'

Näkökulma

flag

Suomen talouden vaaran vuodet

Kirjoitus on julkaistu alunperin Suomen Perustan teoksessa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia – näkökulmia Suomen talouden ongelmista ja mahdollisuuksista.

Matti Putkonen:

Suomen talouden vaaran vuodet

Vastuulliset päättäjät noudattavat kokeneen intiaanipäällikön ohjetta: ”Metsästäjien suhde leiriläisiin on oltava tasapainossa, jotta selvitään kylmän talven yli hengissä”. Ainoastaan vientiteollisuuden kerryttämillä euroilla on mahdollista rahoittaa julkiset palvelut, siksi teollisuuden suhde julkiseen sektoriin on oltava tasapainossa. Jos intiaanipäällikön viisaus sivuutetaan, niin edessämme on Suomen talouden selkärangan murtavat vaaran vuodet.

Uutta miljardien kestävyysvajetta ollaan kotikutoisesti rakentamassa piilottelemalla maahanmuuton, uusiutuvan energian tukipakettien, ilmastopolitiikan ja eurosidonnaisuuksien hintalaput maksajilta.

Ensimmäinen yli miljardin vuosilasku mennyt tunnistettuihin maahanmuuton kustannuksiin

Vuosi 2016 oli huippuvuosi, jolloin turvapaikkamaahanmuutosta aiheutuneet suorat menot nousivat runsaaseen miljardiin. Vastaava summa vuonna 2017 oli 865 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 budjettiesityksen perusteella maahanmuutosta aiheutuvat menot olisivat 712 miljoonaa euroa. Päälle tulee vielä lasku esimerkiksi oikeuslaitoksen kuormittumisesta. Nämä olisivat isoja rahoja, jos puhuttaisiin mistä tahansa muusta budjetin menoluokasta. Maahanmuutosta puhuttaessa silmäkään ei räpsähdä.

Suorien turvapaikkajärjestelmän ylläpitämisen ja kotouttamisen aiheuttamien menojen lisäksi tulevat kuntatason toimeentulo- ja asumiskustannukset. Niin PTT:n, VATT:n kuin Suomen Perusta -ajatuspajan aiheesta tekemät tutkimukset osoittavat, että suurin osa turvapaikkamaahanmuuttajista ei työllisty vuosienkaan saatossa – tämä tarkoittaa siis ”leiriläisten” ja ”metsästäjien” suhteen muuttumista kehnompaan suuntaan.[1]

Arvaamaton ja kasvava menoerä ovat laittomat maassa olijat, koska monien suurten kaupunkien valtuustot ovat äänestyspäätöksellä päättäneet taata maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lääkkeet. Todellista hintalappua ei ole virallisesti suostuttu arvioimaan, mutta varovaistenkin asiantuntijalaskelmien mukaan puhutaan vuosittain kymmenistä miljoonista euroista ja jopa yli sadasta miljoonasta.

Päädytään reilusti yli miljardin vuosikustannuksiin, jotka joudutaan rahoittamaan veroeuroilla tai suomalaisten etuuksien leikkauksilla.

 

Tulevaa kestävyysvajetta kasvatetaan skitsofreenisella ilmastopolitiikalla

Hallituksen skitsofreenisen politiikan huipentuma koettiin, kun ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen otti EU:n eniten saastuttavien maiden Puolan, Romanian ja Bulgarian päästövelvoitteet Suomen kannettavaksi, koska ne eivät muuten olisi ratifioineet Pariisin sopimusta ja EU olisi jäänyt sopimuksen ulkopuolelle. Solidaarisuus merkitsee vuositasolla suomalaisille kotitalouksille 500 miljoonan euron ja teollisuudelle 800 -1200 miljoonan euron lisälaskuja. (PTT:n tutkimus).

Laskua kasvattaa vielä hallituksen kaavailema pakkolaki kivihiilestä luopumiseksi. Jos laki toteutuu, niin valtion kassaan tulee vähintään 200 miljoonan euron lovi korvausten ja verotuottojen vähentymisen johdosta. Valtio joutuu korvaamaan perustuslain turvaaman omaisuudensuojan murtamisesta sähköyhtiöille noin 100 miljoonaa euroa ja lisäksi hiilen vuotuinen polttoaineverotuotto on noin 100 miljoonaa euroa. Jos Suomi luopuu kivihiilestä, niin onko valtio varautunut ostamaan käyttämättä jäävät päästöoikeudet pois markkinoilta? Muussa tapauksessahan joku toinen EU-maa voi lisätä päästöjään, koska kivihiilen energiakäyttö on EU:n päästökaupan piirissä. Kivihiilestä luopumisen pakkolaki tulee toteutuessaan nostamaan pääkaupunkiseudun vuokria 10% – 20%, koska sähkön ja kaukolämmön hinta nousee tutkimuslaitosten mukaan 20% – 30%. Vastaavat asumisen isot lisälaskut odottavat suurta osaa suomalaisista. ”Kivihiilikaupunkien” kaukolämpötaloissa asuu noin 1,2 miljoonaa suomalaista. Veromaksajien kustantamat asumistuet kasvat päätöksellä vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa. ( Pöyry ja PTT)

