Kuinka paljon pakolaismaista on todennetusti saatu maa- ja metsätaloustyöntekijöitä?
Turvapaikanhakijoiden muodostamasta mahdollisesta potentiaalista maa- ja metsätaloustöissä on viime aikoina virinnyt poliittinen keskustelu. Tämä on seurausta hallituksen aihetta koskevasta lakialoitteesta (ks. esimerkiksi Iltalehden uutinen (13.5.2020): https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/94eda61b-7cb5-45cb-a7f3-ec73224169fb).
Tässä tekstissä tarkastelleen lyhyesti — Tilastokeskuksen julkisesti saatavilla oleviin tilastoihin perustuen — millainen on ollut pakolaismaalaistaustaisten (Afganistan, Irak, Somalia) toteutunut potentiaali maa- ja metsätaloustöissä.
Tilastokeskuksen työllisiä koskevat tilastot ovat sopiva mittari tämän tutkimiseen sillä:
1. Kyseessä ovat vakiintuneet, koko Suomen väestöä koskevat toteutunutta työllisyyttä tarkastelevat mittarit. Kyse on siten toteuneesta, objektiivisesta työllisyydestä eikä esimerkiksi subjektiivisemman ”työhalukkuuden” mittaamisesta.
2. Esitetyt Tilastokeskuksen työllisyysluvut koskevat Suomesta jo oleskeluluvan saaneita humanitaarisia maahanmuuttajia sekä heidän työikäisiä lapsiaan. Siten Tilastokeskuksen työllisyysluvut kertovat pakolaismaataustaisten pidemmän ajan työllisyyspotentiaalista maa- ja metsätaloustöissä.
Tekstissä tarkastellaan myös lyhyesti pakolaismaataustaisten yleisiä työllisyysasteita sekä Suomen Perustan (erityisesti Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvien) tutkimusten tuloksia pakolaismaista tulleiden Suomen julkisen talouden vaikutuksista.
Sisällys:
1. Pakolaismaat: Ainoastaan 1 henkilö jokaisesta 1 500 työikäisestä henkilöstä on maa- tai metsätaloustyöntekijä.
2. Pakolaismaat: yleinen (18–64-vuotiaiden) työllisyysaste oli vuonna 2017 vain 26,3 prosenttia.
3. Suomen Perustan tutkimusten tulokset pakolaismaita koskien.
4. Lähteet ja käsitteet tarkemmin.
1. Pakolaismaat: Ainoastaan 1 henkilö jokaisesta 1 500 työikäisestä henkilöstä on maa- tai metsätaloustyöntekijä.
Tarkastellaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen julkisiin tietoihin perustuen, kuinka monella pakolaismaataustaisella (Afganistan, Somalia, Irak) oli maa- tai metsätaloustyö vuoden 2017 lopussa.
Nämä tiedot on koottu alle taulukkoon 1. Yhteensä 20 pakolaismaataustaisella henkilöllä oli maa- tai metsätaloustyö vuoden 2017 lopussa. Samaan aikaan 18–64-vuotiaita pakolaismaataustaisia oli Tilastokeskuksen rekistereissä 30 188 henkilöä.
Siten maa- ja metsätaloustyöllisten osuus 18–64-vuotiaasta väestöstä oli 0,07 prosenttia eli alle yhden promillen. Toisin sanoen pakolaismaataustaisilla jokaista noin 1 500 työikäistä henkilöä kohden oli 1 henkilö, joka oli maa- tai metsätaloustyöntekijä.
Taulukko 1: Maa- ja metsätalousalan työllisyysasteet: Osuus (%) 18–64-vuotiaista, joilla oli maa- tai metsätaloustyö vuoden 2017 lopussa. Lähteet: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto ja väestörakennetilasto.
Vertailu kantaväestöön: Suhteessa noin 25-kertainen määrä kantaväestöä on maa- ja metsätaloustöissä verrattuna pakolaismaataustaisiin.
Vertailun vuoksi suomalaistaustaisista (taustamaa on Suomi) — eli käytännössä kantaväestöstä — 52 171 henkilöä oli maa- tai metsätaloustyöntekijä vuoden 2017 lopussa. Suhteutettuna 18–64-vuotiaiden määrään kantaväestön työllisyysasteeksi maa- ja metsätaloustöissa saadaan noin 1,75 prosenttia.
Tämä työllisyysaste on hieman todellista suurempi, sillä työllisten määrä sisältää myös 65–74-vuotiaat maa- ja metsätaloustyöntekijät, mutta työllisyysasteet lasketaan suhteutettuna 18–64-vuotiaden väestöjen lukumääriin (ks. tekstin lopun kohta 4. tarkemmin).
Kantaväestön maa- ja metsätaloustyöllisyyden likimääräinen arvio (1,75 prosenttia) on 25-kertainen verrattuna pakolaismaataustaisten maa- ja metsätaloustyöllisyyteen (0,07 prosenttia). (Tekstin lopussa osoitetaan, että likimääräisistä työllisyysarvioista huolimatta kantaväestön työllisyys maa- ja metsätaloustöissä on joka tapauksessa vähintään 20-kertainen).
2. Pakolaismaat: yleinen (18–64-vuotiaiden) työllisyysaste oli vuonna 2017 vain 26,3 prosenttia.
Tarkastellaan vielä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen julkisiin tietoihin perustuen, mitkä olivat pakolaismaataustaisten (Afganistan, Somalia, Irak) yleiset työllisyysasteet vuoden 2017 lopussa. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa työllisyysaste on työllisten osuus 18–64-vuotiaasta väestöstä (muissa tilastoissa työllisyysaste lasketaan esimerkiksi työllisten osuutena 15–64-vuotiaasta väestöstä).
Nämä tiedot on koottu alle taulukkoon 2. Pakolaismaataustaisisten 18–64-vuotiaden työllisyysaste oli 26,3 prosenttia vuoden 2017 lopussa.
Taulukko 2: Yleiset työllisyysasteet: Osuus (%) 18–64-vuotiaista, jotka olivat työllisiä vuoden 2017 lopussa. Lähteet: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto ja väestörakennetilasto.
Vertailu kantaväestöön: ”Suomi-taustaisten”, kotimaisia kieliä puhuvien 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,1 prosenttia vuoden 2017 lopussa. Kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvia ”Suomi-taustaisia” 18–64-vuotiaita oli noin 2,99 miljoonaa vuoden 2017 lopussa. Heistä työllisiä oli noin 2,16 miljoonaa. Kantaväestön ( = kotimaisia kieltä puhuvien Suomi-taustaisten) työllisyysaste oli siten noin 72,1 prosenttia.
Pakolaismaataustaisten 18–64-vuotiaiden yleinen työllisyyste (26,3 %) on paljon pienempi kuin kantaväestön 18–64-vuotiaiden yleinen työllisyysaste (72,1 %).
3. Suomen Perustan tutkimusten tulokset pakolaismaita koskien.
Pakolaismaataustaisten (erityisesti Irak ja Somalia) julkisen talouden vaikutuksia on tarkasteltu useaan otteeseen Suomen Perustan tutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa on huomioitu julkisen talouden suorat vaikutukset, joita koskien pelkät työllisyysasteet ovat varsin epätarkkoja mittareita (pelkkä työllisyys ei erityisesti kerro vielä paljoakaan esimerkiksi henkilön maksamista veroista ja veronkaltaisista maksuista).
Tässä on listattu hyvin yksinkertaistettuina joitakin keskeisimpiä tuloksi koskien pakolaismaataustaisia (erityisesti Irak ja Somalia), ks. tarkemmat tiedot linkkien takaa:
1. Vaikutus julkiseen talouteen noin -20 000e/henkilö/vuosi (tilanne ei parane maassaolojan kasvaessa): https://www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/#1.1%20Toteutuneet%20julkisen%20talouden%20vaikutukset
2. Vaikutus julkiseen talouteen koko elinkaaren (maahanmuutosta kuolemaan) aikana noin miinus miljoonan euron luokkaa keskimäärin per henkilö (huomioimatta mahdollisia perheenyhdistettäviä puolisoita, jotka tekisivät luvuista vielä negatiivisemmat): https://www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/#1.2%20Julkisen%20talouden%20elinkaarivaikutukset
3. Pakolaismaissa syntyneillä (erityisesti Somalia ja Irak) keskimäärin saadut toimeentulotuet ovat yli 15-kertaiset verrattuna kantaväestöön 20 maassaolovuoden jälkeen (ks. myös Suomessa syntynyttä 2. sukupolvea koskevat tulokset ):https://www.suomenperusta.fi/teema/muuttoliike/#1.4%20Maahanmuuttajien%20saamat%20toimeentulotuet
4. Seuraavassa Suomen Perustan maahanmuuttotutkimuksessa käsitellään julkisen talouden mittareita (esimerkiksi työllisyysasteet, palkat, tulonsiirrot) maahanmuuttajaryhmittäin Tilastokeskuksen kaikkein tuoreimpiin rekisteritietoihin perustuen.
Raportissa tarkastellaan muun muassa vuoden 2015 ”pakolaiskriisissä” Suomeen tuvapaikanhakijoina tulleiden julkisen talouden mittareita muutaman ensimmäisen maassaolovuoden osalta.
