Näkökulma

flag

Kansainvaelluksen vaikutukset

Kirjoitus on julkaistu Suomen Perusta -ajatuspajan kirjassa Siirtolaiskriisi – puheenvuoroja muuttoliikkeen syistä ja seurauksista.

Simo Grönroos: Suomi ja Eurooppa kansainvaelluksen kohteena – pohdintaa muuttoliikkeen taloudellisista, sosiaalisista ja väestöllisistä vaikutuksista

Kansainvaellukset ovat muuttaneet alueiden väestöllisiä rakenteita kautta aikojen. Historiassa kansainvaellusten ajaksi nimitetään Rooman valtakunnan romahtamisen aikoihin kolme- ja neljäsataaluvuilla jälkeen ajanlaskun alun tapahtuneita väestönliikkeitä. Tuolloin kansat kuten hunnit, gootit ja vandaalit etsivät Euroopassa uusia asuinalueita.

Suuret muuttoliikkeet eivät ole vain muinaishistorian ilmiö. Pitemmän ajan sisällä tapahtuneesta laajemmasta kokonaisten maanosien väestöllistä rakennetta muuttaneesta muuttoliikkeestä käy esimerkkinä Euroopasta suuntautunut muuttoliike Amerikan mantereille. Eurooppalaiset muuttajat syrjäyttivät silloisena alueen kantaväestönä olleet intiaanit valtaväestönä vain muutamassa vuosisadassa siitä kun Kolumbus löysi Amerikan.

Esimerkiksi Iso-Britanniassa väestörakenteessa on ollut useita merkittäviä muutoksia. Anglosaksit syrjäyttivät ensin keltit kansainvaellusten aikaan ja myöhemmin normannit valloittivat saaret 1000-luvulla. Suomessa taas saamelaiset nostetaan usein esiin alkuperäisasukkaina, jotka suomalaiset tullessaan syrjäyttivät.

Laajamittaisen maahanmuuton myötä voi siis seurata väestönmuutoksia, joissa tulijat syrjäyttävät kantaväestön. Eurooppalaisten matala syntyvyys ja Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton laajuus ovat luoneet pohjan historiallisten kansainvaellusten ja väestönmuutosten mittasuhteet täyttävälle ilmiölle.

Ennen kansainvaelluksen lopulta aiheuttamaa väestönvaihdosta tai kantaväestön jäämistä vähemmistöksi, aiheuttaa muuttoliike monenlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita nostan esiin tässä artikkelissa.

Keskustelua maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

Afrikasta ja Lähi-idästä suuntautuvaa siirtolaisuutta on puolustettu auttamisen lisäksi myös esittämällä, että Suomi hyötyy taloudellisesti siirtolaisuudesta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on ottanut kantaa siirtolaistulvaan toteamalla, että tulijat voivan olla suuri voimavara Suomelle. EK:n johtajan Jyri Häkämiehen mukaan: ”…elinkeinoelämä ja koko suomalainen yhteiskunta voivat vahvistua, jos maahanmuuttajien osaaminen ja halu päästä mukaan työelämään käytetään hyväksi.”[i]

Häkämies jatkaa samaa linjaa, jota ekonomistit kuten Juhana Vartiainen ja Jaakko Kiander ovat jo pitkään ajaneet. Sekä Vartiainen että Kiander keskittyvät lähinnä katsomaan maahanmuuton vaikutusta ikärakenteelle eli väestölliselle huoltosuhteelle, jota nuoret maahanmuuttajat kiistämättä nuorentavat, ellei näiden lasten määrä ole liian suuri. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, että väestöllistä huoltosuhdetta merkittävämpi taloudellisen huoltosuhteen tarkastelu on keskustelussa jäänyt liian pienelle huomiolle.

