerro maksettujen veroeurojen määrää eikä myöskään saatujen tulonsiirtojen ja palveluiden aiheuttamien menojen euromäärää.

Pelkkiä työllisyysasteita tarkempi mittari ottaa nämä huomioon. Tällaista maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen ja palveluiden välistä erotusta kutsutaan julkisen talouden nettovaikutukseksi. Tätä käytetään poikkeuksetta mittarina alan akateemisessa kirjallisuudessa, kun tarkastellaan maahanmuuton – tai maahanmuuttojen, kuten itse korostan – suoria vaikutuksia julkiseen talouteen (ks. tutkimuskirjallisuus [8]:ssa).

Tutkimukseni I osassa käsittelin eri maahanmuuttajaryhmien aiheuttamia julkisen talouden nettovaikutuksia lähes yksinomaan rekisteritietoihin perustuen. Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti Somaliasta ja Irakista kotoisin olevilla maahanmuuttajilla julkisen talouden vaikutukset olivat hyvin negatiiviset – näin myös pitkällä aikavälillä.

Taulukossa 3 alla on esitetty julkisen talouden keskimääräiset euromääräiset julkisen talouden nettovaikutukset syntymävaltioittain per henkilö vuonna 2011. Mukana ovat vain Suomessa vähintään 20 vuotta asuneet ulkomailla syntyneet. Eli kyse on ”pitkän aikavälin” Suomessa olleista. Nämä henkilöt ovat 35–62-vuotiaita, joten vertailuryhmänä on Suomessa syntyneiden osalta 30–62-vuotiaat (lähin 35–62-vuotiaita vastaava ikäryhmä tuloksissa). Asteikon nollakohta on suunnilleen Suomessa syntyneiden 20–62-vuoitiaiden keskimääräisen vaikutuksen kohdalla.

Virossa, Ruotsissa ja Suomessa syntyneillä keskimääräiset vaikutukset olivat melko lähellä toisiaan vuonna 2011: eroa +1 335 euron ja +900 euron välillä on hieman yli 400 euroa. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä vielä 20 vuoden maassaoloajan jälkeenkin keskimääräiset vaikutukset per henkilö olivat vuonna 2011 lähellä –10 000 euroa per henkilö. Somaliassa syntyneillä keskimäärin tämä oli noin -8 700 euroa per henkilö ja Irakissa syntyneillä noin -10 900 euroa per henkilö yhden vuoden aikana.

Taulukko 3. Julkisen talouden nettovaikutukset vuonna 2011 syntymävaltion mukaan (euroa). Keskimäärin per henkilö. Vähintään 20 vuotta maassa olleet ja 30–62-vuotiaat Suomessa syntyneet. Maassaolo vuosina sen jälkeen, kun on täyttänyt 15 vuotta. Lähde: [8].

Erot nettovaikutuksissa eri syntymävaltioiden välillä ovat samankaltaiset kaikkina vuosina välillä 1995–2011 kuin taulukossa 3 on esitetty vuodelle 2011. Toisin sanoen näidenkään tietojen valossa Somaliassa ja Irakissa syntyneitä ei voi pitää varsinaisena lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle.

Massiivisen turvapaikkamaahanmuuton taloudellisten vaikutusten realistinen ennustaminen

Olen edellä osoittanut Tilastokeskuksen pitkän aikavälin rekisteritietoihin perustuen, että Somaliassa ja Irakissa syntyneillä työllisyysasteet ovat matalat myös pitkällä aikavälillä. Lisäksi esittelin lyhyesti tutkimukseni I osaan viitaten – joka myös perustuu henkilötasoisiin rekisteritietoihin – mitä matalat työllisyysasteet tarkoittavat käytännössä euromääräisesti, kun huomioidaan todellisuudessa maksetut verot sekä menot saaduista tulonsiirroista ja palveluista.

Esittelen tässä vielä lopuksi kaksi kriteeriä, jotka ovat mielestäni olennaisen keskeiset sille, että nykyisen massiivisen turvapaikkamaahanmuuton pitkän aikavälin euromääräisiä vaikutuksia voidaan ennustaa realistisesti. Ennusteiden realistisuutta voidaan arvioida kokeilemalla näiden mallien toimivuutta Suomeen aiemmin muuttaneisiin turvapaikanhakijoihin ja heidän aiheuttamiinsa taloudellisiin vaikutuksiin.

