Näkökulmat

Taakka vai rikkaus?

Välimeren ylittävä siirtolaisuus näyttää olevan samaan aikaan sekä taakka että rikkaus. Samaan aikaan kun Euroopan tasolla keskustellaan taakanjaosta, joka tarkoittaa tällä hetkellä 120 000 siirtolaisen jakamista Euroopan maiden kesken, ovat Suomessa taas maan johtavina taloustieteilijöinä pidetyt tahot nousseet riemuitsemaan kasvavan maahanmuuton positiivisista vaikutuksista Suomen taloudelle ja heikkenevälle huoltosuhteelle.

Vakuutusyhtiö Ilmarisen talous- ja eläkepoliittisista asioista vastaava johtaja Jaakko Kiander on puhunut pitkään maahanmuuton positiivisesta vaikutuksesta Suomen taloudelle.  Kiander on ottanut siirtolaiskriisin kasvaessa taas aiheeseen kantaa laajalti uutisoidussa blogissaan otsikolla Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?

Työikäinen väestö vähenee väestön ikääntyessä ja blogissaan Kiander näkee maahanmuuton parantavan huoltosuhdetta, sillä maahanmuutto kasvattaa työikäisen väestön määrää. Mikäli maahanmuuttajien työllisyysaste vielä nousisi kantaväestön tasolle, niin tällä olisi hänen mukaansa merkittäviä positiivisia vaikutuksia Suomen taloudelle.

Matkassa on tosin mutta, jonka Kianderkin tunnustaa:

Huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.”

Suomen Perustan keväällä julkaisemassa tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot esitettyjen lukujen valossa ei Välimeren siirtolaisten julkisen talouden vaikutusten voi odottaa olevan kovinkaan positiivisia.

Eniten turvapaikanhakijoita tulee Suomeen Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Suomen Perustan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueilta tulevan työikäisen väestön julkisen talouden vuosittainen nettovaikutus, jossa on laskettu henkilöiden maksamien verojen ja käyttämien palveluiden ja saamien tulonsiirtojen erotus, on henkeä kohden noin -10 000 euroa.

Somaliasta ja Irakista muuttaneet kuuluvat kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukkoon, joiden nettovaikutukset löytyvät tutkimuksesta eriteltyinä maakohtaisesti. Nämä luvut ovat karua kertomaa – vuosittainen henkeä kohden laskettu nettovaikutus on vielä kahdenkymmenen maassaolovuoden jälkeen Somaliasta muuttaneilla noin -8000 euroa ja Irakista muuttaneilla noin -11 000 euroa.

Näiden lukujen valossa on helppo ymmärtää, miksi Välimeren siirtolaiset nähdään Euroopassa ennemminkin taakkana kuin huoltosuhteen pelastajina. Olisi tietenkin toivottavaa, että myös suomalaisetkin taloustieteilijät ja poliitikot osaisivat tarkastella asiaa hieman realistisemmin.

Simo Grönroos

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja