Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola kritisoi Suomen Perustan tuoretta tutkimusta Turun Sanomissa (Lännen Media) maanantaina 18.3.2019.
Käyn artikkelissa esitetyt kriittiset väitteet kohta kohdalta läpi ja annan niihin jokaiseen vastauksen. Vastaan aluksi kriittisiin kommentteihin lyhyesti ja jäljempänä hieman perustellummin.
1.Kriittinen kommentti: Epäily esitettyjen tulosten paikkansapitävyydestä.
1.Lyhyt vastaus: Tutkimusaineisto perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteritietoihin. Ne koottiin pääasiassa Perustan tutkimuksen I osassa, ja tuloksia verrattiin ulkopuolisiin tuloksiin, esimerkiksi saatujen tulonsiirtojen osalta Kela:n tutkimuksen tuloksiin. II osan elinkaarimallinnuksessa käytetyt mallit toisintavat havaintoaineiston ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi maassaoloajan, maahanmuuttovuoden ja iän vaikutukset.
2.Kriittinen kommentti: Töistä ja maksetuista veroista.
2.Lyhyt vastaus: Julkisen talouden vaikutukset — joita tutkimus nimensä mukaisesti koskee — ovat eri asia kuin kokonaistaloudelliset vaikutukset. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä työllisyysasteet ja työtulot ovat alhaisia pitkälläkin aikavälillä. Välilliset verot sisältyvät mukaan tutkimukseen.
3.Kriittinen kommentti: Kritiikki maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten laskemisesta.
3.Lyhyt vastaus:Somaliassa ja Irakissa syntyneiden maahanmuuttajien Suomessa kasvaneet lapset ovat 22-vuotiaina 6–8-kertaisesti syrjäytyneitä verrattuna kantaväestön 22-vuotiaisiin. Siksi kyseessä olevien maahanmuuttajaryhmien lasten odotusarvoiset elinkaariennusteet ovat kantaväestön 22-vuotiaita negatiivisempia.
4.Kriittinen kommentti: Kritiikki samojen ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen käytöstä sekä maahanmuuttajaryhmille että kantaväestölle.
4.Lyhyt vastaus: Rekisteriaineistoihin perustuvien suomalaisen ja norjalaisen tutkimuksen mukaan melkein kaikkien maahanmuuttajaryhmien kuolleisuusluvut ovat kantaväestöä pienemmät, eikä suuremmat, kuten professori esittää. Elinkaariennusteissa käytetty oletus samoista kuolleisuusluvuista on siten maahanmuuttajaryhmien tulosten kannalta liian positiivinen (eikä liian negatiivinen).
5.Kriittinen kommentti: Kritiikki Suomen Perustan tutkimuksen johtopäätöstä kohtaan Ruotsin perusteella.
5.Lyhyt vastaus: Göteborgin yliopiston tutkijan Joakim Ruistin mukaan humanitaarisen maahanmuuton yhteenlasketut julkisen talouden toteutuneet nettovaikutukset olivat noin -3,1 miljardia euroa Ruotsissa vuonna 2007. Tuoreen tutkimuksen mukaan Irakissa ja Somaliassa syntyneiden elinkaarivaikutukset ovat -520 000 euroa per henkilö.
1. Epäily esitettyjen tulosten paikkansapitävyydestä:
– Nämä luvut kuulostavat siltä, mitä ihminen maksaa yhteiskunnalle, jos joutuu työkyvyttömäksi, Piekkola sanoo Lännen Medialle.
Vertailun vuoksi THL ja Sitra tekivät vuosi sitten elinkaarikustannusten tutkimuksen suomalaisille syrjäytyneille. Sen tutkimuksen mukaan syrjäytyneet suomalaiset aiheuttavat jopa 370 000 euron lisäkulut elinaikanaan muihin verrattuna.
Vastaukset:
1.1 Tutkimusaineistosta: Suomen Perustan tuore tutkimus pohjautuu käytännössä pelkästään viranomaisrekistereistä (Tilastokeskus, THL) kerättyyn kattavaan aineistoon, jota esitellään seikkaperäisemmin tutkimuksen vuonna 2015 ilmestyneessä I osassa. Rekisteriaineisto kattaa henkilövuositasolla lähes kaikki maksetut ja saadut suorat tulonsiirrot, saatujen sosiaali- ja terveyspalveluiden menot, koulutusmenot, oikeusmenot (rikoksista), menot työvoimakoulutuksista. I osassa tuloksia verrattiin muihin lähteisiin, esimerkiksi saatujen tulonsiirtojen osalta tulosten todettiin vastaavan Kela:n tutkimuksen tuloksia.