Jaakko Kianderilla on ollut pääsääntöisesti turhan optimistinen käsitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, mutta hän on tehnyt myös osuviakin huomioita: ”Huoltosuhteen alentuminen tasapainottaa väestön ikäpyramidia, mutta sillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Maahanmuuton kasvu tuottaa taloudellisia hyötyjä vain siinä tapauksessa, että maahanmuuttajat työllistyvät.”[ii]

Suomessa maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia käsitellessä viitataan useimmiten OECD:n vuonna 2013 tekemään tutkimukseen, jonka on usein tulkittu osoittavan maahanmuutosta olevan hyötyä Suomen julkiselle taloudelle.[iii] Toinen keskustelunavaus, johon viitataan usein, on Elinkeinoelämän valtuuskunnan keväällä 2015 julkaisema Pekka Myrskylän ja Topias Pyykkösen kirjoittama analyysi Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, jossa esitettiin Suomeen suuntautuvan nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta työvoiman tarjonta saataisiin pidettyä riittävällä tasolla.[iv]

Helsingin Sanomat uutisoi OECD:n maahanmuuttotutkimuksesta 13.6.2013 otsikolla ”Raportti: maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta.” Artikkelissa todettiin maahanmuuton hyödyttävän Suomen julkista sektoria summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta. [v]

Helsingin Sanomien artikkelissa esitetty väite siitä, että OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuutto on Suomelle taloudellisesti hyödyllistä, nousee toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa siitä huolimatta, että tutkimuksesta voi tehdä myös toisenlaisia tulkintoja. Tutkimuksessa esitetään jokaisen OECD-maan osalta neljä lukua, jotka kuvaavat maahanmuuton vaikutuksia kyseisen maan julkiselle taloudelle. Suomen osalta lehdistössä esitetty + 0,16 luku ei kuitenkaan käsitä kollektiivisia palveluita. Tutkimuksessa esitetty luku, jossa ovat mukana kollektiiviset palvelut, pois lukien maanpuolustus, osoittaa maahanmuuttajien nettovaikutuksen olevan – 0,13 prosenttia BKT:sta.

oecdkuva1nettiin

OECD:n maahanmuuttotutkimuksen suurin ongelma on se, ettei siinä tehdä minkäänlaista eroa maahanmuuttajaryhmien välillä. Ongelma tunnustetaan myös tutkimuksessa, jossa todetaan maahanmuuttajaryhmien erottelun olevan tärkeää. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että vaadittavaa dataa ole ollut saatavilla kaikista tarkastelussa olevista OECD:maista, joten jaottelua ei ole pystytty tekemään.

Helsingin sanomien OECD:n tutkimusta käsitelleen artikkelin kuvituskuvina käytettiin printtilehdessä kuvaa somalinaisista ja nettiversiossa kuvaa marokkolaisesta kahvilayrittäjää. Tutkimukseen onkin viitattu usein haluttaessa esittää humanitaarisen maahanmuuton olevan hyödyksi Suomen julkiselle taloudelle.

OECD:n maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia käsittelevä tutkimus perustuu tilastotietoon maahanmuuttajien maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista ja tutkimuksen suurin ongelma on se, ettei maahanmuuttajaryhmiä eritellä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tammikuussa 2015 julkaisema maahanmuuton työllisyysvaikutuksia käsittelevä analyysi on taas saanut tasoonsa nähden suhteettoman suurta julkisuutta.

Varsinkin kevään 2015 eduskuntavaalien alla maahanmuutosta keskusteltaessa EVA:n analyysiin vedottiin toistuvasti todisteena siitä, että maahanmuutto on tutkitusti hyväksi Suomen taloudelle. Analyysissä esitettiin, että nettomaahanmuutto tulisi kaksinkertaistaa noin 18 000 tulijasta 34 000 henkeen, jotta työikäisen väestön määrä saataisiin kasvamaan väestön ikääntyessä. Maahanmuutto nähtiin analyysissä ratkaisuna myös työllisyysasteen nostamiseen vaikka samalla kirjoittajat totesivat maahanmuuttajien työllisyysasteen olevan 50 prosenttia kun se koko väestöllä on 69 prosenttia ja maahanmuuttajien työttömyysasteen olevan 25 prosenttia kun koko väestön keskuudessa se on vain 12 prosenttia.

EVA:n analyysissä ei käsitelty mitenkään maahanmuuton vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle ja analyysi keskittyi käsittelemään ainoastaan työllisyyskysymyksiä. Työvoimareservin määrä kasvaa epäilemättä maahanmuuton myötä, mutta maahanmuuttajien keskimääräistä suuremman työttömyyden aiheuttamia taloudellisia kustannuksia ei analyysissä otettu huomioon. Lisäksi analyysi jatkoi perinnettä, jossa maahanmuuttoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena, vaikka tosin analyysissä tuotiin sivuhuomiona esiin, että eri maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet vaihtelevat suuresti.

