Suomessa on noin kolmesataatuhatta työtöntä. Miten työllisyysaste saataisiin nousemaan? Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa analyysissä Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi maahanmuuton lisäämistä ja peräti tuplaamista nykyisiin määriin nähden.
Maahanmuutosta puhuttaessa olisi eroteltava työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto, sillä eri perustein maahan muuttaneiden työllistyminen ja integroituminen yhteiskuntaan vaihtelee suuresti. EVA:n analyysissä eroa ei kuitenkaan tehdä.
Analyysin johtopäätös on se, että Suomi ei selviä ilman maahanmuuton lisäämistä, sillä työvoiman määrä vähenee Suomessa 10 000 hengen vuosivauhtia. EVA:n analyysin mukaan työvoimatarpeen tyydyttämisen lisäksi maahanmuuton lisäämisellä saadaan myös parannettua työllisyysastetta.
Analyysissä esitetyt luvut ja johtopäätökset ovat kuitenkin vahvassa ristiriidassa.
Maahanmuuttajien työttömyysasteen todetaan olevan 25 %, kun se koko väestön osalta on 12 %. Maahanmuuttajien työllisyysasteen taas todetaan olevan 50 %, kun se koko väestön osalta on 69 %. Onkin vaikea ymmärtää, miten kantaväestöä heikommin työllistyvän väestön määrän kasvaminen voisi parantaa työllisyysastetta.
Työikäisen väestön määrä eittämättä kasvaa maahanmuuton myötä. Maahanmuuttajat päätyvät kuitenkin työmarkkinoille kantaväestöä huomattavasti heikommin, joten lopputuloksena on taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen, ei parantuminen.
Maahanmuuton väitettyjä positiivisia taloudellisia vaikutuksia kohtaan on viime aikoina esitetty myös kritiikkiä.
Kansaneläkelaitoksen tutkijat totesivat syksyllä julkaistun maahanmuuttajien sosiaalitukien käyttöä käsittelevän tutkimuksen johtopäätöksissä maahanmuuton vaikutuksen taloudelliselle huoltosuhteelle olevan ”vähemmän selvä”, johtuen maahanmuuttajien korkeasta työttömyysasteesta ja runsaasta tukien käytöstä.
Jos puhutaan työperusteisesta ja humanitaarisesta maahanmuutosta yhdessä ja nähdään ”Suomen tarvitsevan lisää maahanmuuttoa”, mennään pahasti metsään.
Simo Grönroos