Maahanmuutto, suomalaisten alhainen syntyvyys ja maahanmuuttajien korkea lapsiluku muuttavat Suomen väestörakennetta nopeaa vauhtia.
Suomeen kohdistuva maahanmuutto alkoi käytännössä vasta 1990-luvun taitteessa, mutta olemme viime vuosina ottaneet pitempään maahanmuuton kohdemaina olleita Euroopan maita vauhdilla kiinni maahanmuuton määrissä. Vuonna 2022 Suomeen muutti kaikkiaan noin 50 000 ihmistä (nettomuutto 34 000). Vuonna 2023 muuttojen kokonaismäärä oli huimat noin 72 000 (nettomuutto 58 000), kun 20 000 ukrainalaista kirjautui pysyviksi maahanmuuttajiksi. Vuonna 2024 maahanmuuton kokonaismäärä näyttäisi pysyvän noin 50 000 muuttajan vuosivauhdissa.
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä nousi vuonna 2014 yli 300 000 hengen, ja se ylitti tuolloin maan ruotsinkielisen väestön määrän. Kehitys on kiihtynyt vuosi vuodelta, ja tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia on Suomessa jo noin 600 000, joka on yli 10 prosenttia väestöstä.
Tilastokeskuksen kuva havainnollistaa vieraskielisten määrän nopeaa kasvua vuosina 1990–2022:
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä jo noin 20 % ja Espoossa sekä Vantaalla noin 25 %. Asuinaluekohtaisesti väestömuutokset ovat vielä jyrkempiä, ja pääkaupunkiseudulla on jo lukuisia lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lähentelee tai on ylittänyt 50 prosenttia (mm. Espoon Suvela, Vantaan Havukoski ja Helsingin Merirastila).
Uudenmaan vieraskielisten väestöennuste havainnollistaa vieraskielisten osuuden nopeaa kasvua pääkaupunkiseudulla:
Historia on täynnä esimerkkejä suurten kansainvaellusten ajoista lähihistoriaan, joissa muuttoliikkeet ovat muuttaneet täydellisesti alueiden väestöpohjia. Amerikan alkuperäiskansojen kohtalo on klassinen esimerkki koko mantereen laajuisesta väestönvaihdoksesta. Baltian neuvostoaikana tapahtunut venäläistäminen, jonka seurauksena virolaiset ja latvialaiset jäivät omissa kotimaissaan monilla alueilla vähemmistöiksi, käy myös esimerkkinä ilmiöstä. Muista maanosista Eurooppaan suuntautuva siirtolaisuus on nyt jättämässä eurooppalaiset kantaväestöt alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan – eikä Suomi ole poikkeus.
Suomen Perustan ylläpitämä Väestökello kertoo oleelliset luvut maahanmuuttajien määrän ja väestöosuuden kasvusta, jotta osaat hahmottaa sen, milloin suomalaiset tulevat vallitsevan kehityksen jatkuessa jäämään vähemmistöksi alueellisesti ja milloin koko maassa.
Maahanmuutto ei ole luonnonlaki tai välttämättömyys – muuttoliikkeitä voidaan hallita maahanmuuttopolitiikkaan liittyvin poliittisin päätöksin.
Väestökellon löydät osoitteesta:
Lisätietoja:
Simo Grönroos
toiminnanjohtaja
040 664 9017 / simo.gronroos(at)suomenperusta.fi
Samuli Salminen
tutkija
041 721 3396 / samuli.salminen(at)suomenperusta.fi