Nämä kriteerit ovat:

1. Ennusteiden perustaminen objektiivisesti saatavilla olevalle informaatiolle. Ei subjektiivisille oletuksille, jotka ovat tätä informaatiota vastaan.

2. Turvapaikanhakijoiden erittely muusta maahanmuutosta. Kaikkea maahanmuuttoa yhtenä kokonaisuutena käsittelevät tutkimukset tuottavat huonoja ennusteita turvapaikkamaahanmuuttoa koskien.

1. Objektiivisella informaatiolla viittaan lähinnä Tilastokeskuksen ja muiden viranomaisten ylläpitämiin luotettaviin ja kansainvälisesti vertailtuna erittäin kattaviin rekisteriaineistoihin. Näistä rekisteritiedoista selviää lähes varmana tietona esimerkiksi se, kuinka paljon eri henkilöt ovat maksaneet veroja, saaneet tulonsiirtoja ja erilaisia julkisia palveluita. Henkilöistä itsestään löytyy kattavasti tiedot mm. sukupuolesta, iästä, syntymävaltiosta, kansalaisuudesta, maahanmuuttovuodesta jne. Toistaiseksi suurimpana puutteena valtakunnallisissa rekisteriaineistoissa näen maahanmuuttajien saamien erityispalveluiden puuttumiseen niistä. Nämä voivat muodostaa merkittävän menoerän, jonka suuruutta on vaikeaa mitata tällä hetkellä objektiivisesti.

Koska viranomaisrekistereistä löytyvät yllä mainitut kattavat tiedot koskien julkisen talouden vaikutuksia vuosille 1988–2012 (tai ainakin vuosille 1995–2012), pidän näitä ylivoimaisena informaation lähteenä ennustettaessa turvapaikkamaahanmuuton tulevia vaikutuksia. Mikä näiden rekisteriaineistojen ulkopuolinen informaatio voisi olla tätä vahvempaa?

Koska tällaista informaatiota ei ole tiedossa, pidän mm. Kianderin ja Kangasharjun esittämien oletusten toteutumisia erittäin epätodennäköisinä. Koska tämä teksti on julkisessa keskustelussa, he voivat toki esittää, millä perusteella mainittu laaja ja luotettava rekisteritietojen lähde ei kelpaa heidän ennustustensa pohjaksi.

Joku saattaisi väittää, että työvoimapoliittisilla toimenpiteillä turvapaikanhakijat saadaan työllistettyä. Yllä mainittuihin rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa TEM on kuitenkin havainnut, että irakilaiset ja somalialaiset työllistyvät heikosti näistä toimenpiteistä (s. 21–24, 42) [15].

Viranomaisrekisterien kohdalla on vielä lisättävä, että ne päivittyvät suurimmaksi osaksi vähintään joka vuosi. Eli ennusteita voidaan muuttaa aina karttuneen informaation pohjalta. Vaikka tämä viranomaisrekisterien informaatio onkin mahdollisimman kattavaa ja objektiivista, tietenkin kriittisen keskustelun kohteeksi jää sitä käyttävien tutkijoiden rooli siitä tehtävissä johtopäätöksissä. Ainakaan tutkimuksen aineisto ei ole tutkijan oletustensa pohjalta itse luomaa.

2. Turvapaikanhakijoiden erittelyllä muusta maahanmuutosta viittaan siihen, että Somaliasta ja Irakista tulleilla tai nk. humanitaarisella maahanmuutolla on ollut huomattavan alhainen työllisyysaste sekä huomattavan negatiiviset julkisen talouden vaikutukset verrattuna muuhun maahanmuuttoon.

Kansainvälisessä akateemisessa tutkimuksessa, jossa on tehty eriteltyä analyysia, on myös huomattu, että ei-länsimaalaisella maahanmuutolla on negatiiviset julkisen talouden vaikutukset (ainakin [16] Tanskan osalta ja [17]). Jostain syystä näihin tutkimuksiin eikä oman tutkimukseni erittelevyyteen ole juurikaan viitattu suomalaisissa tiedotusvälineissä. Sen sijaan esillä ovat olleet OECD:n [18] ja VATT:n [19] tutkimukset, joissa maahanmuuttoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Näiden käyttäminen pääasiassa Irakissa ja Somaliassa syntyneiden turvapaikkamaahanmuuton vaikutusten mittarina on hölmöä.