Näitä lukuja verrataan sitten turvapaikanhakijoita ylistäneisiin julkisiin kannanottoihin vuoden 2015 syksyllä (joista osa löytyy koottuna aihetta käsittelevästä tekstistä syksyltä 2015: https://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/)
4. Lähteet, käsitteet ja huomiot tarkemmin:
- Esitetyt työllisiä koskevat luvut ovat peräisin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston julkisista tiedoista. Sen tarkempi viite on:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.5.2020].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/meta.html. - Esitetyt 18–64-vuotiaiden määriä koskevat luvut ovat peräisin Tilastokeskuksen väestörakennetilaston julkisista tiedoista. Sen tarkempi viite on:
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.5.2020].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/meta.html. - Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät löytyvät täältä: https://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html. Ks. listasta käytetyt määritelmät ammatille (ammattiluokka), pääasialliselle toiminnalle, työllisyydelle, työllisyysasteelle sekä taustamaalle.
- ”Pakolaismaataustainen” tarkoittaa käytännössä sitä, että tilastoihin sisältyvät sekä maahanmuuttajat (1. sukupolvi) että heidän Suomessa syntyneet, työikäisiksi varttuneet lapsensa (2. sukupolvi).
- Ammattikohtaiset työllisten määriä koskevat luvut on poimittu taustamaan mukaan taulukosta (Maa- ja metsätaloustyöntekijät ovat luokka: ”6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. (Taso 1)”): 115t — Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1-2), taustamaan, sukupuolen ja vuoden mukaan, 2010-2017. Suora linkki taulukkoon: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115t.px
- Tekstin alkuperäisen julkaisun jälkeen lisätty huomautus edelliseen: Teoriassa maa- ja metsätaloustyöntekijöihin voisi laskea myös avustavat työntekijät (luokka 92). Somalia- ja Irak-taustaisia työllisiä kuului tähän luokkaan kuitenkin vuonna 2017 pyöreät 0 ja Afganistan-taustaisia korkeintaan 1–2 (luku on sensuroitu pois). Tulokset eivät siis (käytännössä) muuttuisi, vaikka tämäkin luokka huomioitaisiin.
- Pakolaismaita koskevat työllisten määrät on poimittu samasta taulukosta valitsemalla ”Ammattiryhmät yhteensä”.
- Ammattikohtaiset työllisten määrät koskevat 18–74-vuotiaita. Siten esitetyt (maa- ja metsätaloustöitä koskevat) ammattikohtaiset työllisyysasteet ovat hieman todellista suurempia, sillä esitetyt työllisyysasteet ovat osamääriä, joissa osoittajassa on 18–74-vuotiaiden työllisten määrät väestöittäin ja nimittäjässä 18–64-vuotiaiden lukumäärät väestöittäin. Työllisyysasteet eivät kuitenkaan poikkea ”paljoa” todellisista sillä oletuksella, että 65–74-vuotiaita maa- ja metsätaloustyöntekijöitä ei ole ”paljon” verrattuna 18–64-vuotiaiden määriin.
- Tekstissä kantaväestön maa- ja metsätaloustöiden työllisyysasteeksi esitettiin noin 1,75 prosenttia, kun työllisten määrä suhteutettiin 18–64-vuotiaisiin. Tämä työllisyysaste olisi 1,43 prosenttia, mikäli määrä suhteutettaisiin 18–74-vuotiaisiin. Siten, kantaväestön maa- ja metsätaloustöiden työllisyysaste verrattuna pakolaismaihin olisi silti vähintään 20-kertainen, vaikka kantaväestön osalta maa- ja metsätaloustyöllisten määrä suhteutettaisiin 18–74-vuotiaisiin ja pakolaismaiden osalta 18–64-vuotiaisiin.
- Pakolaismaita koskevat yleiset työllisyysasteet ovat myös hieman todellisia suurempia, sillä niissäkin osoittajassa on 18–74-vuotiaiden työllisten määrät ja nimittäjissä puolestaan 18–64-vuotiaiden henkilöiden lukumäärät.
- Kotimaisia kieltä puhuvien Suomi-taustaisten 18–64-vuotiaiden kaikkien työllisten ja koko väestön määriä koskevat luvut on poimittu taustamaan (= Suomi) mukaan taulukosta: 115g — Väestö pääasiallisen toiminnan, kielen, ammattiaseman, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan, 2000-2018. Suora linkki taulukkoon: https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115g.px/
- Kantaväestön yleinen 18–64-vuotiaita koskeva työllisyysaste vastaa todellista lukua, sillä tässä yhteydessä on voitu käyttää työllisyysasteen osamäärän osoittajassa 18–64-vuotiaiden työllisten lukumäärää (ja nimittäjässä 18–64-vuotiaiden kokonaislukumäärää).