Näkökulmat

Onko Ruotsin tie meidän tiemme?

Suomi muuttuu vauhdilla monikulttuurisemmaksi. Viime vuonna vieraskielisen väestön määrä ylitti ruotsinkielisen väestön määrän ja Suomessa asuu tätä nykyä noin 300 000 maahanmuuttajataustaista ihmistä. Väestönkasvusta yli 70 prosenttia koostuu maahanmuutosta ja noin 90 prosenttia väestönkasvusta on vieraskielisen väestön kasvua.

Ei voida enää väittää, että maahanmuutto ei olisi merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. On kuitenkin mietittävä, ovatko kasvavan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaikutukset yhteiskunnalle enemmän positiivisia vai negatiivisia?

Pohdittaessa laajamittaisen maahanmuuton yhteiskunnallisia vaikutuksia, ei esimerkkiä tarvitse etsiä Ruotsia kauempaa. Ruotsi on ottanut viimeisten vuosikymmenten aikana vastaan enemmän maahanmuuttajia, kuin yksikään muu Pohjoismaa. Länsinaapurimme toimiikin malliesimerkkinä siitä, minkälaiset liberaalin maahanmuuttopolitiikan vaikutukset voivat pahimmillaan olla pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.

Suomen Perusta -ajatuspaja on julkaissut Ruotsin maahanmuuttotilannetta käsittelevän raportin, jossa tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia läntisessä naapurimaassamme. Valtiotieteen kandidaatti Simon Elon kirjoittamassa raportissa Kansankodin kuolinvuoteella – ruotsalainen hyvinvointivaltio ja maahanmuutto, tarkastellaan monia monikulttuurisuuden vaiettuja varjopuolia, joita ei ruotsalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa haluta käsitellä.

Jo Ruotsiin suuntautuvan maahanmuuton määrä on käsittämättömän suuri. Viime vuonna Ruotsiin muutti noin 126 000 ihmistä, joista 80 000 oli humanitaarisia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Ruotsissa on jo noin 2 miljoonaa, mikä ei voi olla vaikuttamatta yhteiskuntaan monella tasolla.

Raportissa tarkastellaan arvioita siitä, mitä mitkä ovat maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Myös rikollisuuden kasvu ja turvattomuuden lisääntyminen liittyvät Ruotsissa oleellisesti maahanmuuttoon. Raportissa käsitellään Ruotsin maahanmuuttajalähiöiden turvallisuustilannetta, mistä varmasti kertoo parhaiten se, että ambulanssit ja paloautot eivät mene joihinkin lähiöihin ilman poliisisuojelua.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kasvu on lisääntynyt maahanmuuton myötä ja asia on viime aikoina huolettanut myös Suomessa. Maahanmuuttajien yliedustus rikostilasoissa on nähtävissä molemmissa maissa. Maahanmuuton vaikutus näkyy myös siinä, että Ruotsi on koko maailman mittakaavassa kärkikastia väkilukuun suhteutetuissa raiskaustilastoissa.

Suomi on maahanmuuton määrässä vielä Ruotsia jäljessä, mutta suunta on sama. Nyt alkaa olla viimeinen hetki pohtia, onko Ruotsi sellainen valtio, minkä esimerkkiä haluamme maahanmuuton suhteen seurata?

Onko Ruotsi tie meidän tiemme?

Simo Grönroos