Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous
Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot

Tiivistelmä

Samuli Salminen

( English summary )

Tämä on tiivistelmä Suomen Perusta –ajatuspajan julkaisemasta tutkimuksesta Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous – Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Tutkimuksen koko teksti on saatavilla vapaasti Suomen Perustan internetsivuilta. Varsinaisessa tutkimustekstissä esimerkiksi tulokset on esitetty huomattavasti kattavammin kuin tässä tiivistelmässä esimerkiksi ikäluokan, sukupuolen ja maassaoloajan mukaan eriteltyinä.

1. Tutkimuksen yleiskuva

Tutkimuksessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa, jonka tiivistelmä tämä on, tutkitaan maahanmuuttojen toteutuneita suoria vaikutuksia Suomen julkiseen talouteen. Tutkimuksen toisessa osassa tutkitaan elinkaarivaikutuksia eli julkisen talouden suoria vaikutuksia yli koko eliniän.

Tutkimus perustuu kokonaisuudessaan suomalaiseen ja kansainväliseen alan akateemiseen tutkimusperinteeseen. Merkittävin ero on se, että tässä tutkimuksessa tutkimuksen nimen mukaan maahanmuutto eritellään kattavammin kuin muissa tutkimuksissa, joissa maahanmuuttajia ei eritellä joko ollenkaan eri ryhmiin, tai vaihtoehtoisesti ryhmiä on monesti vain kaksi, OECD-maat ja muut. Kuten tämän tutkimuksen I osan tulokset osoittavat, jaottelemattomuus ja hyvin karkea jaottelu eivät tavoita suuria eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä suhteessa julkisen talouden suoriin vaikutuksiin. Toinen ero verrattuna muihin alan tutkimuksiin on käytössä ollut laaja henkilötason rekisteriaineisto, joka koskee vuosia 1995–2011.

Tutkimuksen I osassa käsitellään lähinnä työikäisten 20–62-vuotiaiden suoria vaikutuksia julkiseen talouteen.

2. Määritelmät

Tutkimuksen määritelmät on esitetty kattavammin varsinaisessa tutkimustekstissä. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan tutkimuksessa ulkomailla syntynyttä henkilöä. Julkiseen talouteen kuuluvat puolestaan valtio, kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot. Maahanmuuttajat on eritelty tutkimuksessa heidän syntymävaltioidensa sekä syntymäalueidensa mukaan. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa julkisen talouden tulot, menot ja nettovaikutukset esitetään erikseen Suomessa syntyneille, 10 suurimmalle maahanmuuttajien syntymävaltiolle sekä 8 eri syntymäalueelle (ks. aluejakokartta lopussa).

Kymmenen syntymävaltiota ovat henkilölukumääriltään suurimmat maahanmuuttajaryhmät Tilastokeskuksen nk. FLEED-rekisteriaineistossa vuoden 2011 osalta. Nämä valtiot ovat: Saksa, Turkki, Thaimaa, Irak, Kiina, Somalia, Entinen Jugoslavia, Viro, Ruotsi ja Entinen Neuvostoliitto. Entinen Jugoslavia on syntymävaltiona kaikilla niillä henkilöillä, jotka ovat syntyneet entisen Jugoslavian alueella. Työikäisistä entisessä Jugoslaviassa syntyneistä noin 60 % oli vuonna 2011 äidinkielenään albaniaa puhuvia. Vuotta 2011 koskevat henkilölukumäärät aineistossa on esitetty alla taulukossa 1.

Taulukko 1. Työikäisten 20–62-vuotiaiden henkilöiden lukumäärät ja osuudet kaikista ulkomailla syntyneistä vuonna 2011. Kymmenen suurinta syntymävaltiota, kaikki ulkomailla syntyneet ja otos Suomessa syntyneistä. Lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto).

