Brexit ja Trump-ilmiö osoittavat Euroopan liittovaltiokehityksen ja globalisaation olevan vastatuulessa. Brittien päätös irtautua Euroopan unionista oli merkki eurooppalaisten kasvavasta kritiikistä EU:n liittovaltiokehitystä kohtaan. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi taas osoitti, että tyytymättömyys globalisaatiota kohtaan on laajempi länsimainen ilmiö.
Viikonloppuna käytiin Euroopassa kahdet tärkeät vaalit. Itävallassa kansallismielinen Norbert Hofer hävisi vihreiden ehdokkaalle presidentinvaalien uudestaan järjestetyllä toisella kierroksella. Hoferin saama 46 prosentin ääniosuus kuitenkin osoitti, että itävaltalaisten keskuudessa on merkittävää kriittisyyttä globalisaatiota ja Euroopan integraatiota kohtaan.
Toinen viikonlopun suuri äänestys pidettiin Italiassa, jossa enemmistö äänestäjistä hylkäsi pääministerin Matteo Renzin perustuslakimuutoksen. Renzi on jo ilmoittanut eroavansa pääministerin tehtävistä ja Italia menee kohti uusia parlamenttivaaleja. Mielenkiintoisen tilanteesta tekee euroon ja Euroopan integraation kriittisesti suhtautuvien puolueiden mahdollisuus nousta tulevissa vaaleissa merkittävään asemaan.
Euroopan integraation tiivistyminen on hajottamassa Eurooppaa moneen suuntaan. Talouspoliittiset kysymykset luovat juopaa Etelä- ja Pohjois-Euroopan välille – maahanmuuttoon ja arvoihin liittyvät erimielisyydet taas vievät Itä- ja Länsi-Eurooppaa kauemmaksi toisistaan. Alueelliset itsenäisyysliikkeet taas kasvattavat kannatustaan niin Skotlannissa, Kataloniassa kuin Korsikallakin.
Suomen Perustan tuoreessa analyysissä Integraatio vastatuulessa – kuinka Brexit ja Trump-ilmiö haastavat globalisaation ja federalismin valtiotieteen ja kansainvälisen oikeuden (L.L. M.) maisteri Sakari Linden tarkastelee Euroopan integraatiota osana globalisaatiota. Analyysissä keskitytään käsittelemään niitä ongelmia, mitä globalisaatioon ja Euroopan integraatioon liittyy kansojen itsemääräämisoikeuden ja geopolitiikan näkökulmasta. Integraation ongelmat näyttävätkin osoittavan ettei talouden, kulttuurin ja geopolitiikan osalta liian erilaisia valtioita ole mahdollista sovittaa yhteen tiivistyvässä liittovaltiossa.
Kritiikki Euroopan unionia kohtaan kytee monin paikoin Euroopassa. Ranskassa käydään keväällä 2017 presidentinvaalit, jossa Kansallisen rintaman EU-vastainen ehdokas Marine Le Pen on vahvoilla. Saksassa taas käydään syksyllä 2017 liittopäivävaalit, jossa mitataan Merkelin maahanmuutto- ja Eurooppa-politiikan kannatus. Muun muassa Alankomaissa on esitetty vaatimuksia EU-jäsenyyttä käsittelevän kansanäänestyksen järjestämisestä.
Vaikka federalistien haaveet Euroopan integraatiosta näyttävät brexitin jälkeen vain kiihtyneen, niin nousussa ovat kautta Euroopan myös integraation vastavoimat. Vuosi 2017 tulee näyttämään kulkeeko Eurooppa kohti monikulttuurista liittovaltiota vai itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa.
Simo Grönroos
toiminnanjohtaja
Suomen Perusta -ajatuspaja