Kun tutkimuksen I osassa summattiin toteutuneet julkisen talouden vaikutuksista näihin rekisteriaineistoihin perustuen, niin juuri julkaistussa tutkimuksen II osassa näitä aineistoja käytetään koko eliniän yli summautuvien elinkaarivaikutusten laskemisessa. Elinkaarivaikutusten tulokset ovat uskottavia, koska niiden laskemisessa käytetyt mallit toisintavat alkuperäisen havaintoaineiston. Lisäksi laskelmissa otetaan huomioon esimerkiksi maassaoloaikaan, maahanmuuttovuoteen ja ikään liittyvät vaikutukset. Osana elinkaarivaikutusten laskemista kantaväestön osalta käytännössä toistetaan ETK:n pitkän aikavälin eläke-ennusteet.
1.2 Suomen Perustan tutkimusprojektin I osaan toteutuneista julkisen talouden vaikutuksista on viitattu niin akateemisissa artikkeleissa kuin STM:n selvityksessä. Tuorein viittaus on tanskalaisten maahanmuuttotutkijoiden kirjasta.
1.3 On kyseenalaista, miksi Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia pitäisi verrata juuri THL:n minimiarvioon suomalaisten syrjäytyneiden nuorten elinkaarivaikutuksista. Ks. esimerkiksi tämän tekstin lopussa viittaukset Ruotsissa ja Norjassa tehtyihin elinkaarivaikutusten tuloksiin koskien Irakissa ja Somaliassa syntyneitä.
1.4 THL:n minimiarviosta ja sen puutteista: Lisäksi on huomioitava, että viitatun THL:n ”Summa on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.”. Näistä THL:n tarkastelun ulkopuolelle jäävistä mainituista tekijöistä kaikki muut paitsi ”rahan kierron vaikutukset” sisältyvät mukaan Suomen Perustan tutkimukseen.
2.Töistä ja maksetuista veroista:
Piekkolan mukaan yksi harha tulee siitä, että maahanmuuttajien maksamat verot töistä ovat yleensä pienen tulotason takia pienet.
– Työllä on monta muutakin vaikutusta. Hyödyt kansantaloudelle ovat kaksinkertaiset, kun he kuluttavat.
Vastaukset:
2.1 Julkisen talouden vaikutukset vs. kokonaistaloudelliset vaikutukset. Ensiksi on huomautettava, että Suomen Perustan tutkimuksessa on kyse julkisen talouden vaikutukista tutkimuksen nimen mukaisesti. Lainauksessa mukaan sotketaan kokonaistaloudelliset vaikutukset, joita on objektiivisesti vaikeampi mitata kuin suoraan viranomaisrekistereistä löytyviä Perustan tutkimuksessa käytettyjä (suoria) julkisen talouden vaikutuksia.
2.2 Työllisyysasteet ja työtulot alhaisia pitkälläkin aikavälillä. Lainaukseen on huomautettava, että Somaliassa ja Irakissa syntyneiden (työ)tulot jäävät pitkälläkin aikavälillä pieniksi sen vuoksi, että suurin osa työikäisestä väestöstä ei ole työllisiä. Tässä esimerkiksi Irakissa ja Somaliassa syntyneiden työllisyysasteita maahanmuuttovuoden mukaan verrattuna Virossa ja Ruotissa syntyneisiin sekä kantaväestöön (alkuperäinen lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto)):
Tarkemmin Somaliassa ja Irakissa syntyneiden mataliksi jääviin työllisyysasteisiin ja työtuloihin voi tutustua Matti Sarvimäen asiaa koskevassa tutkimuksessa. Käytännössä samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös Norjassa ja Tanskassa, kuten Pohjoismaiden ministerineuvoston laajasta tutkimuskokoelmakirjasta käy ilmi. Esitän kootusti näitä tuloksia juuri julkaistun tutkimuksemme viimeisessä luvussa 13.4.
Eräs seuraus matalista työllisyysasteista ja keskimäärin pienistä palkoista niiden osalta, jotka ovat työllisiä, on, että työeläkekarttumat jäävät pieniksi — ja siten tulevat eläkkeet muodostuvat Irakissa ja Somaliassa syntyneillä isoksi osaksi Kelan eläkkeistä samalla, kun eläkeiän maksetut verot jäävät pieniksi.
2.3 Välilliset verot sisältyvät mukaan tutkimukseen. Varmuuden vuoksi huomautan, että maksetut välliliset verot sisältyvät mukaan Perustan tutkimukseen. Ne on lisäksi laskettu Jäntin (2009) esimerkin mukaan niin, että pienempituloiset maksavat suuremman osan tuloistaan välillisiä veroja (ks. tarkemmin tutkimuksen I osa, luku 6.2.4).
3. Kritiikki maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutusten laskemisesta:
Professori Piekkola kritisoi erityisesti lasten mukaan ottoa vertailuun.
– Lasten näkeminen pelkkänä kustannuksena on järjenvastaista, kun Suomessa on matala syntyvyys. Lapset osaavat suomen kielen. Tällä tutkimusasetelmalla pyritään rotusyrjintään.
Vastaus:
Ensiksi, elinkaarivaikutusten tulokset esitetään sekä maahanmuuttajien lasten elinkaarivaikutukset mukaan lukien että ilman niitä.
Toiseksi, Somaliassa ja Irakissa syntyneiden maahanmuuttajien Suomessa kasvaneet lapset ovat 22-vuotiana 6–8-kertaisesti syrjäytyneitä verrattuna kantaväestön 22-vuotiaisiin:
Täten jo edellä viitatun THL:n syrjäytymisen elinkaarivaikutuksia käsittelevän tutkimuksen tulosten perusteella näiden maahanmuuttajaryhmien 22-vuotiailla lapsilla on keskimäärin kantaväestön 22-vuotiaita negatiivisemmat elinkaarivaikutukset.
4. Kritiikki samojen ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen käytöstä sekä maahanmuuttajaryhmille että kantaväestölle:
Tutkija Samuli Salminen kertoo, että elinkaarikustannuksia laskiessaan hän käytti oletuksena samaa odotettua elinikää suomalaisille kuin irakilaisille ja somalialaisille. Tätä Piekkola kritisoi, sillä heikompituloisten elinikä on lyhyempi suomalaisillakin.
Vastaus:
Rekisteriaineistoihin perustuvien suomalaisen ja norjalaisen tutkimuksen mukaan melkein kaikkien maahanmuuttajaryhmien kuolleisuusluvut ovat todellisuudessa kantaväestöä pienemmät, eikä suuremmat, kuten professori esittää. Elinkaariennusteissa käytetty oletus samoista kuolleisuusluvuista on siten maahanmuuttajaryhmien tulosten kannalta liian positiivinen (eikä liian negatiivinen).
Lainaus suomalaisesta tutkimuksesta:
The mortality risk was found to be significantly lower for migrants than for Finnish controls […] There was variation by country of birth, but no migrant group had higher mortality than Finnish controls. No differences in mortality were found by duration of residence in Finland. […]
Lainaus norjalaisesta tutkimuksesta:
Immigrants in general, and almost all the analyzed immigrant subcategories, had lower mortality than the native majority. This was due to comparatively low mortality among lower educated immigrants, while mortality among higher educated immigrants was similar to the mortality level of highly educated natives.
5. Kritiikki Suomen Perustan tutkimuksen johtopäätöstä kohtaan Ruotsin perusteella:
Perussuomalaisten ja Suomen Perustan johtopäätös on, ettei kansantaloudellinen näkökulma puolla irakilaisten tai somalialaisten humanitääristä maahanmuuttoa.
Perussuomalaisten maahanmuuttotutkimus julkaistiin maanantaina puolueen mediatilaisuudessa.
Professori Piekkola katsoo asiaa toisin. Hän vertaa vastineeksi Suomea Ruotsiin.
– Ruotsin väkiluku on kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, eikä siellä ole mitään eläkeongelmaa. Se johtuu täysin maahanmuutosta.