Syntymäalueiden kohdalla kaikki ulkomaat on jaettu 8 eri alueeseen. Maahanmuuttaja kuuluu siihen alueeseen, jossa hän on syntynyt. Syntymäalueet ovat: Latinalainen Amerikka ja muut; Etelä-Aasia; Itä-Aasia; Saharan eteläpuolinen Afrikka; Kaakkois-Aasia; Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia (LIPAKA), länsimaat sekä Itä-Eurooppa ja Kaukasia. Vuotta 2011 koskevat henkilölukumäärät aineistossa on esitetty alla taulukossa 2, ja aluejako on esitetty tämän tekstin lopussa.

Taulukko 2. Työikäisten 20–62-vuotiaiden henkilöiden lukumäärät ja osuudet vuonna 2011. Syntymäalueet, kaikki ulkomailla syntyneet ja otos Suomessa syntyneistä. Lähde: Tilastokeskus (FLEED-aineisto).

Julkisen talouden suorat vaikutukset ovat tutkimuksessa henkilötasoisia. Mukana ei ole yritysten vaikutuksia. Suorat vaikutukset ovat tässä julkisen talouden tuloja ja menoja. Alla kuviossa 1 on esitetty tutkimuksen määritelmällinen kehikko. Julkisen talouden menot voivat olla joko yksilöllisiä tai kollektiivisia. Yksilöllisten julkisten palveluiden kohdalla palvelun saanut henkilö voidaan määrittää henkilötasoisista rekistereistä. Näitä ovat esimerkiksi annetut rahamääräiset tulonsiirrot sekä annetut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kollektiivisesti kulutettujen palveluiden kohdalla palvelunsaajaa on vaikeaa tai mahdotonta yksilöidä. Esimerkkejä näistä ovat maanpuolustus ja yleishallinto. Julkisen talouden nettovaikutus on julkisen talouden tulojen ja menojen välinen erotus.

Kuvio 1. Julkisen talouden tulot ja menot tutkimuksessa.

3. Tutkimuksen aineistot

Tutkimuksen aineisto muistuttaa rakenteeltaan muissa alan tutkimuksissa käytettyjä aineistoja. Aineistoon kuuluvat seuraavat osat:

1. Henkilön saamat rahamääräiset tulonsiirrot.
2. Henkilön maksamat välittömät ja välilliset verot sekä veronluonteiset maksut.
3. Henkilön yksilöllisesti kuluttamat julkisen talouden menot: esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus.
4. Henkilöiden kollektiivisesti kuluttamat julkisen talouden menot: esimerkiksi maanpuolustus.

Yksilölliset julkisen talouden tulot ja menot (kohdat 1.–3.) selvitettiin tutkimuksessa pääasiassa käyttäen Tilastokeskuksen, THL:n ja Maahanmuuttoviraston hallinnoimia henkilötasoisia rekisteriaineistoja. Tarvittavat yksikkökustannustiedot on poimittu joko suomalaisista tutkimuksista, valtion talousarvioesityksistä tai Suomen virallisesta tilastosta. Tutkimuksen aineistollisena pohjana toimiva Tilastokeskuksen FLEED-aineisto sisältää kaikki Suomessa vuosina 1988–2011 asuneet 15–70-vuotiaat maahanmuuttajat. Lisäksi aineistossa oli 50 000 henkilön satunnaisotos samat kriteerit täyttävistä Suomessa syntyneistä.

Tutkimuksen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi suurin osa menoista koskien kuntien maahanmuuttajille antamia erityispalveluita.

4. Tulokset

Alla on esitetty joitakin tutkimuksen I osan keskeisimpiä tuloksia. Tulokset on esitetty kattavammin ja eritellymmin esimerkiksi ikäluokan, sukupuolen ja maassaoloajan mukaan tutkimuksen varsinaisessa tekstissä.

Tuloksista alla esitetään keskimääräiset nettotulonsiirrot sekä julkisen talouden nettovaikutukset vuonna 2011 syntymävaltioittain ja syntymäalueittain. Lisäksi julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat esitetään aikasarjoina vuosille 1995–2011 niille syntymävaltioille ja syntymäalueille, joiden keskiarvot olivat työikäisillä vuonna 2011 joko kaikkein positiivisimmat tai kaikkein negatiivisimmat tutkimusaineistossa.

