Suomalaisten ajatuspajojen yhteisteksessa Seitsemän näkymää Suomelle - ajatuspajojen tulevaisuusvisioita pohditaan Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Suomen Perustan artikkelissa  Simo Grönroos pohtii niitä ongelmia, mitä laajamittainen maahanmuutto ja väestönvaihdos aiheuttavat Suomelle sekä niitä vaihtoehtoja, mitä Suomella on maahanmuuton suhteen.

Asuinalueiden etnisen segregaation torjumisesta puhutaan paljon, mutta viimeaikaiset tutkimukset eivät ole rohkaisevia segregaation vähentymisen suhteen. Miten Ruotsin maahanmuuttajalähiöiden kaltaisten alueiden syntyminen pystytään torjumaan? Onko segregaatiota edes mahdollista pysäyttää muun kuin maahanmuuttopolitiikan keinoin?

Presidentti Donald Trump on jatkanut vaalilupaustensa toimeenpanoa allekirjoittamalla hiljattain asetuksen, jolla rajoitetaan työperäistä maahanmuuttoa. Suomeen taas pyritään houkuttelemaan ulkomaista työvoimaa ja matalapalkkatöitä pyritään lisäämään heikommin työllistyvien muuttajien työllistämiseksi. Onko tämä kuitenkaan oikea linja suomalaisen työntekijän ja koko yhteiskunnan kannalta?

Kuntavaalikeskustelu on pyörinyt pitkälti sote-uudistuksen ympärillä ja välillä on sivuttu myös kunnille uudistuksen jälkeen jääviäkin tehtäviä. Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat kuitenkin jääneet taka-alalle keskustelussa, vaikka vieraskielisen väestön määrä kasvaa koko ajan ja vaikuttaa laaja-alaisesti koko yhteiskuntaan. Käynnissä olevaan väestönvaihdokseen voidaan kuitenkin vaikuttaa - myös kunnissa.

Miltä maa näyttää sen jälkeen kun sen väestö on vaihtunut? Milla Hannula uppoutuu uutuuskirjassaan Kiistamaa – Venäjän Karjalankannas menetetyn Karjalankannaksen historiaan ja nykyisyyteen. Kirja keskittyy luomaan kuvaa siitä, miten Karjalankannaksen suomalainen historia näkyy nykyään alueella.

Maailma on täynnä humanitaarisia kriisejä. Kumpi on tehokkaampi tapa auttaa: humanitaarinen maahanmuutto vai paikan päällä tapahtuva auttaminen? Jos yhden humanitaarisen maahanmuuttajan hinnalla saadaan autettua yli kolmeakymmentä ihmistä kriisialueilla, on  vastaus varsin selvä.

Olivatko Brexit ja Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi osoitus demokratian kriisistä vai sen toimivuudesta? Näkökulmat tähän tuntuvat vaihtelevan suuresti riippuen siitä keneltä kysytään. Eikö demokratia ole ennemminkin silloin kriisissä, kun kansan keskuudessa on tunne, että äänestämisellä ei ole merkitystä?

Voittiko Alankomaiden parlamenttivaaleissa oikeisto vai vasemmisto? No se ei tunnut kiinnostavan ketään, sillä oikeisto-vasemmisto-kysymysten sijaan politiikan kentällä oleellisemmiksi kysymyksiksi ovat nousemassa kansalliseen suvereniteettiin, globalisaatioon ja monikulttuurisuuteen liittyvät asiat.