Vastaus:
Koska Suomen Perustan johtopäätös on, että mikäli maahanmuuttopolitiikalla halutaan maksimoida julkisen talouden odotettavissa oleva hyöty, Irakissa ja Somaliassa syntyneitä maahanmuuttajia ei kannata valita muuttavaksi Suomeen.
Ruotsin osalta tilannetta voidaan tarkastella Göteborgin yliopiston Joakim Ruistin tekemien tutkimusten pohjalta, jotka koskevat nimenomaisesti humanitaarista maahanmuuttoa, eikä maahanmuuttoa kokonaisuudessaan.
5.1 Toteutuneet julkisen talouden nettovaikutukset humanitaarisista maahanmuuttajista. Ruistin artikkeli (2017) sisältyy jo edellä viitattuun Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimusartikkelikokoelmaan.
Olen lainannut ja kääntänyt suomeksi Ruistin tutkimuksen tuloksen (löytyy Perustan uuden tutkimuksen s. 607):
Ruistin tutkimus toteutuneista julkisen talouden nettovaikutuksista perustuu osittain rekisteriaineistoihin ja se muistuttaa Perustan tutkimuksen I osaa. Ruistin tuloksen mukaan humanitaarisen maahanmuuton toteutunut nettovaikutus oli vuonna 2007 Ruotsissa -32,5 miljardia kruunua (eli noin -3,1 miljardia euroa — huom! summa kuitenkin ilmeisesti v. 2007 kruunuissa).
5.2 Elinkaarivaikutukset Irakissa ja Somaliassa syntyneistä maahanmuuttajista.
Ruist (2018) laskee elinkaarivaikutukset Ruotsiin tulleille pakolaistaustaisille maahanmuuttajille. Ruist erittelee tulokset kahden lähtömaaryhmän välille, joista toisen muodostavat juuri Irakissa ja Somaliassa syntyneet. Ruistin tuloksen mukaan yhden Irakissa tai Somaliassa syntyneen henkilön elinkaarivaikutus on noin -5,45 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin -520 000 euroa. Eroa Suomen Perustan tutkimuksen tuloksiin selittää ainakin se, että Ruist tekee tutkimuksessaan epärealistisen oletuksen siitä, että ruotsalaisen kantaväestön ja pakolaistaustaisten maahanmuuttajien nettovaikutukset ovat samansuuruiset eläkeikäisenä. (Ruist 2018, s. 71, 74–76; Ruistin tutkimuksesta lyhyesti myös Perustan uuden tutkimuksen s. 607–609).
(Norjalaisen Finansavisen-lehden Norjan Tilastokeskuksen tutkimuksen perusteella laskemat elinkaarivaikutusten ennusteet ovat puolestaan hyvin lähellä Perustan nyt julkaisemia lukuja Irakissa ja Somaliassa syntyneille, ks. Perustan uuden tutkimuksen s. 609).
Samuli Salminen
Lähteet (viittausjärjestyksessä ylhäältä):
Salminen, Samuli (2015). Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Suomen Perusta.
THL (2018). Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi [verkkojulkaisu, julkaistu: 11.1.2018].
Sarvimäki, Matti (2017). Labor Market Integration of Refugees to Finland. VATT Research Reports 185. VATT. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Nordic Economic Policy Review – Labour Market Integration in the Nordic Countries, TemaNord 2017:520. Nordic Council of Ministers, 2017.
Lehti V, Gissler M, Markkula N, Suvisaari J (2017): Mortality and causes of death among the migrant population of Finland in 2011-13. Eur J Public Health. 2017 Feb 1;27(1):117-123.
Elstad, Jon Ivar; Øverbye, Einar; Dahl, Espen (2015): Prospective register-based study of the impact of immigration on educational inequalities in mortality in Norway. BMC Public Health 2015; 15:364.
Ruist, Joakim (2017). The fiscal impact of refugee immigration. In Torben M. Andersen, Anna Piil Damm, and Olof Åslund, editors, Nordic Economic Policy Review – Labour Market Integration in the Nordic Countries, TemaNord 2017:520, chapter 7, pages 211–232. Nordic Council of Ministers, 2017.
Ruist, Joakim (2018). Tid för integration – en ESO-rapport om flyktingars bakgrund och arbetsmarknadsetablering.
Expertgruppen för studier i offentlig ekonomi, 2018:3. Finansdepartment, Regeringskansliet,
2018.