Nettotulonsiirrot ovat maksettujen välittömien verojen ja veronluonteisten maksujen sekä saatujen rahamääräisten tulonsiirtojen välinen erotus. Tutkimuksen I osan yhteenvedon mukaan nettotulonsiirroissa havaitut erot syntymävaltioiden ja syntymäalueiden välillä säilyvät tarkasteltaessa eroja julkisen talouden nettovaikutuksissa. Julkisen talouden nettovaikutuksissa nettotulonsiirtoihin lisätään tulopuolella maksetut välilliset verot sekä maksetut rangaistuksina saadut sakot, ja menopuolella edellisten summasta vähennetään menot seuraavista annetuista palveluista: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, oikeus, työvoimapoliittiset toimenpiteet, osa vastaanotto- ja kotoutumismenoista sekä kollektiivisesti kulutetut julkisen talouden palvelut.

Tulosten lähteet on esitetty tarkemmin varsinaisessa tutkimustekstissä.

4.1 Syntymävaltiot (vuosi 2011)

Kuvio 2. Nettotulonsiirrot ilman välillisiä veroja vuonna 2011 syntymävaltion mukaan. Keskimäärin euroa per 20–62-vuotias henkilö. Suomen kohdalla on esitetty 95 %:n luottamusväli keskiarvolle. Lähde: Tilastokeskus (tulonjaon kokonaistilasto, Kelan sairausvakuutusmaksut, muut Kelan maksut, FLEED-aineisto).

Kuviossa 2 on esitetty keskimääräiset nettotulonsiirrot työikäisillä ilman välillisiä veroja syntymävaltioittain vuonna 2011. Suomessa syntyneillä työikäisillä nettotulonsiirrot ilman välillisiä veroja olivat keskimäärin noin 3 400 euroa vuonna 2011. Kaikilla ulkomailla syntyneillä keskiarvo oli lähellä nollaa (noin + 200 euroa). Kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän osalta nettotulonsiirtojen keskiarvo vaihteli Somaliassa syntyneiden noin – 7 900 eurosta Saksassa syntyneiden noin + 5 100 euroon. Saksassa syntyneiden lisäksi Virossa, Kiinassa ja Ruotsissa syntyneillä työikäisillä nettotulonsiirtojen keskiarvo ilman välillisiä veroja oli nollaa suurempi vuonna 2011. Somaliassa syntyneiden lisäksi Irakissa, entisen Jugoslavian alueella, Thaimaassa, Turkissa ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneillä työikäisillä nettotulonsiirtojen keskiarvo ilman välillisiä veroja oli nollaa pienempi vuonna 2011.

Kuvio 3. Julkisen talouden nettovaikutukset. Keskimäärin euroa per 20–62-vuotias henkilö syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Suomen kohdalla on esitetty 95 %:n luottamusväli keskiarvolle. Lähteet: Tilastokeskus (rekisterit), SVT (tilastot), THL (rekisterit ja tutkimukset), Maahanmuuttovirasto (ulkomaalaisrekisteri ja tilastot), valtion talousarvioesitykset (2002–2013), Optula (2007–2013), Jäntti (2009) sekä omat laskelmat edellisiin pohjautuen.

Kuviossa 3 on esitetty julkisen talouden nettovaikutusten keskiarvot työikäistä kohti syntymävaltioittain. Keskiarvojen vaihteluväli oli vuonna 2011 Saksassa syntyneiden noin + 2 340 eurosta Somaliassa syntyneiden noin – 13 850 euroon. Suomessa syntyneillä työikäisillä keskiarvo vuonna 2011 oli noin + 80 euroa per henkilö (95 %:n luottamusväli: [–173,+339]). Kaikkien ulkomailla syntyneiden työikäisten kohdalla keskiarvo oli vuonna 2011 noin – 3 620 euroa per henkilö.

