Suomessa on vakava turvallisuusvaje – poliisin resurssit vähenevät samaan aikaan kun ulkomaalaisten määrän kasvu lisää rikollisuutta ja ihmisten turvattomuudentunnetta. Vasta julkaistu Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta sekä Suomen Perustan raportti Turvallisuus uhattuna – maahanmuutto, turvallisuustilanne ja kansalaispartiot päätyvät turvallisuuden heikkenemisen osalta samansuuntaisiin johtopäätöksiin.
Valtioneuvoston selvityksessä tarkastellaan laajemmin sisäisen turvallisuuden tilannetta ja lisääntyneet turvapaikanhakijoiden määrän todetaan kautta linjan lisäävän viranomaisten työtehtäviä. Ulkomaalaisten korkeampi rikosalttius nostetaan myös esiin, minkä lisäksi myös suomalaisten kovenevat asenteet tulijoita kohtaan nähdään kasvavana ongelmana, joka voi kärjistyä lähivuosina.
YTK Aleksi Hernesniemen kirjoittamassa Suomen Perustan turvallisuusraportissa keskitytään turvallisuuden osalta siihen, miten ulkomaalaisten määrän kasvu vaikuttaa rikollisuuteen ja ihmisten turvallisuudentunteeseen. Tietyt ulkomaalaisryhmät syyllistyvät etenkin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin moninkertaisesti kantaväestöön nähden. Kyseisten ryhmien edustajien määrän kasvettua merkittävästi viime syksyn aikana on jo ennestään hiljalleen heikentynyt turvallisuudentunne heikentynyt suuresti.
Suomessa on jo ennestään väkilukuun suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Tämä on saattanut toimia vielä aikana, jolloin monikulttuurisuus ei vielä ollut rantautunut Suomeen. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä tilanteessa, jossa kasvava ulkomaalaisten määrä lisää rikollisuutta ja samaan aikaan poliisien määrä vähenee.
Sisäisen turvallisuuden selvityksessä todetaan poliisien määrän vähenevän tulevina vuosina muutamilla sadoilla poliiseilla ja poliisien määrä pyritään vakiinnuttamaan noin 7000 poliisin tasolle. Kuten selvityksen esipuheessa todetaan: ”Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa.”
Poliisin heikkenevät resurssin tarkoittavat raportin mukaan käytännössä sitä, että resurssit kohdistetaan enemmän hälytystehtäviin valvonnan ja rikosten selvittämisen kustannuksella. Tämän todetaan todennäköisesti lisäävän yleisillä paikoilla tapahtuvien häiriöiden ja rikosten määrää. Hälytysaikojen todetaan yhtä lailla pitenevän ja varsinkin harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden ylläpitäminen tulee vaikeutumaan.
Turvallisuustyhjiön täyttämisen osalta ministeriön selvityksessä ennustetaan yksityisten turvallisuuspalveluiden kysynnän kasvavan merkittävästi ja poliisin todetaan jatkavan yhteistyön kehittämistä näiden tahojen kanssa. Selvityksessä myös todetaan turvallisuustilanteen muutoksen luovan paineita ihmisille itse ottaa vastuu turvallisuustilanteen parantamisesta, mikä ilmentyy katupartioiden perustamisena.
Suomen Perustan turvallisuusraportissa todetaan samat ongelma turvallisuustyhjiön syntymisestä ja tarkemmassa tarkastelussa raportissa on vapaaehtoisiin kansalaispartioihin liittyvät kysymykset. Mielipidetutkimusten mukaan kysymys kansalaispartioista jakaa vahvasti suomalaisten mielipiteitä ja ihmisillä on vahvoja mielipiteitä kansalaispartioiden puolesta ja vastaan. Raportissa käydään läpi aiheen lainsäädännöllistä taustaa ja vaikka keskustelua kansalaispartioiden kieltämisestä on käyty esimerkiksi Vasemmistoliiton piirissä, ei kansalaisten vapaaehtoista turvallisuuspartiointia ole käytännössä mahdollista kieltää.
Turvallisuustilanteen heikentyminen on asia, mistä sisäministeriön selvityksen ja Suomen Perustan raportin välillä ei ole epäselvyyttä. Siinä missä ministeriön selvityksessä tarjotaan ratkaisuiksi esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamista ja yhteistyön lisäämistä yksityisen turvallisuussektorin kanssa, todetaan Suomen Perustan raportissa maahanmuuttopolitiikan olevan avainasemassa turvallisuuden palauttamisessa.
Raportin kirjoittaja Aleksi Hernesniemi nostaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen lisäksi ehdotuksina turvallisuuden parantamiseksi muun muassa poliisin resurssien nostamisen, kansalaispartioiden kasvavan roolin osana turvallisuuden ylläpitämistä sekä avoimen keskustelun maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista. Keinoiksi turvallisuuden parantamiseksi Hernesniemi esittää raportissa:
Mikäli maahanmuuttopolitiikkaa ei saada kuntoon, muuttuu Suomi monikulttuurisemmaksi ja turvattomammaksi. Ulkomaalaisten määrän kasvu ja poliisin vähenevät resurssit luovat turvallisuustyhjiön, jonka täyttävät missä yksityiset turvallisuusalan firmat ja missä kansalaisten vapaaehtoiset kansalaispartiot. Aiheesta toivoisikin käytävän enemmän rakentavaa keskustelua, jossa pohditaan mikä on paras tapa kansalaisille osallistua alueensa turvallisuuden kehittämiseen.
Simo Grönroos
toiminnanjohtaja
Suomen Perusta -ajatuspaja