Talous

Suomessa on laaja hyvinvointivaltio ja maa on useissa korruptiota mittaavissa tutkimuksissa sijoittunut maailman vähiten korruptoituneiden valtioiden joukkoon. Kolikon toinen puoli on se, että Suomessa on yksi Euroopan korkeimmista veroasteista ja julkinen sektori on erittäin velkaantunut. Julkisen talouden rahoituksen ongelmaa on pyritty viime vuosien aikana ratkaisemaan erilaisilla rakenteellisilla uudistuksissa, joissa on milloin pyritty puuttumaan kuntakokoon ja milloin tekemään laajempia sote/maakuntauudistuksen kaltaisia reformeja. Vaikka Suomen poliittinen järjestelmä näyttää päältä päin korruptiosta vapaalta, niin tarkemmassa tarkastelussa pinnan alta löytyy monimutkainen kaverikapitalistinen verkosto. Yhtä lailla rakenteellisia uudistuksia on hyvä tarkastella kriittisesti.

Kaverikapitalismi

Youtube 42 min 18 sek. (2018)

Päätoimittaja Matias Turkkila on kirjassa Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia ilmestyneessä artikkelissaan Luulitko eläväsi markkinatalousmaassa?, selvittänyt suomalaisen kaverikapitalimin toimintaperiaatteita ja verkostoja. Jokaisesta säädetystä laista on hyvä miettiä kuka laista hyötyy – jokaisella kauniilla ympäristöön ja terveyteen liittyvällä säädoksellä on omat taloudelliset vaikutuksensa ja yritysmaailma ja muut erityiseturyhmät eivät epäröi lobata päättäjiä muuttamaan toimintaympäristöä itselleen edulliseksi.

Klikkaa kuva suuremmaksi

Esimerkkeinä kaverikapitalistisista toimista Turkkila nostaa jätevesiasetuksen, asumistuen ja sote-uudistuksen. Jätevesiasetuksessa poliitikot rakensivat regulaatiomarkkinat luomalla ympäristöön liittyvän lainsäädännön kautta ihmisille pakko ostaa jätevesien puhdistuskaivo, joita valmistavaan yritykseen säädöksiä ajamassa olleet poliitikot itse 0livat kytkoksissä. Asumistuen kautta taas yleishyödyllisinä pidettyjen poliittiset kytkökset omaavat asuntosäätiöt ovat saaneet nostettua vuokratuloja, jotka on maksettu veronmaksajien asujille maksamista tuista. Sote-uudistuksessa yksityisille yrityksille on taas pyritty luomaan paikalliset monopolit terveysmarkkinoille ja taas kerran poliittisten päättäjien ja markkinoiden vapauttamista vaativien terveyalan yritysten kytkökset ovat tiiviit.

Julkinen talous

Youtube 14 min 56 sek. (2014)

Suomen verotus on kansainvälisesti mitattuna erittäin kovaa, mutta tästä huolimatta verovarat eivät riitä palveluiden tuottamiseen ja niin valtio kuin kunnat ovat erittäin velkaantuneita. Julkisen sektorin rahoitusta pohditaan useissa Suomen Perustan teoksissa. Kuntakenttää käsittelevässä artikkelikokoelmassa Kunnat kuntoon! (2014) KHT Pauli Vahtera kirjoittaa kuntien tarvitsevan selvitäkseen laajan kulujen karsimiskuurin, jossa menoja karsitaan niin henkilöstökuluista, sosiaalituista kuin järkeistämällä ja karsimalla palveluiden tuottamista. Maahanmuuton aiheuttamat kulut nousevat myös Vahteran analyysissä esiin vahvasti.

Suomen talous ja talouspolitiikan linja -teoksessa (2014) VTT Heikki Koskenkylä käsittelee laajasti Suomen taloutta ja tarkastelee varsin kriittisesti julkisen sektorin menoja ja Suomen korkeaa verotusta. Koskenkylä nostaa lisäksi esiin muun muassa Suomen verojärjestelmän monimutkaisuuden, jota tulisi selkeyttää sekä yrittäjien asemaan liittyvät kysymykset, josta hän kirjoittaa myös Veroja, velkaa ja kaverikapitalismia -teoksessa julkaistussa artikkelissaan Pk-sektorin yrittäjyydellä ja kasvuyrittäjyydellä kohti uutta nousua.

Veroja velkaa ja kaverikapitalismia -teoksessa (2018) taas nousevat esiin kysymykset kuten verojärjestelmän tarpeeton alueellinen epätasapuolisuus ja muut verotuksen regressiivisyyteen liittyvät ongelmat, joista kirjoittaa kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare artikkelissaan Pohdintoja veropolitiikasta. Suomen vientiä haittaavia tekijöitä, kuten liian korkea energiaverotusta, kauppapolitiikkaan liittyviä ongelmia sekä maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia tarkastelee taas teollisuuskysymyksiin erikoistunut entinen ay-vaikuttaja Matti Putkonen   kirjoituksessaan Suomen talouden vaaran vuodet.

Rakenneuudistukset ja vallan keskittäminen

Youtube 16 min 51 sek. (2014)

Suomen julkisen talouden ongelmia on pyritty viime vuosina ratkaisemaan erilaisilla suurilla rakenteellisilla uudistuksilla. Kuntauudistuksessa pyrittiin ongelmat ratkaisemaan pakkoliittämällä kuntia yhteen suuremmiksi yksiköiksi. Suomen Perustan teoksessa Kunnat kuntoon! taas professorit   Heikki A. Loikkanen ja Matti Viren   korostivat, että suuri kuntakoko ei ole tutkimusten mukaan tae tehokkaammalle toiminnalle ja julkisten varojen käytölle.

Youtube 6 min 36 sek. (2014)

Kunnallisen itsehallinnon ja kuntien välisen kilpailun tärkeyttä korosti Kunnat kuntoon! -teoksessa professori Risto Harisalo, jonka mukaan kuntien itsehallintoa säädellään nykyään liikaa. Harisalo korosti kilpailun kehittävän kuntien toimintaa samalla tavalla kuin kilpailu kehittää yritystenkin toimintaa – vertailussa parhaat toimintamallit voidaan monistaa ja huonot jättää sivuun.

 

Youtube 10 min 35 sek. (2018)

Sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus on ollut viimeisimpiä suuria reformeja, jonka tarkoituksena on saada katkaistua sotemenojen kasvu, tasapuolistaa palveluita ja parantaa hoitoketjujen kulkua. Reformi on saanut laajalti kritiikkiä ja monien asiantuntijoiden mukaan se ei tule vähentämään julkisia menoja eikä parantamaan palveluita. VTM Riikka Purra käsittelee sote-uudistukseen liittyviä edellä mainittuja ongelmia Suomen Perustan analyysissä Syteen  tai soteen (2018) ja nostaa lisäksi esiin uhkan siitä, että uudistus saattaa jopa lisätä väestön terveyseroja.