Kuvio 4. Julkisen talouden nettovaikutukset. Kaikkien 20–62-vuotiaiden henkilöiden nettovaikutusten summa yhteensä. Miljoonaa euroa syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Lähteet: Tilastokeskus (rekisterit), SVT (tilastot), THL (rekisterit ja tutkimukset), Maahanmuuttovirasto (ulkomaalaisrekisteri ja tilastot), valtion talousarvioesitykset (2002–2013), Optula (2007–2013), Jäntti (2009) sekä omat laskelmat edellisiin pohjautuen.

Kuviossa 4 on esitetty kaikkien työikäisten henkilöiden julkisen talouden nettovaikutusten yhteenlasketut summat syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Summat ovat keskiarvojen ja henkilömäärien tuloja, joten niihin vaikuttavat kummatkin tekijät. Kaikkien työikäisten yhteenlaskettujen nettovaikutusten summa oli vuonna 2011 negatiivisin entisen Neuvostoliiton alueella syntyneillä, noin – 173 miljoonaa euroa vuonna 2011. Somaliassa syntyneillä työikäisillä se oli noin – 88 miljoonaa euroa ja Irakissa syntyneillä noin – 85 miljoonaa euroa vuonna 2011. Saksassa syntyneillä työikäisillä yhteenlasketut julkisen talouden nettovaikutukset olivat positiivisimmat, noin + 10 miljoonaa euroa vuonna 2011.

4.2 Syntymäalueet (vuosi 2011)

Kuvio 5. Nettotulonsiirrot ilman välillisiä veroja yhteensä vuonna 2011 syntymäalueen mukaan. Keskimäärin euroa per 20–62-vuotias. Suomen kohdalla on esitetty 95 %:n luottamusväli keskiarvolle. Lähde: Tilastokeskus (tulonjaon kokonaistilasto, Kelan sairausvakuutusmaksut, muut Kelan maksut, FLEED-aineisto).

Kuviossa 5 on esitetty keskimääräiset nettotulonsiirrot työikäisillä ilman välillisiä veroja syntymäalueittain vuonna 2011. Suomessa syntyneillä työikäisillä nettotulonsiirrot ilman välillisiä veroja olivat keskimäärin noin + 3 400 euroa vuonna 2011. Kaikilla ulkomailla syntyneillä keskiarvo oli lähellä nollaa (noin + 200 euroa). Länsimaissa syntyneillä työikäisillä nettotulonsiirrot olivat vuonna 2011 keskimäärin suunnilleen samat kuin Suomessa syntyneillä, noin + 3 300 euroa. Itä-Euroopassa ja Kaukasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa ja muissa syntyneillä työikäisillä keskimääräinen nettotulonsiirto oli vuonna 2011 alle 500 euroa. Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa (LIPAKA) syntyneillä keskimääräiset nettotulonsiirrot ilman välillisiä veroja olivat vuonna 2011 kaikkein negatiivisimmat: noin – 4 500 euroa per 20–62-vuotias henkilö.

Kuvio 6. Julkisen talouden nettovaikutukset. Keskimäärin euroa per 20–62-vuotias henkilö syntymäalueen mukaan vuonna 2011. Lähteet: Tilastokeskus (rekisterit), SVT (tilastot), THL (rekisterit ja tutkimukset), Maahanmuuttovirasto (ulkomaalaisrekisteri ja tilastot), valtion talousarvioesitykset (2002–2013), Optula (2007–2013), Jäntti (2009) sekä omat laskelmat edellisiin pohjautuen.

Kuviossa 6 on esitetty julkisen talouden nettovaikutusten keskiarvot työikäistä kohti syntymäalueittain. Keskiarvojen vaihteluväli oli ulkomailla syntyneiden osalta vuonna 2011 länsimaissa syntyneiden noin – 150 eurosta Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa (LIPAKA) syntyneiden noin – 10 000 euroon. Suomessa syntyneillä työikäisillä keskiarvo vuonna 2011 oli noin + 80 euroa per henkilö (95 %:n luottamusväli: [–173,+339]). Kaikkien ulkomailla syntyneiden työikäisten kohdalla keskiarvo oli vuonna 2011 noin – 3 620 euroa per henkilö. Latinalaisessa Amerikassa ja muissa syntyneiden keskiarvo oli hyvin lähellä kaikkien ulkomailla syntyneiden keskiarvoa (–3 670 euroa), ja länsimaissa syntyneiden lisäksi Itä-Euroopassa ja Kaukasiassa, Itä-Aasiassa sekä Etelä-Aasiassa syntyneillä keskiarvot olivat positiivisempia kuin kaikkien ulkomailla syntyneiden työikäisten keskiarvo.