Maahanmuuton vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle

Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti pitkään. Tutkimuksia ovat suorittaneet niin ministeriöt, tilastoviranomaiset kuin tutkimuslaitokset. Suomessa ensimmäisen laajemman tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista julkiselle taloudelle julkaisi Suomen Perusta -ajatuspaja keväällä 2015.

Tutkija Samuli Salmisen toteuttamassa tutkimuksessa Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: osa 1 – toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot esitetään henkilötason rekisteriaineistoihin perustuvat maksetut verot ja saadut tulonsiirrot ja käytetyt julkiset palvelut käsittävät nettoarvot eri maahanmuuttajaryhmille. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eri maahanmuuttajaryhmien vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle poikkeavat suuresti toisistaan.[vi]

Suomen Perustan tutkimus antaa myös selkeän kuvan siitä, minkälaisia vaikutuksia Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen suuntautuvalla muuttoliikkeellä on Suomen julkiselle taloudelle

oecdkuva2nettiinoecdkuva3nettiin

Kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmä osalta tutkimuksen mukaan ainoastaan saksalaisilla on positiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle. Tutkimuksen mukaan työikäinen saksalainen maksaa vuodessa reilut 2000 euroa enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. Laajempia alueita tarkasteltaessa länsimaista tulevien muuttajien vaikutus Suomen julkiselle taloudelle oli alueista positiivisin ja keskimääräisen länsimaalaisen muuttajan nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle oli lähes sama kuin Suomessa syntyneen.

Negatiivisin vaikutus Suomen julkiselle taloudelle on tutkimuksen mukaan Somaliasta ja Irakista tulleilla muuttajilla. Näistä maista tulleiden työikäisten muuttajien Suomen julkiselle taloudelle henkeä kohden aiheuttama vuosittainen nettovaikutus on 13 – 14 000 euroa negatiivinen. Maahanmuuttajien lähtöalueita tarkasteltaessa suurimmat nettokulut aiheutuvat Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasia alueelta (LIPAKA) tulevista muuttajista. Keskimääräinen työikäinen kyseiseltä alueelta tulevan muuttajan vuosittainen nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle on – 10 000 euroa

Suomen Perustan tutkimus ei ole ainoa aihetta käsittelevä kotimainen tutkimus, jossa on kyseenalaistettu maahanmuuton positiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle. Kansaneläkelaitos julkaisi vuonna 2014 maahanmuuttajien sosiaalitukien käyttöä käsittelevän tutkimuksen, jossa todettiin maahanmuuton positiivisen vaikutuksen huoltosuhteelle olevan ”vähemmän selvä”, johtuen maahanmuuttajien korkeammasta työttömyysasteesta.[vii]

oecdkuva4nettiin

Julkisessa keskustelussa turvapaikanhakijoiden työllistymisestä on esitetty varsin toiveikkaita näkemyksiä. Irakilaisten ja somalien osalta totuus on varsin karua kertomaa. Molempien ryhmien työllisyysaste oli vuonna 2011 23 % kun se koko väestön osalta oli tuolloin 68 %. Työllisyys ei kyseisten ryhmien osalta nouse erityisen korkeaksi ajankaan kanssa. Vielä kahdenkymmenen maassaolovuoden jälkeen irakilaisten työllisyysaste oli vuonna 2011 vain 43 % ja somalien 37 %.[viii]

Mitä siirtolaiskriisi maksaa Suomen julkiselle taloudelle?

Käynnissä olevassa siirtolaiskriisissä suurimpia tulijaryhmiä ovat irakilaiset ja somalit, joiden vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ovat Suomen Perustan tutkimuksen mukaan kaikista huonoimmat kymmenen suurimman maahanmuuttomaan joukosta. Alueellisesti tarkasteltuna valtaosa tulijoista kuuluu Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasia alueeseen, josta tulevilla on tuloalueista negatiivisin vaikutus Suomen julkiselle taloudelle.

