Ajatuspajan toiminnanjohtajan työnkuvaan kuuluu omien julkaisujen työstämisen ja muun vaikuttamisen ohella kiertää Sitran, Ulkopoliittisen instituutin, ministeriöiden ja muiden vastaavien toimijoiden tilaisuuksissa poimimassa uutta tietoa ja vastavuoroisesti tarjoamassa omia ajatuksia ja näkökulmia muiden pohdittavaksi. Viime viikolla Suomen Perusta laajensi toimintaansa kansainvälisille areenoille, ja osallistuimme teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n Pariisissa järjestämään vuosiseminaariin, joka kantoi tänä vuonna otsikkoa What Brings Us Together (mikä yhdistää meitä).
OECD on jäsenvaltioidensa rahoittama organisaatio, jonka pääasiallinen toiminta on taloutta käsittelevän tutkimustiedon tuottaminen. Vaikka globalisaatiota ajava hegemonia on viime vuosina muun muassa Brexitin ja Trumpin valtaannousun myötä murtumassa, oli OECD:n konferenssi kuitenkin varsinaista globalisaation riemujuhlaa.
Keskusteluja käytiin kahden päivän aikana runsaasti useissa samaan aikaan käynnissä olleissa tilaisuuksissa eikä muotisanoja kuten jakamistalous, digitalisaatio ja alustatalous säästelty. Yksi uusi tuttavuus termien sarassa oli paljon viljelty sosiaalinen yrittäjyys, jonka merkitys tosin jäi hieman epäselväksi. Globalisaatio ja maahanmuutto olivat myös keskusteluissa mukana, mutta mielipidekäytävän sisälle näytti mahtuvan vain vahvempia kansainvälisiä rakenteita ja maahanmuuttoa edistävät näkemykset. Keskustelut siis etenivät yllätyksettömästi pitkälti samoja ratoja kuin kotimaissakin seminaareissa.
Maahanmuuttajien integraatiota käsiteltiin esimerkiksi paneelissa, jossa pääosin maahanmuuttajista koostuneen paneelin sanoma oli se, että integraation onnistuminen on tärkeä asia. Paneeliin osallistunut saksalainen pormestari Andreas Hollstein kiteytti hyvin keskustelun eetoksen toteamalla, että maahanmuuton suurin ongelma on hänen mielestään ihmisten saaminen vakuutetuksi siitä, miten hieno asia maahanmuutto on.
Seminaarin henki tiivistyi myös hyvin puolalais-saksalais-brittiläisen politiikantukijan Yascha Mounkin esitellessä uutuuskirjaansa The People vs. Democracy – Why Our Freedom is in Danger & How to Save it. Mounk nosti esille huolestuttavana piirteenä sen, että tutkimusten mukaan yhä suurempi osa länsimaisista nuorista ei enää pidä demokraattisessa maassa asumista merkittävänä arvona. Mounk jatkoi kertomalla, kuinka demokratia on nyt uhattuna, kun suurempi ja suurempi osa ihmisistä äänestää eri maissa populistisia puolueita, jotka eivät hänen mielestään jaa demokraattisia arvoja – demokratia ei siis enää toimi, kun ihmiset äänestävät väärin.
Keskusteluissa esiin nousseet globalistiset näkökannat kyllä tulivat kuuntelijalle selväksi, mutta omien näkökantojen esille tuomisessa oli konferenssissa hieman mutkia matkassa. Runsaan ihmismäärän takia yleisöpuheenvuoroja ei helposti saanut, mutta onneksi keskusteluun oli mahdollista osallistua twitterissä konferenssin omalla hashtag-tunnuksella. Kolmesta lähettämästäni twiitistä kaksi tosin katosi bittiavaruuteen, ilmeisesti ilmiantojen perusteella – toinen totaalisesti ja toinen shadowbannattuna (eli itse vielä näkee viestin, mutta muut eivät).
Twitterille liikaa ollut Mounkin puheenvuoroa käsitellyt shadowbannattu twiitti oli seuraavanlainen: “@Yascha_Mounk equates democracy with globalism and pro-immigration politics and wonders why less and less young people believe in democracy – this kind of political use of the term is one of the reasons for that. #OECDForum” (Yascha Mounk yhdistää demokratian globalismin ja maahanmuuton edistämiseen ja ihmettelee, miksi nuoret vähemmän ja vähemmän arvostavat demokratiaa – juuri tällainen termin käyttö on yksi syy siihen).
Hollsteinin ja OECD:n Dumondin puheenvuoroja käsitellyt twiitti, joka katosi täysin, sisälsi linkin Suomen Perustan maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia käsittelevän tutkimuksen englanninkieliseen tiivistelmään ja kuului seuraavalla tavalla: “@Hollstein63 and #oecd ’s Jean-Christophe Dumont claim at #OECDForum that refugees are answer for the ageing Europe. Our research based on large register data shows this is not true.” (Hollstein ja Dumond väittävät, että pakolaiset ovat ratkaisu ikääntyvän Euroopan ongelmiin. Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimuksemme osoittaa, että tämä ei pidä paikkaansa).
Näin heikko toleranssi vastakkaisiin näkemyksiin antaa varsin huolestuttavan kuvan siitä, minkälaisessa kuplassa kansainvälinen eliitti elää. Ja mikä huolestuttavinta, niin ”vihapuheen” vastustamisen varjolla tämänkaltainen tiedonvälityksen rajoittaminen etenee Euroopassa koko ajan. Esimerkiksi Saksassa sosiaalisen median alustat voivat jo nyt saada kymmenien miljoonien eurojen sakot, jos eivät poista vihapuheena pidettyä materiaalia tarpeeksi nopeasti verkosta.
Kotimaisia ja ulkomaisia seminaareja tarkastellessa voi todeta, että meillä on paljon näennäisesti puolueettomia organisaatioita, jotka kuitenkin tarkastelevat asioita vain tietystä globalistisesta näkökulmasta. OECD saa rahoituksensa jäsenmailta (Suomen vuotuinen jäsenmaksuosuus on 3,4 miljoonaa euroa), joiden kansalaiset eivät jaa sataprosenttisesti globalistista maailmakuvaa – myös globalisaatiota kritisoivien näkökulmien pitäisikin siis näkyä myös järjestön toiminnassa. Sama pätee myös kotimaisten ”puolueettomien” organisaatioiden suhteen.
Tarvitaan siis vielä työtä siihen, että poliittisesti sitoutumattomat organisaatiot saataisiin moniäänisimmiksi tiedon ja keskustelun foorumeiksi.
Simo Grönroos
Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja
6.6.2018