Muuttoliike

flag

Maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset ovat Suomen Perusta -ajatuspajan keskeisiä tutkimusalueita. Aihe on tärkeä sillä kysymys siitä, ketä Suomessa asuu ja millä kriteereillä maahan otetaan uusia asukkaita, on yhteiskunnan kannalta keskeisin kysymys, joka vaikuttaa jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen niin taloudellisista kysymyksistä yhteiskunnassa vallitsevaan luottamukseen ja turvallisuuteen.

 

Maahanmuutto ja julkinen talous

Youtube 6 min 51 sek.

Suomen Perusta on tutkinut laajasti maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia vuonna 2015 julkaistussa Samuli Salmisen tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Tutkimuksessa on laajojen rekisteriaineistojen perusteella laskettu eri maahanmuuttajaryhmien työikäisen väestön vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle, eli sitä maksaako keskimääräinen ryhmän edustaja enemmän veroja kuin käyttää palveluita ja saa tulonsiirtoja.

 

 

Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä on se, että maahanmuuttajaryhmien välillä on suuria eroja. Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksavat enemmän veroja kuin käyttävät palveluita ja saavat tulonsiirtoja. Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä Somaliasta ja Irakista tulevilla muuttajilla on taas erittäin negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle ja keskimääräisen työikäisen Somaliasta tulevan muuttajan julkisen talouden vaikutus on vuodessa -14 000 euroa ja Irakista tulevan -13 000 euroa. Laajempia maahanmuuttajien tuloalueita tarkastellessa negatiivisin julkisen talouden vaikutus on Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian (LIPAKA) alueelta tulevilla muuttajilla, jotka aiheuttavat yhtä työikäistä kohden vuodessa keskimäärin -10 000 euron negatiivisen julkisen talouden vaikutuksen. Laajempia muuttoalueita tarkastellessa positiivisin julkisen talouden vaikutus on länsimaista tulevilla muuttajilla, joiden julkisen talouden vaikutus on suurinpiirtein sama kuin suomalaisilla.

Suomen Perustan tutkimuksesta käy myös ilmi, että maahanmuuttajien työllistyminen on varsinkin humanitaaristen muuttajien kohdalla erittäin heikkoa vielä vuosikymmenten maassaolon jälkeen. Esimerkiksi somalien ja irakilaisten työllisyysaste ei parin kymmenen maassavietetyn vuodenkaan jälkeen nouse kuin noin 40 % tasolle, mikä on kymmeniä prosenttiyksikköjä pienempi kuin suomalaisten noin 70 % oleva työllisyysaste.

On myös tärkeää muistaa, että työllisyys ei ole suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tae positiiviselle julkisen talouden vaikutukselle. Pienemmissä tuloluokissa työllistenkin julkisen talouden vaikutus on usein negatiivinen johtuen maksettujen verojen vähäisyydestä ja käytettyjen palveluiden ja saatujen tulonsiirtojen suuruudesta.

Youtube 1 h 18 minuuttia.

Maahanmuutolla on julkisen talouden vaikutusten lisäksi vaikutuksia muun muassa työmarkkinoihin. Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen raportissa Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee? – Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, työmarkkinat ja julkinen talous (2018) nostetaan esiin, että matalapalkka-alojen työperäisestä maahanmuutosta hyötyvät halvempaa työvoimaa saavat yritykset sekä muuttajat itse. Häviäjiksi ulkomaisen halpatyövoiman muutossa jäävät taas kotimaiset matalapalkka-alojen työntekijät, joiden palkkoihin ulkomaisella halpatyövoimalla, joka on valmis tekemään työtä suomalaisia matalammilla palkoilla ja heikommilla työehdoilla, on negatiivinen vaikutus. Lisäksi matalapalkka-alojen maahanmuuton häviäjiin lukeutuu Suomen julkinen talous, jota ulkomainen halpatyövoima rasittaa nopeasti maahanmuuton jälkeen heikentyvän työllisyyden, pienien palkkojen ja negatiivisten nettotulonsiirtojen kautta.

Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista löydät lisää tietoa muun muassa Samuli Salmisen tutkimuksesta Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, Simo Grönroosin kirjoittamasta katsauksesta Mitä maahanmuutto maksaa? – katsaus maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksiin sekä professori Matti Virenin raportista Maahanmuutto -talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu? Maahanmuuttajien taloudellisia vaikutuksia ovat sivunneet tutkimuksissaan myös muut tutkimuslaitokset kuten Kela: Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011, PTT/Eläketurvakeskus: Maahanmuuttajat työmarkkinoilla ja VATT: Labour Market Integration of Refugees.

 

Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan vakaus

Youtube 5 min 30 sek.

Suomalaisen yhteiskunnan parhaina piirteinä pidetään usein turvallisuutta ja sitä, että ihmisten on Suomessa helppo luottaa toisiinsa, sopimuksista pidetään kiinni ja lakia kunnioitetaan. Maahanmuuton myötä kasvavan monikulttuurisuuden nähdään juhlapuheissa rikastuttavan kulttuuria ja yhteiskuntaa. Monikulttuurisuuden ja etnisen moninaisuuden kasvulla on kuitenkin monia negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka rapauttavat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpänä voimavarana pidettyä sosiaalista pääomaa.

Yhdysvaltalainen sosiologi Robert Putnam on tutkinut paljon kansalaisyhteiskuntaan ja sosiaaliseen pääomaan liittyviä kysymyksiä ja hänen tutkimuksissaan tulee esille myös etnisen moninaisuuden negatiivinen vaikutus yhteiskunnassa vaikuttavaan luottamukseen. Putnamin tutkimusten mukaan mitä monietnisempi alua, sitä vähemmän ihmiset luottavat kanssaihmisiin, päättäjiin ja mediaan, sitä vähemmän ihmiset antavat rahaa hyväntekeväisyyteen ja osallistuvat hyväntekeväisyystoimintaan ja sitä heikommaksi ihmiset yleisesti kokevat elämänlaatunsa.

Monikultuurisuuden kasvu vaikuttaa myös suoraan turvallisuuteen rikollisuuden muodossa. Suomessa Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksella / Krimolla on tarkat tilastot eri maahanmuuttajaryhmien tekemistä rikoksista. Esimerkiksi väkivalta ja seksuaalirikoksissa maahanmuuttajat ovat huomattavasti yliedustettuina kantaväestöön nähden. Suomessa tehdyistä raiskauksista noin kolmannes on maahanmuuttajien tekemiä ja Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat muutajat syyllistyvät kantaväestöön nähden noin 10-18 kertaisesti useammin raiskausrikoksiin. Jengirikollisuus ja terrorismi ovat myös maahanmuuttoon liittyviä turvallisuusuhkia, jotka uhkaavat myös Suomea.

Islamin ja länsimaisten yhtiskuntien arvojen törmäys aiheuttaa monenlaisia ristiriitoja. Vielä pidemmälle edetessään suuret etniset ja kultuurilliset yhteiskunnan jakolinjat saattavat hajottaa koko yhteiskunnan. Esimerkiksi monet Lähi-idän konflikteista johtuvat eri etnisten- ja uskonnollisten ryhmien, kuten sunni- ja shiiamuslimien tai kurdien ja arabien välisistä ristiriidoista. Samanlaiset konfliktit rantautuvat Eurooppaan ja Suomeen monikultuurisuuden kasvun myötä.

Suomen ja muiden Euroopan valtioiden heikko syntyvyys yhdistettynä laajamittaisiin väestöliikkeisiin voi myös aiheuttaa pitemmällä aikavälillä historialliset mittasuhteet saavuttavia väestönmuutoksia. Yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistuvan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä ja eurooppalaisten edessä voi olla sama kohtalo kuin minkä esimerkiksi Amerikan intiaanit tai Australian aboriginaalit ovat nähneet viime vuosisatojen kuluessa.

Monikulttuurisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia käsitellään muun muassa ajatuspajan teoksissa kuten Simo Grönroosin ja Marko Hamilon teoksessa Maahanmuutto – kriitikon käsikirjaJoona Räsäsen kirjoittamassa analyysissä Liberaalin dilemma – monikulttuurisuus ja avoin yhteiskunta ja Seitsemän näkymää Suomelle teoksessa julkaistussa Simo Grönroosin kirjoittamassa artikkelissa Kansallisvaltio vai monikulttuurinen yhteiskunta?