Maahanmuuttoviraston tekemät arviot turvapaikanhakijoista vuoden 2015 loppuun mennessä ovat vaihdelleet noin 25 – 50 000 turvapaikanhakijan välillä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvua on vaikea arvioida, mutta 500 tulijan päivävauhti, johon yllettiin syyskuussa, tarkoittaa vuodessa noin 180 000 siirtolaista. Kaikki hakijat eivät saa turvapaikkaa, mutta suuremmista ryhmistä oletettavasti ainoastaan Albaniasta tulleet voidaan karkottaa kielteisen päätöksen saatuaan. Tätä kirjoitettaessa Suomi vasta neuvottelee palautussopimuksista Irakin, Somalian ja Afganistanin kanssa. Kun lukuun lisätään perheenyhdistämiset, voi tulijoiden luku nousta jopa satoihin tuhansiin muuttajiin.

Maltillisen arvion mukaan 30 000 siirtolaista aiheuttaisi Suomen julkiselle taloudelle 300 000 000 euron kulut, mikäli kulut lasketaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasiasta tulevan maahanmuuttajan vuosittaisen -10 000 euron nettovaikutuksen mukaan. Tällöin 180 000 tulijaa aiheuttaisi vuosittain 1,8 miljardin euron negatiivisen nettovaikutuksen Suomen julkiselle taloudelle.

Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta tulevien keski-arvolla laskettuna siirtolaisten aiheuttama julkisen talouden vaikutus on todellista pienempi, sillä tulijoista noin puolet on Irakista, josta tulevilla muuttajilla on alueen keskiarvoa noin 3ooo euroa negatiivisempi vaikutus julkiselle taloudelle. Samoin toiseksi suurimman siirtolaisryhmän eli somalien nettovaikutus on lähes 4000 euroa alueen keskiarvoa negatiivisempi.

Suomen Perustan tutkimuksessa ei ole otettu huomioon maahanmuuton välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Suorien vaikutusten osalta tutkimuksesta puuttuvat kotouttamisen kulut, joista ei ole saatavilla henkilötason rekisteriaineistoja. Jo nykyiset muuttajamäärät aiheuttavat nopeasti miljardeihin euroihin nousevan vuosittaisen negatiivisen vaikutuksen Suomen julkiselle taloudelle.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä julkisti 12.9.2015 ministeriön laskelmat turvapaikanhakijoista aiheutuvista kuluista. Ministeriön laskelmien mukaan oleskeluluvan saaneesta turvapaikanhakijasta aiheutuu vuosittain noin 13 200 euron kulut julkiselle taloudelle. Luku on hyvin samansuuntainen Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksen Irakista ja Somaliasta muuttaneiden nettovaikutuksen kanssa.

Myös muita arvioita siirtolaistilanteen tuomista kustannuksista on esitetty. Syyskuun lopulla varainhoitoyhtiö Front esitti oman arvionsa turvapaikanhakijoiden tuomista kustannuksista Suomelle. Varainhoitoyhtiö arvioi yhden turvapaikanhakijan vuosittaisiksi kustannuksiksi 30 000 euroa ja valtion kokonaiskustannuksiksi tulevan seuraavalle vuodelle 1,5 miljardia euroa, mikäli turvapaikanhakijoita on 50 000.[ix]

Sosiaali- ja terveysministeriö eikä varainhoitoyhtiö Front ole kumpikaan avannut julkisuudessa sitä, mihin heidän tekemänsä laskelmat perustuvat.

Juha Sipilän hallituksen tavoite taittaa maan julkinen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2021 mennessä nostamatta samalla kokonaisveroastetta, on täysin mahdoton tehtävä nykyisillä tulijamäärillä. Turvapaikanhakijatilanne on jo johtanut veronkiristykseen kun hallitus ilmoitti laskevansa solidaarisuusveron alarajaa, jotta turvapaikanhakijoista aiheutuvia menoja saataisiin katettua.[x]

Myös ulkomailla siirtolaiskriisi näkyy jo monen maan taloudessa. Saksa on peruuttanut suunnitellut veronleikkaukset vedoten siirtolaismäärän kasvuun.[xi] Ruotsissa taas tulevan vuoden talousarvio sisältää suurimmat veronkorotukset yhdeksään vuoteen.[xii]

Mistä asunnot, päiväkodit ja koulut siirtolaisille?

