Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus ’Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla’ kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimus on jatkoa vuonna 2023 ilmestyneelle selvitykselle aiheesta ja tuo julki miten kehitys on edennyt.
Tutkimuksen julkistustilaisuus on katsottavissa oheisesta linkistä:
Tutkimuksen data on tutustuttavissa myös tietokannassa:
www.lähiöluvut.fi
Keskeisiä havaintoja tutkimuksesta:
Maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa vauhdilla.
Maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on Helsingissä 20 %, Espoossa 25 % ja Vantaalla 30 %. Maahanmuuttajataustainen väestö on alle 16-vuotiaiden keskuudessa enemmistönä jo 15:lla pääkaupunkiseudun asuinalueella.
Erot maahanmuuttajataustaisen väestön osuuksissa vaihtelevat suuresti alueiden välillä
Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on erittäin suuri esimerkiksi Vuosaaressa, kun taas esimerkiksi Ullanlinnassa ja Pakilassa osuus jää hyvin pieneksi. Maahanmuuttajien keskittyminen erityisesti sellaisille alueille, joilla maahanmuuttajia on jo ennestään, kiihdyttää segregaatiota.
Maahanmuuttajat keskittyvät vahvasti vuokra-asuntoihin
Maahanmuuttajien osuus ARA-vuokra-asuntojen asukkaista on melkein 2-kertainen verrattuna heidän väestöosuuteensa. Maahanmuuttajataustaiset ovat ARA-asukkaiden joukossa enemmistönä pääkaupunkiseudulla 16 asuinalueella.
Maahanmuuttajien tulot jäävät huimasti kantaväestöä jälkeen
Vuosina 2020—2022 pääkaupunkiseudulle muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten palkkatulot jäävät mataliksi verrattuna kantaväestöön: Helsingissä 54,1 %, Espoossa 50,1 % ja Vantaalla 53,1 % kantaväestön palkkatuloista. Maahanmuutto rasittaa näin pääkaupunkiseudun kaupunkien julkista taloutta.
Koko tutkimus on luettavissa oheisen linkin kautta:
Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla
Lisätietoja:
Samuli Salminen
tutkija
Suomen Perusta -ajatuspaja
041 721 3396 / [email protected]