Kuvio 7. Julkisen talouden nettovaikutukset. Kaikkien 20–62-vuotiaiden henkilöiden nettovaikutusten summa yhteensä. Miljoonaa euroa syntymäalueen mukaan vuonna 2011. Lähteet: Tilastokeskus (rekisterit), SVT (tilastot), THL (rekisterit ja tutkimukset), Maahanmuuttovirasto (ulkomaalaisrekisteri ja tilastot), valtion talousarvioesitykset (2002–2013), Optula (2007–2013), Jäntti (2009) sekä omat laskelmat edellisiin pohjautuen.

Kuviossa 7 on esitetty kaikkien työikäisten henkilöiden julkisen talouden nettovaikutusten yhteenlasketut summat syntymäalueen mukaan vuonna 2011. Summat ovat keskiarvojen ja henkilömäärien tuloja, joten niihin vaikuttavat kummatkin tekijät. Kaikkien työikäisten yhteenlaskettujen nettovaikutusten summa oli vuonna 2011 negatiivisin Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa syntyneillä, noin – 310 miljoonaa euroa vuonna 2011. Itä-Euroopassa ja Kaukasiassa syntyneillä työikäisillä summa oli noin – 250 miljoonaa euroa vuonna 2011. Länsimaissa syntyneillä työikäisillä yhteenlasketut julkisen talouden nettovaikutukset olivat positiivisimmat, noin – 7 miljoonaa euroa vuonna 2011.

4.3 Syntymävaltiot ja syntymäalueet (vuodet 1995–2011)

Alla on esitetty julkisen talouden nettovaikutusten jakaumat aikasarjoina. Tulokset esitetään tässä Suomessa syntyneille, kaikille ulkomailla syntyneille, Saksassa syntyneille, Somaliassa syntyneille, länsimaissa syntyneille sekä Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa (LIPAKA) syntyneille. Yksittäiset syntymävaltiot ja syntymäalueet ovat tässä mukana, koska niillä olivat positiivisimmat keskiarvot (Saksa syntymävaltioista, länsimaat syntymäalueista) sekä negatiivisimmat keskiarvot (Somalia syntymävaltioista; Lähi-Itä, Pohjois-Afrikka ja Keski-Aasia (LIPAKA) syntymäalueista) vuonna 2011 ulkomailla syntyneistä työikäisistä. Varsinaisessa tutkimustekstissä aikasarjakuviot on esitetty myös muille suurimmille syntymävaltioille sekä syntymäalueille.

Kuviossa 8 alla on selitetty laatikkokuvioina esitetyt aikasarjat.

Kuvio 8. Kuvioselite. Jakaumien osuuspisteet kuvioissa.

Suomi ja kaikki ulkomaat

Syntymävaltiot

Syntymäalueet

LIPAKA on lyhennys Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Aasiassa syntyneille.

Kuvio 9. Julkisen talouden nettovaikutukset vuosina 1995–2011 syntymävaltion ja syntymäalueen mukaan. Euromääräiset jakauman osuuspisteet ja keskiarvot 20–62-vuotiailla. Lähteet: Tilastokeskus (rekisterit), SVT (tilastot), THL (rekisterit ja tutkimukset), Maahanmuuttovirasto (ulkomaalaisrekisteri ja tilastot), valtion talousarvioesitykset (2002–2013), Optula (2007–2013), Jäntti (2009) sekä omat laskelmat edellisiin pohjautuen.

Kuvio 10. Valtioiden jako alueisiin.