Pääkaupunkiseutu on kärsinyt pitkään kroonisesta asuntopulasta ja alueen vuokrat ovat nousseet nopeammin kuin muualla maassa. Maahanmuutto tulee lisäämään asuntopulaa etenkin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla entisestään, sillä merkittävä osa turvapaikan saaneista tulijoista muuttaa alueelle, jossa jo ennestään asuu paljon maahanmuuttajia. Siirtolaisuuden kasvaessa koetuksella ovat myös julkisten palveluiden kuten päiväkotien ja koulujen kantokyky.

Rakennuslehdessä pohdittiin jo alkuvuodesta 2015 maahanmuuton vaikutusta pääkaupunkiseudun asuntojen kysynnälle, sillä alueen väestönkasvusta suurin osa tuli vieraskielisen väestön kasvusta.[xiii] Siirtolaiskriisin myötä ongelma on kärjistynyt entisestään ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus ennusti syyskuussa turvapaikanhakijoiden määrän kasvun mullistavan Suomen asuntomarkkinat.[xiv]

Pääkaupunkiseudun kunnallisissa asuntojonoissa oli vuonna 2014 lähes 40 000 ihmistä ja asuntoja vapautui tuolloin kuukaudessa muutamia satoja.[xv] Pääkaupunkiseudulla lisääntyvästä asunnottomuudesta on varoittanut muun muassa Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso, jonka mukaan noin puolet oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista tulee etsimään asuntoa pääkaupunkiseudulta.[xvi]

Etenkin pääkaupunkiseudun kaupungit ovat asuntopulan kaltaisen ongelman edessä myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden lasten päiväkotipaikkojen ja koulujen suhteen. Vantaan sivistystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth on todennut suurimpien huoliensa liittyvän maahanmuuttoon. Jo tuhannen uuden maahanmuuttajan asettuminen Vantaalle aiheuttaisi Lehto-Häggrothin mukaan merkittäviä ongelmia kaupungin sivistystoimelle:

 ”Tällöin tarvitsisimme lisää tiloja ja jonkinlaisia uusia ratkaisuja. Tilojen käyttöä olisi tehostettava ja parakkeja ehkä järjestettävä. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä tyhjillään olevia tiloja, joita sivistystoimi voisi valjastaa päivähoidon tai perusopetuksen tarpeisiin.”[xvii]

Vaikka turvapaikanhakijoista valtaosa on miehiä, ei minkäänlainen rakentamistahti riitä rakentamaan uusia päiväkoteja ja kouluja kasvavalle kysynnälle, kun oleskeluluvan saaneet tulijat aloittavat perheenyhdistämiset ja tulijoiden virta jatkaa kasvamistaan.

Nähtäväksi jää, miten pääkaupunkiseudun kaupungit ratkaisevat asuntokysymyksen, jos vuosittain kymmenet tai jopa sadat tuhannet muuttajat suuntaavat alueelle. Vastaanottokeskusten osalta Saksassa tyhjiä liikehuoneistoja on jo pakkolunastettu turvapaikanhakijoiden majoitustiloiksi.[xviii] Erilaisia pakkosuunnitelmia on tehty myös Suomessa. Sisäministeriö on jo valmistellut suunnitelmia kuntien pakottamisesta vastaanottokeskusten perustamiseen.[xix]

Turvapaikanhakijoita on julkisessa keskustelussa verrattu usein Karjalan evakkoihin. Tähän liittyen herää kysymys siitä, aiotaanko jossain vaiheessa turvapaikanhakijoiden asutustoimintaan ottaa käyttöön yksityisomaisuuden pakkolunastukset, kuten tehtiin toisen maailmansodan jälkeen Karjalan evakkojen asuttamisessa.

Monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmat

Etniset ja uskonnolliset ristiriidat ovat yleisimpiä sisällissotien ja konfliktien syitä maailmassa. Pitkään jatkuneita etnisiä konflikteja ovat esimerkiksi Israelissa juutalaisten ja palestiinalaisten, Pohjois-Irlannissa protestanttien ja katolilaisten ja Turkissa kurdien ja turkkilaisten väliset konfliktit.