 

Maahanmuuttopolitiikka

Youtube 5 min.

Suurista muuttoliikkeistä puhutaan usein kuin luonnonilmiöistä, joihin ei voitaisi vaikuttaa poliittisin päätöksin. Todellisuus kuitenkin on, että jokainen itsenäinen valtio voi poliittisin päätöksin vaikuttaa siihen, miten rajoja valvotaan ja ketä otetaan maahan asumaan.

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa solmittuihin pakolaissopimuksiin perustuva humanitaarinen maahanmuutto on tällä hetkellä ongelmallisin maahanmuuton osa-alue. Humanitaarisin perustein Suomeen muuttaa kasvavassa määrin ihmisiä, joilla on negatiivinen vaikutus suomalaisen yhteiskunnan julkiselle taloudelle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudentunteelle ja turvallisuudelle. Humanitaarinen maahanmuutto ei myöskään ole tehokas eikä tasapuolinen tapa auttaa maailman hätää kärsiviä, joista valtaosa elää heikoissa oloissa lähellä kriisialueita. Oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa olisikin käyttää globaaliin hyväntekeväisyyteen resurssoidut rahat paikan päällä tapahtuvaan auttamiseen, jolloin apu saavuttaisi oikeat ihmiset ja suurempaa ihmismäärää voitaisiin auttaatasapuolisesti.

Brittiläiset kehitysmaatutkijat Alexander Betts ja Paul Collier ovat luoneet suuntaviivoja pakolaisjärjestelmän uudistamisesta siten, että humanitaarisesta maahanmuutosta siirryttäisiin paikan päällä tapahtuvaan humanitaariseen auttamiseen, jossa pakolaisleireistä kehitettäisiin oikeita kaupunkeja, joissa ihmisten olisi hyvä elää, opiskella ja tehdä työtä. On poliittinen päätös jatkaako Suomi humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottamista ja käyttää yksin vastaanottojärjestelmän ylläpitämiseen vuosittain satoja miljoonia euroja, vai lopetetaanko humanitaarinen maahanmuutto ja keskitetään tuki pakolaisleireille.

Myös muiden maahanmuuton osa-alueiden suhteen Suomi voi poliittisilla päätöksillä päättää maahanmuuttopolitiikastaan. Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden suhteen Suomi voi tehdä valinnan pysyykö se unionin jäsenenä vai ei. Iso-Britanniassa äänestettiin vuonna 2016 maan eroamisesta Euroopan unionista ja merkittävässä osassa äänestyksen lopputuloksessa oli kysymys Euroopan vapaasta liikkuvuudesta.

EU- ja ETA-alueen ulkopuoluelta tulevan työperäisen maahanmuuton suhteen muuttoon voidaan vaikuttaa esimerkiksi saatavuusharkintaan liittyvässä lainsäädännössä. Yhtä lailla perheenyhdistämisen kriteerit ja opiskeluun liittyvä maahanmuutto ovat asioita, joista voidaan päättää poliittisesti.

Suuri osa maailman valtioista harjoittaa varsin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Euroopassa moni Itäisen-Keski-Euroopan maista on ottanut selkeä politiikan estää poliittisin toimenpitein monikultuurisuuden eteneminen. Esimerkiksi Itävallassa ja Italiassa on viime aikoina poliittisen prosessin kautta kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa huomattavasti. Muutokset maahanmuuttopolitiikassa ovatkin täysin kiinni poliittsesta tahtotilasta.

Maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä käsitellään muun muassa Suomen Perustan teoksissa kuten Maahanmuutto – kriitikon käsikirja ja Riikka Purran raportissa Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet sekä Aleksander Bettsin ja Paul Collierin kirjaa Refuge – Tranforming a Broken Refugee System -käsittelevässä artikkelissa

 

Suomen Perustan esite maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta:

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus flaijeri

 

Suomen Perustan esite saatavuusharkinnasta ja ulkomaisesta halpatyövoimasta:

Kuinka kalliiksi ulkomainen halpatyövoima tulee flaijeri