Uusiutuvien energiamuotojen tuotannon tukieurot ollaan ohjaamassa Suomessa marginaaliselle tuuli- ja aurinkoenergian tuotannolle – vuositasolla yhteensä jopa 600 miljoonaa euroa. Näillä miljoonilla saadaan katettua 4 % – 6 % Suomen sähköntarpeesta. Nämä tehottomasti käytetyt miljoonat ainoastaan kasvattavat uutta kestävyysvajetta.

Kansallinen etu ja uusi maailmanjärjestys

Suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset turvataan maamme rajojen sisäpuolella. Globaalin laman jälkeisessä nousukaudessa tapahtui maailmassa uusi jako – teollinen toiminta kasvoi entisestään Aasiassa ja Afrikassa[2]. Kiinan ja Intian nousu teollisen toiminnan ja talouden mahtitekijöiksi on mahdollistettu länsimaiden sinisilmäisellä maailmanparannuspolitiikalla. Suurimmat saastuttajat on päästetty rahastaviksi vapaamatkustajaksi YK:n ilmastosopimusten toteutuksella. Maanosien välinen taakanjako on toteutettu ilmastosopimuksissa nurinkurisesti siten, että siellä missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisimpia, edellytetään minimaallisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia päästövähennyksiä. Tämä on paitsi tehotonta myös epäreilua – se on aiheuttanut teollisuuden massapaon kehittyneistä maista kehittyviin talouksiiin. Käytännössä tämä merkitsee, että YK:n Pariisin sopimuksen päätavoite karkaa entistä kauemmaksi. Kokonaispäästöt lisääntyvät ja kehittyneiden teollisuusmaiden taloudet taantuvat; työttömyys kasvaa ja hyvinvointivaltiot rapautuvat. On oikeutettua kysyä: Kenen etua YK ajaa ilmastopolitiikallaan?[3]

Alla on kuva Aasian teollisuustuotannon huikeasta kasvusta viimeisen 25 vuoden aikana.

 Trump tuo toivoa teollisuudelle

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ensimmäinen merkittävä valtionpäämies, joka ymmärsi kehitysmaiden ja varsinkin kehittyvien maiden Kiinan ja Intian rahastajan roolin YK:n ilmastopolitiikassa.[4]   Vahvassa kasvussa olevat Kiina ja Intia ovat vaatineet perinteisiltä teollisuusmailta vastuunkantoa maapallon päästöistä. Samanaikaisesti ne houkuttelevat teollisuustuotantoa perinteisistä teollisuusmaista korostamalla kansallisissa päätöksissään, että teollista tuotantoa ei tulla rasittamaan samoilla tiukoilla ympäristönormeilla. Näin Kiinaan ja Intiaan siirtyvä teollisuus saa valtaisan kilpailuedun, koska niiden ei tarvitse investoida päästöjen minimointiin. Molemmat näistä kasvavista talouksista hakevat kilpailukykyä polkemalla lisäksi työntekijöiden oikeuksia. Niin kauan, kun Kiinan ja Intian annetaan operoida WTO:n sateenvarjon alla, on poliittisista itsepetosta puhua vapaakaupasta.[5]

Yhdysvallat pääsee uusilla toimenpiteillään huomattavasti parempiin ilmastopoliittisiin tuloksiin ja vahvistaa omaa teollisuuttaan sekä monipuolistaa energiatuotantoaan.  Perussuomalaiset ovat esittäneet samantyyppisiä toimia jo aiemmin vaaliohjelmissaan.[6]

Kehitys- ja kehittyvät maat ovat edellyttäneet, että perinteiset teollisuusmaat keräävät keskuudestaan 100 miljardin US-dollarin ilmastorahaston vuoteen 2020 mennessä.  Synninpäästörahaston tarkoitus on rahoittaa kehitys- ja kehittyvien maiden päästövähennysinvestointeja. Kilpailumielessä ongelmallista on, että teollisuusmaiden tuotantolaitokset joutuvat investoimaan vastaavat itse omalla tulorahoituksellaan.[7]

 

Uutta maailmanjärjestystä tarvitaan

Maailman kauppajärjestö, WTO, on paperitiikeri, joka ei ole pystynyt valvomaan vapaakaupan pelisääntöjä.[8] Olisi syytä pikaisesti aloittaa neuvottelukierros uudesta kansainvälisen mini-WTO:n perustamisesta, jolla varmistettaisiin teollisuustyöpaikkojen säilyminen ja lisääntyminen Suomessa.

