Näkökulmat

Maahanmuuton kustannukset

Pohjoismaiset tutkimukset maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen – kommentti syyrialaisten pakolaisten arvioituun kustannukseen

Suomen Perusta -ajatuspaja haki elokuussa avoimella haulla projektitutkijaa selvittämään maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen Suomessa *. Tulin valituksi tuohon tehtävään.

Olen aloittanut tehtävän tutustumalla aiheeseen liittyvään akateemiseen kirjallisuuteen. Eritoten olen keskittynyt Pohjoismaita koskevaan tutkimukseen, sillä Pohjoismaita yhdistävät muun muassa tutkimuksissa käytetyt kattavat rekisteritiedot. Tätä taustaa vasten pohjoismaiset tutkimukset toimivat hyvänä pohjana Suomen Perustan omalle tutkimukselle.

Esittelen seuraavaksi maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä ja lähestymistapoja yleisellä tasolla. Suomen Perustan pyynnöstä tarkastelen lisäksi pohjoismaisten tutkimusten tuloksia länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskimääräisistä vaikutuksista julkiseen talouteen suhteessa Valtioneuvoston esittämään arvioon syyrialaisten pakolaisten lisäkiintiön (300 henkilöä) vuosina 2014–2017 aiheuttamasta yhteensä 4,3 miljoonan euron kustannuksesta (Valtioneuvosto 20.9.2013).

Pohjoismaiset tutkimukset maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen

Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on tutkittu akateemisesti Pohjoismaissa enimmäkseen viimeisen 15 vuoden aikana.

Tutkimukset voidaan jaotella käytettyjen menetelmien puolesta karkeasti kolmeen luokkaan: kassavirtalaskelmiin, nettonykyarvolaskelmiin sekä makrotaloudellisiin malleihin maahanmuuton vaikutuksista esimerkiksi työllisyyteen ja palkkatasoon. Esittelen lyhyesti kaksi ensimmäistä menetelmää, sillä niitä käytettäneen myös Suomen Perustan tutkimuksessa.

Kirjallisuudessa staattisiksi kutsutuissa kassavirtalaskelmissa maahanmuuttajaryhmän valtiolle tuomista yhteenlasketuista tuloista vähennetään yhteenlasketut menot tietyllä ajanjaksolla eli tyypillisesti yhden kalenterivuoden aikana. Kyse on siis jo toteutuneista nettovaikutuksista julkiseen talouteen. Tulokset voivat vaihdella riippuen siitä, mitä sisällytetään sekä tulo- että menopuolelle. Esimerkiksi erilaisten julkishyödykkeiden ja maahanmuuttajien lasten sisällyttäminen laskelmiin jakavat käytettyjä menetelmiä.

Toisaalta on olemassa kirjallisuudessa dynaamisiksi kutsuttuja nettonykyarvolaskelmia, joissa yksittäisen maahanmuuttajan yhteenlaskettu tuleva nettovaikutus julkiseen talouteen estimoidaan esimerkiksi maahanmuuttajan iän, sukupuolen ja lähtömaan perusteella. Tyypillisesti näihin malleihin sisältyvät laskelmat elinkaarikustannuksista. Tulokset voivat vaihdella paitsi sen perusteella, että mitä tekijöitä tulo- ja menopuolelle sisällytetään, niin myös sen perusteella, että mitä oletuksia tehdään esimerkiksi tulevasta veropolitiikasta.

Länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskimääräiset vaikutukset julkiseen talouteen pohjoismaisissa tutkimuksissa

Esittelen seuraavaksi hyvin lyhyesti tuloksia pohjoismaisista tutkimuksista, joissa on tarkasteltu erikseen ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia tai osaa ei-länsimaalaisista maahanmuuttajista (joissain tapauksissa myös esimerkiksi entisestä Jugoslaviasta tulleet pakolaiset ovat sisältyneet pääasiassa ei-länsimaalaisista koostuvaan pakolaisten joukkoon). Vaikka oletukset ja laskentatavat vaihtelevat eri tutkimuksissa, eilänsimaalaisten maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen eri Pohjoismaissa on tutkimusten mukaan negatiivinen. Tämä johtuu tutkimusten mukaan länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien keskimääräistä heikommasta työllistymisestä sekä kuulumisesta työvoimaan.

