Länsimainen kulttuuri ja rajat ovat kenties kaksi nykyisten edistyksellisten kulttuuripiirien eniten vihaamia asioita. Brittiläiset Douglas Murray ja Frank Furedi käsittelevät uutuuskirjoissaan länsimaiden henkistä tilaa, jossa omasta kulttuurista ei usein haluta esittää kuin negatiivisia asioita ja raja-aidat halutaan kaataa niin kansojen kuin kaikkien muidenkin asioiden väliltä.
Toimittaja ja kirjailija Douglas Murray on kirjoittanut maahanmuutosta ja poliittisesta korrektiudesta kirjoissaan The Strange Death of Europe (2017) ja The Madness of Crowds (2019). Uusimmassa teoksessaan The War on the West (2022) Murray tuo esiin lukuisten esimerkkien valossa miten pieni, mutta äänekäs, ”antirasistien” joukko pyrkii leimaamaan koko länsimaisen kulttuurin rasistiseksi ja syrjiväksi.
Murray vyöryttää läpi esimerkkejä siitä, kuinka länsimaista kulttuuria pyritään mustaamaan kautta linjan: musta hahmo historiallisessa maalauksessa riittää leimaamaan taiteen orjuutta ylistäväksi, vähemmistöjen edustajien puute osoittaa sinfoniaorkesterin syrjiväksi ja valveutunut lukija löytää Shakespearen näytelmistä kaikki paheet homofobiasta antisemitismiin.
Vallitseva kaksinaismoralismi näkyy Murrayn mukaan taas siinä, miten Kiinan ihmisoikeusloukkaukset tai Karl Marxin esittämät jyrkät kansalliset stereotypiat eivät kiinnosta samoja ihmisiä, jotka ovat tuomitsemassa ihmisoikeuksien syntysijana toimineet länsimaat rasismista ja heittämässä Winston Churchillin kaltaiset kansalliset sankarit romukoppaan nykyajan standardeihin nähden vanhoillisina hahmoina. Murray myös muistuttaa arabialaisten orjakauppiaiden päässeen historian tuomiolta kuin koira veräjästä, siinä missä 1800-luvulla valtavia resursseja kansainvälisen orjakaupan kitkemiseen käyttänyttä Iso-Britanniaa syyllistetään edelleen historiastaan.
Sosiologian emeritusprofessori Frank Furedi käsittelee taas teoksessaan Rajat merkitsevät sitä, miten eri asioiden välisiä rajoja pyritään nykymaailmassa tietoisesti hämärtämään. Kyse ei ole ainoastaan kansalaisen ja ei-kansalaisen välisestä rajasta, jonka kieltäminen romuttaa kansallista yhteenkuuluvuudentunnetta, vaan ilmiö on laajempi, ja Furedin keskeinen oivallus on se, miten valtioiden lisäksi rajoja pyritään poistamaan myös niin sukupuolten, yksityisen ja yleisen kuin kaikkien suljettujen ryhmien väliltä.
Binäärinen ajattelu, jossa asioiden määritellään olevan ”joko tai” jotain (mies tai nainen, kotimainen tai ulkomainen, lapsi tai aikuinen…), on Furedin mukaan tulilinjalla kaikkialla. Lopputulos rajojen katoamisesta on hänen mukaansa se, että asioita ei voi enää arvottaa hyvään ja huonoon eikä asioille voi antaa enää merkityksiä. Toisin sanoen tieteellinen keskustelu ja kriittinen argumentointi muuttuvat mahdottomiksi, kun asiat ovat samanarvoisia ja yhdentekeviä.
Kuten Murrayn kuvaamissa tilanteissa, joissa vähemmistöjen puute on osoitus rasismista ja niiden läsnäolo taas kertoo ”kulttuurillisesta omimisesta”, on myös Furedin kuvaamassa rajattomassa maailmalla rajansa. Rajoja kaatavat aktivistit ovat valmiita Furedin mukaan tunnustamaan toisen sukupuolen tai eri mielipiteiden edustajat silloin, kun rakennetaan ”turvallisia tiloja”, joihin vähemmistöaktivisteihin kuulumattomilla ei ole asiaa – tai kun kulttuurista omimista vastustavat haluavat rajata tietynlaisen kulttuurin harjoittamisen tietynlaista taustaa edustaville ihmisille.
Murrayn käsittelemä edistyksellisen sivistyneistön sota länsimaista kulttuuria vastaan on tärkeä kysymys, mutta yksittäisten antirasismilla sievoisia summia tienaavien aktivistien edesottamusten kuvaamiseen keskittyminen jättää ilmiön laajempien syiden analysoinnin kuitenkin vaisuksi. Esimerkiksi amerikkalainen poliittinen kommentaattori Pat Buchanan on kirjoittanut samasta teemasta puoli tusinaa kirjaa, joten Murrayn teos ei tuo aiheeseen perehtyneelle juurikaan uusia ajatuksia, mutta ajankohtaisten havaintojen kavalkadi toivottavasti tuo ahaa-elämyksiä uusille lukijoille.
Myöskään Furedi ei syvenny kuvaamansa ilmiön syiden analysointiin, mutta sen esiin nostaminen, miten rajat hämärtyvät samanlaisin seurauksin eri yhteiskunnallisten kysymysten osalta, on oivaltava havainto. Pari vuotta sitten Suomalaisuuden liitto julkaisi suomeksi Roger Scrutonin teoksen Kansakuntaa tarvitaan, ja liitolle täytyy antaa taas kymmenen pistettä Furedin ajankohtaisen kirjan kääntämisestä – lukija jää odottamaan, mihin kiintoisaan kansainväliseen teokseen Suomalaisuuden liitto tarttuu seuraavaksi.
Simo Grönroos
Douglas Murray: The War on the West, HarperCollinsPublishers 2022.
Frank Furedi: Rajat merkitsevät. Yhteistö, rajat ja arvottaminen, Suomalaisuuden liitto 2022.