Vapaamatkustajat, jotka polkumyyvät työntekijöiden oikeuksia ja saastuttavat surutta – kuten Kiina, Venäjä, Brasilia, Intia ja monet muut niin sanotut kehittyvät maat – laitettaisiin WTO:n ulkokehälle. Uuteen vapaakauppa-alueeseen liittyvät maat sopisivat yhtenäiset tullit ja maksut, joilla estetään polkumyynti uudella vapaakauppa-alueella. WTO:n ulkokehällä olevat maat pääsevät mukaan, kun todistettavasti alkavat noudattaa WTO:n säännöksiä.

Uudessa maailmanjärjestyksessä olennaista on, että jokainen siivoaa jälkensä. WTO:n on edellytettävä, että kehittyvissä- ja kehitysmaissa ylikansallisten yritysten on sijoitettava vähintään kolmannes maassa saadusta tuotostaan tuotannon ympäristöinvestointeihin, alueen infrastruktuurin sekä koulujen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Suomen tulevaisuus on teollisuudessa

Suomella on 5–7-miljoonan ihmisen kansakuntana mahdollisuus pärjätä hyvin maailman uudessa työnjaossa, mikäli pystymme kansallisesti fokusoimaan teollisuutemme tulevaisuudessa korkean jalostusasteen tuoteryhmiin ja turvaamaan puite-edellytykset teollisen toiminnan kilpailukyvylle maassamme. Teollisuustuotteidemme mahdollisuus kilpailla koventuvilla maailmanmarkkinoilla vaatii entistä enemmän tuote- ja teknologiapanoksia, innovatiivisuutta ja osaamistason nostamista.[9]  Kaikista tuotantotuista on syytä luopua ja siirtyä kohti yhdenvertaista kilpailuasemaa vahvistavaa markkinaehtoista tuotantojärjestelmää.

EU- ja kansainvälisessä politiikassa Suomen on oltava entistä aktiivisempi ja aloitteellisempi päätöksentekoprosesseissa, joilla vaikutetaan maamme kansalliseen kilpailukykyyn. Kaikki teollisuutemme toimintaedellytyksiin vaikuttavat päätökset ovat poliittisia. Tarvitaan tahto ja enemmistö, joilla estetään, että energia- ja ympäristöasioilla ei tehdä teollisia työpaikkoja vaarantavia kokeiluja. Suomalaisen yhteiskunnan perusta on rakennettu teollisuudella, eikä sen tulevaisuutta saa rapauttaa.

Suomalaiset teollisuusyritykset pärjäävät hyvin kansainvälisessä kilpailussa ja tulevat investoimaan uusiin tuotantolaitoksiin. Meidän on varmistettava, että investoinnit suuntautuvat kotimaahamme. Suomalaisten tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla. Emme pysty kohta vastaamaan kysyntään, koska vuoden 2008 jälkeen teollisuuden tuotantokapasiteetista on hävinnyt noin 20 %.  Tuotantokapasiteetti on nostettava vähintään vuoden 2008 tasolle. Investointi-ilmapiirin kohentaminen vaati konkreettisia päätöksiä sekä kansallisesti, että EU-tasolla. Investoijien luottamus on palautettavissa poliittisilla päätöksillä.

Suomen vahvuudet ja hyvinvoinnin luojat

Suomalaisten hyvinvointi perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen teollisuuteen. Ainoastaan menestyvä teollisuus synnyttää hvyinvoinnin rahoittavia uusia työpaikkoja ja luo edellytykset monimuotoiselle yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle. Tutkimusten mukaan vientiteollisuus on keskeisin hyvinvointimme turvaaja.[10]

Suomen hyvinvointi pysyy pystyssä neljän vientialan varassa; metalliteollisuus, metsäteollisuus, kaivannaisteollisuus ja sähköenergiatuotanto.[11]  Metalliteollisuuden vahvuudet löytyvät investointituotteista, koneista ja laitteista. Maailman markkinat eivät ole osoittaneet hyytymisen merkkejä – uusia tuotantolaitoksia rakennetaan ja vanhoja uusitaan. Metalliteollisuutemme kustannuskilpailukykyä on parannettava, jotta pystymme valtaamaan markkinaosuutta.