Suomi

– Suomessa maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ovat tutkineet työministeriön tutkimusryhmä sekä kyseiseen ryhmään kuulunut VATT:n erikoistutkija Matti Sarvimäki omissa tutkimuksissaan.

– Humanitaarinen maahanmuutto (Jugoslavia, Irak, Iran, Somalia) heikensi keskimääräisen maahanmuuttajan vuosittaista vero-tulonsiirtotasetta 1990-luvulla. Ilman maahanmuuttajia näistä maista vuosittainen tase olisi ollut lähellä nollaa keskimääräiselle maahanmuuttajalle ja yli 6 vuotta Suomessa asuneilla positiivinen. Nämä maat mukaan lukien tase oli kuitenkin noin 800 euroa negatiivinen 2 vuotta maassa asuneella keskimääräisellä maahanmuuttajalla, 1 000 euroa negatiivinen 4 vuotta asuneella ja edelleen 400 euroa negatiivinen yli 6 vuotta asuneilla. (Hämäläinen et al. 2005, s. 80—81)

– OECD-maiden ulkopuolelta tulevalla keskimääräisellä maahanmuuttajalla vuositulot eivät saavuta kantaväestön tuloja vielä 20 maassaolovuoden jälkeen niin miehillä kuin naisilla. Vuosittaisia tulonsiirtoja OECD-maiden ulkopuolelta tulevat saavat keskimäärin kantaväestöä enemmän noin 20 maassaolovuoteen asti. (Sarvimäki 2011, s. 26—28)

Tanska

– Tanskassa on tehty viimeisen 15 vuoden aikana usean eri tahon toimesta tutkimuksia, joissa länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia on tutkittu yhtenä maahanmuuttajaryhmänä. Näitä tutkimuksia ja niiden tuloksia esittelee Tanskan hallituksen asettaman työryhmän laatima maahanmuuton vaikutuksia käsittelevä raportti (2011). Seuraavat tulokset löytyvät joko raportista tai raportista löytyy tutkimuslaitoksen vanhempi tutkimus aiheesta.

– Länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2004 keskimäärin noin 59 000 DKK eli noin 7 900 euroa vuodessa. Luku on pysynyt samassa suuruusluokassa, eli yli 54 000 kruunussa, vuodesta 1995 vuoteen 2004. (Gerdes et al. 2011, s. 22)

– Kehitysmaasta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2010 keskimäärin noin 20 000 DKK eli noin 2 650 euro vuodessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajalle ja noin 119 00 DKK eli noin 16 000 euroa toisen sukupolven maahanmuuttajalle (lapsia). (DREAM 2011)

– Länsimaiden ulkopuolelta tulevan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle oli vuonna 2001 keskimäärin noin 58 000 DKK eli noin 7 800 euroa vuodessa ja noin 4 500 DKK eli noin 600 euroa toisen sukupolven maahanmuuttajalle. (Matthiessen 2009)

Norja

– Norjalainen Finansavisen-lehti on tehnyt laskelmia eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräisistä elinkaarikustannuksista Norjan tilastokeskuksen (SSB) tutkijoiden Holmøy ja Strøm mallin (2012) pohjalta (DN 7.6.2013).

– Finansavisenin laskelmien mukaan länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettokustannus julkiselle taloudelle on tämän koko elämän aikana keskimäärin noin 4,1 miljoonaa NKK eli hieman yli 0,5 miljoonaa euroa (DN 7.6.2013). Koska tämä luku on ennuste, johon sisältyy lukuisia oletuksia, sen toteutuminen on epävarmaa.

Valtioneuvoston edellä viitatun laskelman mukaan syyrialaisten pakolaisten 300 henkilön lisäkiintiön vastaanottaminen maksaa vuosina 2014–2017 noin 3 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Jos syyrialaiset pakolaiset tuottavat valtiolle tuloja tuloverojen muodossa vuosina 2014–2017, niin keskimääräinen nettokustannus henkilöä kohti on pienempi kuin mainittu 3 600 euroa.

Mikäli syyrialaiset pakolaiset vastaavat edellä mainittujen tutkimusten keskimääräisiä länsimaiden ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia (tai pakolaisia) Pohjoismaissa, niin nettokustannus on vuodessa henkilöä kohti kuitenkin suurempi kuin pelkkään Valtioneuvoston lukuun perustuva alle 3 600 euroa henkilöä kohti vuodessa. Tähän viittaa erityisesti Sarvimäen (2011) tulos, jonka mukaan OECD-maiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien saamat tulonsiirrot ovat suurimmillaan ensimmäisten vuosien aikana maahanmuuton jälkeen ja maksetut tuloverot puolestaan pienimmillään. Nettokustannukset ovat todennäköisesti vielä nollaa suuremmat vuoden 2017 jälkeen. Tähän viittaa erityisesti mainitun Hämäläisen et al. (2005) tulos vero-tulonsiirtotaseen kehittymisestä maassaoloajan mukaan.

Mainitut pohjoismaalaiset tutkimukset sisältävät yleisesti vain maassa pysyvästi asuvat, eikä niihin tyypillisesti sisälly esimerkiksi pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja. Valtioneuvoston antaman luvun (mikäli arvio kaikista kustannuksista) perusteella keskimääräinen länsimaiden ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan nettomääräinen kustannus olisi Tanskassa moninkertainen vuodessa Suomeen vastaanotettavaan syyrialaiseen verrattuna.

Samuli Salminen

Kirjoittaja työskentelee projektitutkijana Suomen Perustan maahanmuuton vaikutuksia julkiselle taloudelle käsittelevässä tutkimusprojektissa. Kirjoittaja on poliittisesti sitoutumaton.

* Ks. Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kirjoitus aiheesta: https://stage04.g.works/suomenperusta-v2/ajatus/maahanmuutto-ja-julkinen-talous/

Lähteet:

DREAM (2011): Samlet nettobidrag fordelt på oprindelse – Baseret på DREAMs 2009-fremskrivning.

DN (Dagens Næringsliv) 7.6.2013: SSB-forskere: Mange misforstår innvandringskostnader. http://www.dn.no/forsiden/politikkSamfunn/article2626691.ece.

Gerdes, Christer; Schultz-Nielsen, Marie; Wadensjö, Eskil (2011): The significance of immigration for public finances in Denmark. Study Paper No. 35. The Rockwool Foundation Research Unit and University Press of Southern Denmark.

Hämäläinen, Kari; Kangasharju, Aki; Pekkala, Sari; Sarvimäki, Matti (2005): 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot. Työpoliittinen tutkimus 265. Työministeriö.

Holmøy, Erling; Strøm, Birger: Makroøkonomi og offentlige fi nanser i ulike scenarioer for innvandring. Statistisk sentralbyrå, 2012.

Matthiessen, Poul Chr. (2009): Immigration to Denmark: An Overview of the Research Carried Out from 1999 to 2006 by the Rockwool Foundation Research Unit. Odense: University Press of Southern Denmark.

Sarvimäki, Matti (2011): Assimilation to a Welfare State: Labor Market Performance and Use of Social Benefits by Immigrants to Finland. Scandinavian Journal of Economics, 113(3), 665–688, 2011.

Tanskan hallituksen työryhmä (Regeringens arbejdsgruppe) (2011): Indvandringens økonomiske konsekvenser: Delrapport.

Valtioneuvosto 20.9.2013: Hallitus päätti pakolaisten lisäkiintiöstä. Sisäasiainministeriön tiedote. http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=394864.