Minun on vaikeaa ymmärtää sitä, ettei tämän erittelyn tärkeyttä mahdollisesti ymmärretä.

Väännän vielä asian rautalangasta muutaman esimerkin avulla:

– Erikoislääkärien ja toisaalta työttömien tulojen ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin koko väestön keskituloista. Tällaiset ennusteet menisivät ymmärrettävästi pieleen, koska työttömille ja erikoislääkäreille ennustettaisiin yhtä suuret tulot. Eritelty ennuste perustuisi esimerkiksi erikoislääkärien osalta erikoislääkärien keskimääräisiin tuloihin ja toisaalta työttömien osalta työttömien keskimääräisiin tuloihin.

– Tammikuun lämpötilan ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin koko vuoden käsittävän keskilämpötilan pohjalta. Tällainen ennuste menisi ymmärrettävästi pieleen, koska tammikuussa on kylmempää kuin koko vuoden aikana keskimäärin. Eritelty ennuste puolestaan tarkoittaisi sitä, että tammikuun lämpötilan ennuste perustuisi tammikuun keskilämpötiloihin.

– Irakissa ja Somaliassa syntyneiden (turvapaikanhakijoiden) pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten ennustaminen: Erittelemätön ennuste tarkoittaisi sitä, että ennusteet laadittaisiin kaikkien ulkomailla syntyneiden keskimääräisistä vaikutuksista. Tällaiset ennusteet menisivät ymmärrettävästi pieleen, koska Irakissa ja Somaliassa syntyneillä vaikutukset ovat paljon negatiivisemmat kuin kaikilla maahanmuuttajilla keskimäärin. Eritelty ennuste tarkoittaisi sitä, Somaliassa ja Irakissa syntyneiden ennusteet perustuisivat Somaliassa ja Irakissa syntyneiden keskimääräisiin vaikutuksiin.

Julkaisen myöhemmin tänä syksynä tutkimukseni II osan. Se käsittelee eri maahanmuuttajaryhmien julkisen talouden vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli. Tutkimus myös täyttää yllä mainitut kaksi kriteeriä. Tutkimuksen käytännön sovelluksena arvioin nykyisen massiivisen turvapaikkamaahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kansanomaisemmin ilmaistuna laitan sille hintalapun.

Samuli Salminen
tutkija, Suomen Perusta -ajatuspaja
+358 44 919 0614 / samuli.salminen(at)helsinki.fi
7.10.2015

Lähteet:

[1] Maahanmuuttovirasto (2015): Turvapaikanhakijat. Kaikki hakijat kansalaisuuksittain. 8/2015.
[2] Suomenmaa.fi 21.9.2015: Pakolaiset purkavat ”eläkepommia” – Kulut kuittaantuvat 10 vuodessa. Tiedot poimittu 6.10.2015. http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7655249.html.
[3] yle.fi 8.9.2015: Ekonomistit: Talousnäkymät heikkenevät, budjetti ylioptimistinen. Tiedot poimittu 6.10.2015. yle.fi/uutiset/ekonomistit_talousnakymat_heikkenevat_budjetti_ylioptimistinen/8289173
[4] yle.fi 22.9.2015: Asiantuntija: Potentiaalisia maahanmuuttajia on käytännössä rajaton määrä – ratkaisu kestävyysvajeeseen? Tiedot poimittu 6.10.2015. http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_potentiaalisia_maahanmuuttajia_on_kaytannossa_rajaton_maara__ratkaisu_kestavyysvajeeseen/8321897
[5] Yle 19.9.2015: Ykkösaamu. Tiedot poimittu 6.10.2015. http://areena.yle.fi/1-2449080?autoplay=true
[6] Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus. Tiedot poimittu 7.10.2015. http://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html
[7] Tilastokeskus: FLEED-aineisto (Yhdistetty työntekijä-työnantaja-aineisto): http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/me_kuvaus_henkilo.html
[8] Salminen, Samuli (2015): Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Julkaisija: Suomen Perusta. Päivitetty 6.10.2015 liitetaulukoilla 7–11 sekä näihin taulukoihin viittaavalla kappaleella luvun 6.2.2.1 lopussa. https://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/
[9] Sipilä, Jyrki 22.9.2015: Jättipotti: nuo raavaat miehet Irakista. Viitattu 6.10.2015. http://jyrkisipila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203192-jattipotti-nuo-raavaat-miehet-irakista
[10] Eronen, Antti; Härmälä, Valtteri; Jauhiainen, Signe; Karikallo, Hanna; Karinen, Risto; Kosunen, Antti; Laamanen, Jani-Petri ja Lahtinen, Markus (2014): Maahanmuuttajien työllistyminen: Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys, 6/2014.
[11] Ramboll Management Consulting (2013): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013. TEM-raportteja 38/2013. Julkaisija: Työllisyys- ja yrittäjyysjaosto. Työ- ja elinkeinoministeriö.
[12] Helsingin Sanomat 25.4.2010: http://hommaforum.org/index.php/topic,27561.msg368085.html#msg368085
[13] Linnanmäki-Koskela, Suvi (2010): Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio: Vuosiana 1989–93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2010/2.
[14] Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus. Tiedot poimittu 7.10.2015
http://www.stat.fi/til/tyti/tau.html
[15] Sihto, Matti; Tuomaala, Mika ja Sardar, Paula (2012): Työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä sijoittuminen vuonna 2010. Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö.
[16] Hinte, Holger ja Zimmermann, Klaus F. (2014): Does the Calculation Hold? The Fiscal Balance of Migration to Denmark and Germany. IZA Policy Paper No. 87.
[17] Hansen, Marianne Frank; Schultz-Nielsen, Marie Louise ja Tranæs, Torben (2015): The Impact of Immigrants on Public Finances: A Forecast Analysis for Denmark. IZA Discussion Paper No. 8844.
[18] OECD (2013): The fiscal impact of immigration in OECD countries. International Migration Outlook 2013. Chapter 3: 125–189.
[19] VATT (2014): Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT-analyysi 1-2014. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
[20] Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus. Tiedot poimittu 7.10.2015. http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html

[21] Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus Tiedot poimittu 7.10.2015. http://www.stat.fi/til/vaerak/tau.html

[22] Hämäläinen, Kari; Kangasharju, Aki; Pekkala, Sari ja Sarvimäki, Matti (2005): 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työpoliittinen tutkimus 265. Työministeriö.

[23] Yle.fi 9.10.2015: ”Kunnallisverossa korotuspaineita turvapaikanhakijoiden takia – ’Korvaukset eivät kata päivähoidon kustannuksia'”. Tiedot poimittu 12.10.2015. http://yle.fi/uutiset/kunnallisverossa_korotuspaineita_turvapaikanhakijoiden_takia__korvaukset_eivat_kata_paivahoidon_kustannuksia/8367867

[24] Taloussanomat 13.10.2015: Vartiainen: Onko meillä liian avokätinen sosiaaliturva? Tiedot poimittu 14.10.2015. http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/10/13/vartiainen-onko-meilla-liian-avokatinen-sosiaaliturva/201513330/12

[25] Keskisuomalainen 16.10.2015: ”Tutkija: ”Suomeen tarvitaan vielä lisää maahanmuuttajia”. Tiedot poimittu 16.10.2015.http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/tutkija-suomeen-tarvitaan-viela-lisaa-maahanmuuttajia/2150911?pwbi=cc8df15d3af082ca84ea260a927312b3

[26] MTV3 8.11.2015: Ulkomaalaisvirasto: Suomen turvapaikkalaki Euroopan vapain.

[27] Uusi Suomi 15.10.2015: Arvio Suomen Pankista: Nyt ratkaistaan se, onko maahanmuutosta hyötyä vai haittaa.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/126718-arvio-suomen-pankista-nyt-ratkaistaan-se-onko-maahanmuutosta-hyotya-vai-haittaa

Taulukon 2 lukujen verifiointi Tilastokeskuksen julkisesti esillä olevista luvuista sekä muihin tutkimuksiin vertailemalla

Esittämäni luvut voidaan verifioida Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevista luvuista sekä vertaamalla tuloksia muihin vastaavanlaisiin suomalaisiin tutkimuksiin. Julkisesti saatavilla olevia lukuja, joihin taulukon 2 tiedot perustuvat, ovat Suomen koko väestön työllisyysaste 18–64-vuotiailla, (Somaliassa) syntyneiden työikäisten määrät sekä somalinkielisten työllisten määrä vuonna 2007. Näiden lukujen verifiointi varmistaa käytännössä myös muiden lukujen paikkansapitävyyden, koska näiden lukujen saamiseksi tarvitaan ikäluokka- ja syntymävaltiotietojen oikeaa käyttöä.

Tilastokeskuksen työssäkäyntilastoista voi laskea koko Suomen väestön työllisyysasteen ja verrata siitä rekisteritietojen pohjalta esittämääni lukuun (68 %). Koko väestön työllisyysaste saadaan työssäkäyntitilastojen julkisista tiedoista jakamalla 18–64-vuotiaiden työllisten määrä 18–64-vuotiaiden koko väestön määrällä. Mikäli lisäksi oletetaan, että puuttuvissa ikäluokissa 15–17-vuotiaat työllisyysaste on suunnilleen sama kuin 18-vuotiailla, Suomen koko väestön työllisyysasteeksi saadaan 68 % vuonna 2007. Tämä on sama luku kuin Suomessa syntyneille rekisteritietojen pohjalta esittämäni. [20]

Tilastokeskuksen julkisista väestörakennetaulukoista voi tarkistaa eri maissa syntyneiden 15–64-vuotiaiden määrät ja verrata niitä liitetaulukoissa esittämiini. Somaliassa syntyneitä oli vuonna 2007 liitetaulukon 8 mukaan 5 112, kun mainitun väestörakennetaulukon mukaan heitä oli 5 103. Luvut ovat lähestulkoon samat, ja muutaman henkilön ero voi johtua Tilastokeskuksen myöhemmin tekemistä päivityksistä. Koska Somaliassa syntyneitä 15–64-vuotiaita (5 103 henkilöä) oli vuonna 2007 lähes saman verran kuin somalinkielisiä (5 348 henkilöä) ja koska oletettavasti nämä väestöt koostuivat suurimmaksi osaksi samoista henkilöistä, somalinkielisten työllisten määrä täytyi olla vuonna 2007 suunnilleen sama kuin Somaliassa syntyneillä. Somalinkielisiä työllisiä oli vuonna 2007 Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevan tiedon mukaan 1 297 henkilöä, kun liitetaulukon 8 lukujen Somaliassa syntyneiden työllisyysastetta koskevan luvun taustalla oleva työllisten määrä oli 1 369 henkilöä. Nämä luvut vastaavat 95 %:sti toisiaan. [21, 20]

Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla olevien tietojen lisäksi esittämäni luvut ovat samankaltaiset muiden aihetta koskevien suomalaisten tutkimusten kanssa. Yllä niistä on jo mainittu TEM:n tutkimukset [10, 11]. Lisäksi Somaliassa ja Irakissa syntyneiden ja ennen vuotta 1994 muuttaneiden työllisyysasteet vuonna 1999 (liitetaulukko 10) vastaavat tutkimuksen [22] tuloksia, jossa on esitetty nk. JIIS-maista (Jugoslavia, Iran, Irak, Somalia) kotoisin olevien työllisyysasteet maassaoloajan mukaan vuosina 1990–2000 (s. 38). JIIS-maista vuosina 1990 ja 1991 muuttaneilla miehillä työllisyysaste oli 9 vuoden maassaolon jälkeen noin 20 % ja naisilla noin 10 %. Nämä luvut ovat jopa hieman pienemmät kuin Entistä Jugoslaviaa, Somaliaa ja Irakia koskevat luvut ennen vuotta 1994 muuttaneilla oman tutkimukseni liitetaulukossa 10, jossa nämä ovat 20–26 %. Linnanmäki-Koskela tiedostaa tutkimuksessaan [13] tulostensa eron verrattuna mainittuun Hämäläiseen et al. [22], mutta hän pitää poikkeaman syynä muita asioita kuin omien lukujensa luotettavuutta (s. 51) . [22]