Poliitikot ovat innostuneet suomalaisten peliteknologiayritysten maailmanmaineesta. Jotkut näkevät jo päiväunia uusista Nokioista. Työllisyysmielessä yhdestäkään näistä ei tule uutta Nokiaa, mutta osaamista ja sovellutuksia on toki hyödynnettävä kone- ja laitetuotteiden kehityksessä. Tärkeintä on luoda puitteet talouskasvulle laajalla rintamalla.[12]

Takavuosina metsäteollisuutta pilkattiin auringonlaskun alaksi. Toimiala on osoittanut uusiutumiskykynsä. Perinteisen paperinvalmistuksen vähentyminen on korvattu sellun ja kartongin tuotannon lisäämisellä. Selluteollisuuden uusi sukupolvi on biojalostamot, joissa puu ja sellunvalmistusprosessin sivutuotteet käytetään 100-prosenttisesti hyödyksi. Käytössä on uusia tapoja tuottaa energiaa sellunvalmistusprosessin sivutuotteina syntyvistä mäntyöljystä, kuoresta ja ligniinistä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Puuperäisen biomassan luokittelu edelleen hiilineutraaliksi raaka-aineeksi EU:n uudessa uusiutuvan energian direktiivissä tukee Suomen energia- ja ilmastostrategiaa.   Uusilla biojalostamoilla on mahdollista suunnata myös kokonaan uusille markkina-alueille, biopolttoainetuotannosta aina lääketeollisuuteen saakka.  Avainasemassa ovat puun parempi hyötykäyttösuhde, energiatehokkuus sekä tuotantokustannusten ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Alla olevasta kuvasta ilmenee, että metsäteollisuuden vientiliikevaihto on kurottamassa lähelle finanssikriisin romahdusta edeltänyttä tasoaan.

Metsäteollisuuden biotuotanto, mukaan lukien bio-osaaminen, on säilytettävä maassamme. Raaka-aineen saanti on turvattava kansainvälisesti kilpailukykyisin hinnoin. Ilmastopoliittisissa neuvotteluissa muut EU-maat vedättivät urakalla sinisilmäisiä suomalaisia – viheraatteen varjolla. Kaikki lupaukset Suomen hiilinieluista olivat puhdasta bluffia. Ei tule hyväksyä, että kävisimme kysymässä Brysselistä, saammeko elää metsästä. Kun metsiemme vuosikasvu on noin 110 miljoonaa kuutiometriä, niin meillä on oltava oikeus hakata metsiämme 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa ilman ylimääräisiä lupamaksuja.

Kaivannaisteollisuus, klustereineen, on tulevaisuuden ala sekä vientieurojen tuojana, että työllistäjänä. Talvivaaran ympäristöongelmien myötä asenteet kaivannaisteollisuutta kohtaan ovat kylmenneet. Poliittisten päättäjien on pidettävä jalat maassa – Suomessa on kymmeniä kaivoksia, jotka ovat hoitaneet ympäristöasiat mallikkaasti. Talvivaarakin tulee hoitamaan ympäristöasiansa kuntoon. Talvivaaran jätevesien mukana ei saa heittää koko kaivannaisteollisuutta pois. On aloitettava kaivannaisteollisuuden maineen puhdistusoperaatio ilman lisämaksuja ja lisäympäristösäännöksiä. Se on olennaista, jotta saadaan uusia sijoittajia kaivosteollisuuteen ja mahdollistetaan suomalaisella pääomalla toimivien pk-kaivosyhtiöiden toimintaedellytykset.

Kaivannaisteollisuudella on lupaavat näkymät Suomessa.[13]  Perinteisten raudan, sinkin, kuparin, nikkelin, koboltin sekä hopean ja kultamalmiesiintymien rinnalle on etsintä- ja rikastusteknologian kehityksen ansiosta löydetty maaperästämme miljardiluokan uusia malmeja, kuten korkean teknologian tuotteisiin auto- ja lentokoneteollisuudessa käytettävät litium ja skandium.

Kaivannaisteollisuuden klusteri terästehtaista aina auto- ja tietotekniikkatuotantoon saakka on luomassa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Ainoa este kehitykselle on Suomen ylikireät Natura ja muut luonnonsuojelusäännökset sekä EU:n ilmastopolitiikka.

Vesi- ja ydinvoimaosaaminen on maassamme maailman ykkösluokkaa. Näiden kahden tuotantomuodon lisärakentamisesteet on poistettava. Kotimaista tuotantoa on rakennettava niin paljon, että sähköstä saadaan vahva vientituote.

Näillä toimilla varmistetaan, että Suomi on ystävällismielinen ja turvallinen maa teollisuussijoituksille. Vientiteollisuudelle paketilla varmistettaisiin, että suunnitelluista ja nykyisistä lisäkustannuksista leikattaisiin useamman miljardin euron verran.

Sähkö on merkittävä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja korkean elintason mahdollistaja. Toisaalta Pohjoismaat, muiden Euroopan maiden tavoin, ovat sitoutuneet muun muassa ilmastonmuutosta, uusiutuvia energianlähteitä ja energian toimitusvarmuutta koskeviin kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Pohjoismaisen hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi etusijalle on asetettava kustannusten minimoiminen ja sähkömarkkinoita vääristävien valtion tukien poistaminen.

Suomen energiatuotannon omavaraisuus on turvattava. Suomessa toimivilla energiatuotantolaitoksilla tulee olla kapasiteettia turvata korkeimpienkin kulutuspiikkien aikana 100 % energiatarpeemme. Miten Suomessa kulutettu energia silloin tuotettaisiin? Ydin – ja vesivoimalla sekä turpeella ja metsäteollisuuden jäteliemillä vähintään yhteensä 80 %. Loput 20 % tuotettaisiin puulla ja maakaasulla. Näillä toimilla varmistetaan, että Suomi on ystävällismielinen ja turvallinen maa teollisuussijoituksille.

Energian kokonaiskulutus tammi-syyskuussa 2017 oli Tilastokeskuksen mukaan 992 petajoulea, mikä on prosentin enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Sähkön kulutus oli 62 terawattituntia (TWh), eli samoin prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Energiasektorin hiilidioksidipäästöt sitä vastoin, laskivat prosentin edellisestä vuodesta. Seuraavassa Tilastokeskuksen kuvassa on vuoden 2017 yhdeksän kuukauden energian kokonaiskulutus energialähteittäin sekä tuotannon aiheuttamat CO2-päästöt.

Suomi edellä politiikalla mahdollistetaan teollisuustyöpaikkojen kasvu

Suomi ei voi kilpailla palkoilla, sijainnilla tai raaka-aineilla. Jos teollinen valmistus katoaa ulkomaille, romahtaa hyvinvointimme rahoituspohja.[14] Jos otamme liian suuren päästövähennystaakan harteillemme, Suomesta lähtee teollisuus. Pahimmassa tapauksessa teollisuuttamme siirtyy maihin, jossa ilmastovelvoitteista ei piitata tuon taivaallista. Mitä me saamme vastineeksi vaihtokaupassa, jos kansallisilla päätöksillä häädämme teollisuutemme maastamme? Kyllä tulee hintaa päättäjiemme moraaliselle ylemmyydentunnolle.

Oikeudenmukaisella päästöjen taakanjaolla puolitetaan Suomen päästötavoitteet ja pelastetaan suomalaiset työpaikat

Päästöt eivät vähene nykyisellä taakanjaolla. Samaten taloudellisessa mielessä on järjetöntä yrittää toteuttaa EU:n päästötavoitteita nykyisellä taakanjaolla. Taakanjako vähintäänkin EU:n sisällä on laitettava uusiksi.

Vapaamatkustajien, ainakin EU:ssa, on lunastettava lippunsa ilmastonmuutoksen torjuntajunaan. Keskitetään ilmastonmuutoksen torjunta sinne, missä ei talkoisiin vielä osallistuta ja se on taloudellisessa mielessä helpoimmin ja järkevimmin toteutettavissa. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. Tarvittaessa pakotetaan ne siihen korvamerkkaamalla osa EU:n rakennerahaston tukimiljardeista päästötavoitteiden toteuttamiseen. Taakan uusjaolla Suomen päästötavoitteet voidaan puolittaa ja säilyttää teollisuus työpaikkoineen Suomessa. Tehtaan siirtäminen Kiinasta ja Puolasta Suomeen on ympäristöteko – Puolan sähköntuotanto tuottaa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä ilmaan kuin Suomen.[15]

Suomella ei ole varaa luopua kivihiilen käytöstä eikä siihen ole ilmastopoliittista tarvetta. Suomessa kivihiilen osuus sähköntuotannossa on 6,7%. Nekin laitokset ovat sekä sähkö- että lämmön yhteistuotantolaitoksia. Saksassa 46% ja tuulivoimamaassa Tanskassa 48% tuotetaan sähköä kivihiilellä. Jos Helsingissä luovutaan kivihiilestä, niin helsinkiläisten sähkön ja kaukolämmön kustannukset nousevat vähintään 20%.

Energiaverot asteittain EU:n minitasolle

Suomessa on palautettava poliittisen päätöksenteon keskiöön toimintaohje: ”Energianhinnalla on pystyttävä korvaamaan Suomen kaukainen sijainti kilpailijamaihimme ja maan sisäiset pitkät kuljetusmatkat”. Ainoastaan energianhinnalla pystytään kompensoimaan tuotteidemme markkinoille kuljettamisen pitkän matkan lisäkustannukset.

Teollisuutemme kustannuskilpailukyky on tuhottu kilpailijamaitamme korkeammilla viherveroilla, vihersäännöksillä ja vihermaksuilla. Kepulainen Esko Ahon hallitus aukaisi tuhon tien, Pandoran lippaan, periaatteella: ”Suomen pitää näyttää tietä ilmastopolitiikassa ja aloittaa taloudellinen ohjaus teollisuuden sähköveronkorotuksella.” Ahon hallitus Sen jälkeen syöksykierre on vain kiihtynyt.

Korkea sähköverotaso on asetettu lähinnä fiskaalisista, verotuottoja kerryttävistä, syistä. Grafiikka kertoo koruttomasti sähköveron reaalikehityksen. Vanhasen, Kiviniemen, Kataisen ja Stubbin hallituksilta puuttui rohkeus tehdä valtionbudjetin menopuolelle. tarvittavat rakenteelliset korjaukset, sen sijaan ne nostivat Suomen sähköveron Euroopan korkeimmalle tasolle. Teollisuuden sähkövero on 0,69 senttiä/kWh eli yli kymmenkertainen verrattuna EU:n sallimaan minimiin ja suomalaisten kotitalouksien sähkövero peräti yhdeksäntoistakertainen 2,24 senttiä / kWh. Hintoihin on lisättävä huoltovarmuusmaksu 0,013 senttiä/ kWh ja päälle vielä alv 24%.

Kotikutoisilla poliittisilla päätöksillä energiaveromme on moninkertaistunut EU:n minimitasoon nähden syöden teollisuutemme kilpailukykyä ja heikentäen kotitalouksien ostovoimaa. Teollisuutemme energiavero on 14-kertainen ja kotitalouksien sekä palveluiden 19-kertainen EU:n minimitasoon verrattuna.

Meillä ei ole myöskään enää varaa veronmaksajan piikkiin sitoutua vuosikausiksi elättämään uusiutuvia energiamuotoja satojen miljoonien eurojen vuosittaisilla tukiaisilla syöttötariffien ja energiatukien muodossa. Lopettamalla uusiutuvien energiamuotojen tuet ja puolittamalla haittamaahanmuuton kustannukset, energiaveroleikkuriin ja muihin korkean sähköveron kompensaatioeriin, maataloudesta teollisuuteen saakka, ei jatkossa tarvita veroeuroja, pystymme kahden vaalikauden aikana pudottamaan sähkö ja muut energiaverot EU:n minimitasolle.

Suomessa on perusteltua soveltaa EU:n minimitasoja, koska teollisuutemme rakenne on EU:n energiaintensiivisin, etäisyydet ovat EU:n pisimmät ja ilmastomme EU:n kylmin. Vientiteollisuutemme rungon muodostavat metalli-, metsä- ja kemianteollisuus. Vaikka kyseiset teollisuudenalat käyttävät lähtökohtaisesti paljon energiaa niin energian käyttö Suomessa on kilpailijamaihin verrattuna tehokkaampaa ja vähäpäästöisempää.

Työmarkkinoiden vakaus vähentää maariskiä

Yhteiskuntarauha luo uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Eurooppa on voimakkaassa myllerryksessä. Siirtolaistulva ja Britannian uhka erota EU:sta luovat myös kotimaassamme epävarmuutta ja pelkotiloja. Siksi on tärkeää, että työmarkkinoilla saadaan ennustettavuutta ja työrauhaa vahvistavat ratkaisut aikaiseksi useammaksi vuodeksi. Samalla luodaan polkua uuteen työmarkkina toimintaan. Siirrytään ensimmäistä kertaa euroaikaiseen työmarkkinatoimintaan eli sisäinen devalvaatio on mahdollista tehdä sopien. Tämä on ainutlaatuista ja historiallista Suomessa. Historian kirjoittajat tulevat toteamaan, että Suomi siirtyi todellisuudessa euroaikaan vuodesta 2016 alkaen.

Työmarkkinat ovat rakennemuutoksen kourissa. EK on kieltäytynyt tekemästä vakautta ja ennustettavuutta lisääviä TUPO-sopimuksia. Työmarkkinaosapuolet hakevat uusia ryhmittymiä, joilla voitaisiin saada aikaiseksi tulopoliittinen ennustettavuus ja vakaus. Jälleen kerran ideologiset vaateet työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamisesta ovat nousseet pintaan – vailla ymmärrystä, mitä se käytännössä merkitsisi.

Yleissitovuuteen sisältyy olennaisena työrauhavelvoite. Mikäli yleissitovuus purkautuisi, niin työrauhavelvoitteesta sovittaisiin yrityskohtaisesti. Tästä seuraisivat yrityskohtaiset lakkoaallot. Se puolestaan johtaisi työmarkkinoilla kaaokseen. Ainoastaan yleissitovuudella varmistetaan yhdenvertainen kilpailuasema kaikille suomalaisille yrityksille. Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että mikään yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkojen tai työehtojen dumppauksella. Siksi yritykset työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamisesta ovat edesvastuuttomia.

Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoja kohentamaan tuottavuutta ja parantamaan yrityskohtaista kilpailukykyä. Se mahdollistuu ainoastaan yleissitovien työehtosopimusten kautta.  On turha toivoa, että työmarkkinoilla sallittaisiin vapaamatkustajia. Kaikilla on oltava samat oikeudet ja velvoitteet.

On unohdettava ideologiset ambitiot – on kaikkien etu turvata työmarkkinoiden vakaus.[16]

Matti Putkonen on ammattiyhdistysliikkeessä uransa luonut puoluetyömies

Lähteitä:

Busk, Jauhiainen, Kekäläinen, Nivalainen & Tähtinen: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista, PTT/Eläketurvakeskus 2016.

The Cancun Agreements. The United Nations Framework Convention on Climate Change. 2010.

Cooke, William N. The Influence of Industrial Relations Factors on U.S. Foreign Direct Investment Abroad. ILR Review. Vol. 51, issue 1, pp. 3-17. 1997.

Eduskuntavaalien pääteemat 2015. Perussuomalaiset rp.

Eduskuntavaaliohjelma 2011. Perussuomalaiset rp.

The Fair Trade. Donald Trump Policies. 2016.

Kaivosalan nykytila ja tulevaisuus. Etlatieto Oy.Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi. Kaivosalan tulevaisuusseminaari – Kaivannaisteollisuus ry. Långvik 5.10.2011.

Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen. Ilkka Ylhäinen – Petri Rouvinen – Tero Kuusi. Valtioneuvoston selvitysjatutkimustoiminnan julkaisusarja 57/2016

McKinsey reviews the nature of Chinese investments in Africa.  Eastwest – magazine. 30.6.2017.

Sarvimäki: Labor Market Integration of Refugees in Finland, VATT 2017.

Salminen: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, Suomen Perusta 2015.

Suurten yritysten ja niiden arvoketjujen rooli taloudessa. ETLA. Ali-Yrkkö, Jyrki – Seppälä, Timo – Mattila, Juri. 2016.

Talouskasvun edistäminen. ETLA & Jyväskylän Yliopisto. Mika Maliranta. Miten kasvua ja kilpailukyä on tehokasta tukea? Yritystukiseminaari 18.4.2017, VATT.

Teollisuuden tulevaisuus Euroopassa. EK muistio. 19.2.2014

Tietolaari; Aalto-yliopiston Ympäristöministeriölle tekemän raportin mukaan (Julkaistu: 23. marraskuuta 2010)

Trump EPA to propose repealing Obama’s climate regulation: document. EPA document seen by Reuters. Valerie Volcovici. October 4, 2017.

Trump Says China Has to ’Play by the Rules’. WSJ. 9.12.2016.

The U.S. Should Withdraw from the United Nations Framework Convention on Climate Change. The Heritage Foundation. Nicolas D. Loris, Brett D. Schaefer, and Steven Groves. No. 3130 | June 9, 2016.

Vuoden 2016 teollisuustuotannon arvo 78 miljardia euroa. Tilastokeskus. 23.11.2017.

Viitteet

[1] Busk, Jauhiainen, Kekäläinen, Nivalainen & Tähtinen: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista, PTT/Eläketurvakeskus 2016; Sarvimäki: Labor Market Integration of Refugees in Finland, VATT 2017; Salminen: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, Suomen Perusta 2015; Helsingin Sanomat 24.3.2017: ”Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko.”

[2]    Chinese companies run 12% of African industrial production for $ 500 billion a year. McKinsey reviews the nature of Chinese investments in Africa.  Eastwest – magazine. 30.6.2017.

[3]    The U.S. Should Withdraw from the United Nations Framework Convention on Climate Change. The Heritage Foundation. Nicolas D. Loris, Brett D. Schaefer, and Steven Groves. No. 3130 | June 9, 2016.

[4]    Trump EPA to propose repealing Obama’s climate regulation: document. EPA document seen by Reuters. Valerie Volcovici. October 4, 2017.

[5]    Trump Says China Has to ’Play by the Rules’. WSJ. 9.12.2016.

[6]    Eduskuntavaalien pääteemat 2015. Perussuomalaiset rp.; Eduskuntavaaliohjelma 2011. Perussuomalaiset rp.

[7]    In the broad context of long-term financial support, industrialized countries committed to provide funds rising to USD 100 billion per year by 2020 to support concrete mitigation actions by developing countries. The Cancun Agreements. The United Nations Framework Convention on Climate Change. 2010.

[8]    The Fair Trade. Donald Trump Policies. 2016.

[9]    Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen. Ilkka Ylhäinen – Petri Rouvinen – Tero Kuusi. Valtioneuvoston selvitysjatutkimustoiminnan julkaisusarja 57/2016

[10]  Ali-Yrkkö, Jyrki – Seppälä, Timo – Mattila, Juri: Suurten yritysten ja niiden arvoketjujen rooli taloudessa, ETLA 2016. Tulosten mukaan 10 arvonlisältään suurinta yritystä tuottaa 7,6 % Suomen bkt:sta. Lisäksi ne synnyttävät lisäksi merkittäviä kerrannaisvaikutuksia talouteen. Tutkimuksessa analysoitiin myös sitä, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia syntyy esimerkiksi Metsä Fibren investoinnista Äänekosken uuteen tehtaaseen. Laskelmat tehtiin erikseen tehtaan rakentamis- ja tuotantovaiheelle. Analyysien perusteella jo tehtaan rakentamisvaiheessa tulee tuhansiin henkilötyövuosiin yltäviä työllisyysvaikutuksia.

[11]  Vuoden 2016 teollisuustuotannon arvo 78 miljardia euroa. Tilastokeskus. 23.11.2017.

[12]  Talouskasvun edistäminen. ETLA & Jyväskylän Yliopisto. Mika Maliranta. Miten kasvua ja kilpailukyä on tehokasta tukea? Yritystukiseminaari 18.4.2017, VATT.

[13]  Etlatieto Oy:n Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi: Kaivosalan nykytila ja tulevaisuus, Kaivosalan tulevaisuusseminaari – Kaivannaisteollisuus ry. Långvik 5.10.2011. Hernesniemen mukaan mineraaliklusteri Suomessa työllistää 25 000 henkeä. Suurin toimiala työllisyydeltään on teknologiavalmistus. Työllisyysvaikutukset jakautuvat ympäri maan. Kyseessä on mahdollistava ala: Suomessa mineraaleja pääasiallisena raaka-aineena käyttävät alat työllistävät noin 250 000 henkeä.

[14]  Teollisuuden tulevaisuus Euroopassa. EK muistio. 19.2.2014. Finanssikriisin  myötä  vauhdittunut  talouden  rakennemuutos  on  koskenut  Suomessa  erityisesti  teollisuutta. Seurauksena  on  ollut  muun muassa  viennin  heikentyminen  ja  vaihtotaseen  kääntyminen  lähes historiallisen negatiiviseksi.  Suomesta hävisi vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneiden viiden vuoden aikana noin 50 000 teollisuustyöpaikkaa. Taustalla  on  tuotannon  ja  kysynnän  painopisteen  siirtyminen  Aasiaan  ja  muualle halvemman kustannustason ja  kasvavan  kysynnän  luo.  Tämä  on  vaikuttanut  kaikkialla  Euroopassa,  mutta Suomessa muutos on ollut erityisen raju: tehdasteollisuuden osuus  BKT:n arvonlisäyksestä on laskenut enemmän kuin missään muussa EU-maassa.

[15]  Tietolaari; Aalto-yliopiston Ympäristöministeriölle tekemän raportin mukaan (Julkaistu: 23. marraskuuta 2010) Ominaispäästöt g(CO2)kWh eräissä EU-maissa Viro 1163, Puola 1051,Romania 747, Bulgaria  714, Tanska  571, Saksa 519, Suomi  352

[16]  Cooke, William N. The Influence of Industrial Relations Factors on U.S. Foreign Direct Investment Abroad. ILR Review. Vol. 51, issue 1, pp. 3-17. 1997.