Yhdysvalloissa viimeaikaiset rotumellakat Fergusonissa[xx] ja Baltimoressa[xxi] osoittavat sen, ettei mustien ja valkoisten välinen jännite ole kadonnut minnekään, vaikka maassa on jo puoli vuosisataa harjoitettu positiivista syrjintää ja poliittista korrektiutta. Yhdysvaltojen rotumellakoita muistuttavia maahanmuuttajamellakoita on tapahtunut Euroopassa jo esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa.

Julkisessa keskustelussa etnisistä ristiriidoista vallitsee länsimaissa tietty kaksinaismoraali. Puhuttaessa Länsimaiden ulkopuolisista etnisistä jännitteistä ja sodista, voidaan hyvin kiihkottomasti analysoida konfliktin osapuolia ja näiden tavoitteita.

Esimerkiksi Syyrian sisällissodan taustalla on eri uskonnollisia suuntauksia ja etnisiä ryhmiä, jotka muodostavat sodan toisiaan vastaan taistelevat osapuolet. Samankaltaiset ongelmat ovat myös Irakin epävakauden taustalla, sillä maa on jakautunut uskonnollisesti sunneihin ja shiioihin ja etnisesti arabeihin ja kurdeihin.

Vaikka Syyriassa tai Irakissa eri etniset ja uskonnolliset jaottelut jakavat yhteiskuntia, ei tämänkaltaisten konfliktien yhteydessä ikinä puhuta ”rasismista”. Yhtä harvoin kuin Lähi-idän etnisiä konfliktien yhteydessä puhutaan rasismista, käytetään etnisesti ja uskonnollisesti monesta ryhmästä koostuvasta valtiosta sanaa ”monikulttuurinen”.

Kolmannessa maailmassa tapahtuvista konflikteista puhuttaessa usein syytetään länsimaisia siirtomaavaltoja, jotka ovat luoneet kehitysmaihin keinotekoisia valtioita ”vetämällä rajoja viivottimella”. Tällöin on syntynyt monietnisiä valtioita, joissa asuvat useat uskonnolliset ja etniset ryhmät eivät tule keskenään toimeen. Vaikka kolmannen maailman monietnisiä valtioita tarkastellessa etniset ristiriidat nähdään usein sisäänrakennettuina monikulttuurisiin yhteiskuntiin, ei monikulttuurisuuden ongelmia kuitenkaan pystytä ymmärtämään Euroopan kohdalla.

Länsimaissa on ollut jo pitkään vallalla monikulttuurisuutta kannattava maailmankuva, jonka mukaan eri kulttuurien ja uskontojen eläminen samassa valtiossa nähdään tuovan lisäarvoa yhteiskunnille. Väestöryhmien välisiä jännitteitä ei analysoida länsimaiden ulkopuolisten maiden konflikteissa käytettävin termein, vaan jännitteet nähdään länsimaissa yleensä johtuvan joko suorasti tai välillisesti valkoisen kantaväestön rasismista.

Maahanmuuton myötä etniset ristiriidat lisääntyvät välttämättömästi Euroopassa. Ristiriidat eivät myöskään ole läheskään aina kantaväestön ja maahanmuuttajien välisiä konflikteja.

Esimerkkinä maahanmuuttajaryhmien keskinäisistä ristiriidoista käy turkkilaisten ja kurdien välinen etninen konflikti. Loppukesästä 2015 kurdien ja turkkilaisten välit kiristyivät Turkissa ja etnisiä mellakoita puhkesi useissa suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa.[xxii] Turkkilaisen ja kurdien etniset ristiriidat eivät kuitenkaan nykyään rajoitu vain Lähi-itään.

Syyskuussa Tukholmasta muodostui etnisten ryhmien välisen vihanpidon näyttämö, kun kurdien kokoontumistilaan tehtiin pommi-isku ja kurdit ja turkkilaiset ottivat yhteen Tukholman keskustassa tapahtuneissa väkivaltaisissa mielenosoituksissa.[xxiii] Turkkilaisten ja kurdien konflikti on rantautunut jo Suomeenkin. Lokakuussa kurdien Turkin Helsingin suurlähetystön luona järjestämä mielenilmaus yltyi väkivaltaiseksi ikkunoiden rikkomiseksi ja poliisin kivittämiseksi.[xxiv]

Kolmannesta maailmasta Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuuden syitä haetaan usein monietnisyyden aiheuttamasta epävakaudesta lähtömaissa.  Samaan aikaan kuitenkin siirtolaisuuden myötä luodaan pohjaa Euroopan valtioiden monietnisyydelle ja epävakaudelle.

Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan hajoaminen

Ennen etnisten ryhmien suhteiden kiristymistä suoranaiseksi etniseksi konfliktiksi, tapahtuu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa yhteiskunnan sisäisen koheesion rapautumista. Ilmiötä on tutkittu myös tieteellisesti.

Yksi tunnetuimmista monikulttuurisuuden ja yhteiskunnassa vallitsevaa luottamuksen välistä suhdetta tutkinut tieteilijä on yhdysvaltalainen sosiologi Robert Putnam. Harvardin yliopiston yhteiskuntatieteiden professorina toimiva Putnam tunnetaan etenkin hänen sosiaalista pääomaa käsittelevistä tutkimuksistaan ja teoksestaan Bowling Alone: Collapse and Revival of American Community (2000), jossa hän käsitteli yhdysvaltalaisen yhtenäiskulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan heikentymistä.

Putnam jatkoi saman teeman käsittelyä vuonna 2007 Scandinavian Political Studies aikakausikirjassa julkaistulla tutkimuksellaan, jossa hän selvitti laajoihin tutkimusaineistoihin perustuen monietnisyyden vaikutusta yhteiskunnan sisäiseen luottamukseen eri asuinalueilla.[xxv]

Tutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että monietnisyydellä on erittäin negatiivinen vaikutus yhteiskunnan koheesioon: mitä monietnisempi asuinalue on, sitä vähemmän ihmiset muun muassa luottavat paikallishallintoon, osallistuvat vapaaehtoistyöhön, sitä vähemmän ihmisillä on ystäviä ja mitä monietnisempi alue, sitä heikommaksi ihmiset kokevat elämänlaatunsa.

Monietnisyys ei tutkimuksen mukaan vähennä ainoastaan eri etnisten ryhmien välistä luottamusta vaan myös etnisten ryhmien sisäinen luottamus väheni etnisen moninaisuuden kasvaessa tietyllä alueella.

Robert Putnam vieraili Suomessa syksyllä 2015 ja kommentoi tällöin näkemyksiään siirtolaisuuden vaikutuksesta Suomen yhteiskunnan koheesiolle. Putnamin näkemyksen mukaan korkea sosiaalinen pääoma oli merkittävä tekijä Suomen ja muiden Pohjoismaiden menestymiselle, mutta kyseinen pääoma on vähenemässä siirtolaisuuden myötä:

 ”Sanoisin näin, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat ainutlaatuisia maailmassa, sillä niillä on huomattava määrä sosiaalista pääomaa. Täällä on korkea luottamus muihin ihmisiin, vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, korkea osallistumisaste eri järjestöihin ja kaikki tutkimukset osoittavat, että Pohjoismailla on paljon sosiaalista pääomaa. Se on suuri etu, ja siksi nämä maat ovat kaikki niin menestyneitä.”

”Suomessa ja muissa maissa korkeaan sosiaalisen pääoman tasoon on osaltaan vaikuttanut väestön etninen samankaltaisuus ja matalat tuloerot. Mutta molemmat tulevat muuttumaan Suomessa seuraavan 30 vuoden aikana. Väistämättä. Aivan väistämättä. Ja kysymys kuuluu, että jos Pohjoismaista tulee etnisesti moninaisempia ja tuloerot kasvavat, niin miten ne pystyvät ylläpitämään korkean sosiaalisen pääoman tason.”[xxvi]

Brittiläinen kehitysmaatutkija Paul Collier on nostanut esiin maahanmuuttoa käsittelevässä kirjassaan Exodus – Immigration and Multiculturalism in the 21st Century useita tutkimuksia, jotka antavat samansuuntaisia tuloksia Putnamin saamien tulosten kanssa.

Collier nostaa esiin esimerkiksi Berkleyn yliopiston tutkijan Edvard Miguelin tutkimukset siitä, miten monietnisyys vaikuttaa kyläkaivojen ylläpitoon Keniassa.  Miguelin mukaan sitä huonommin yhteistyö kyläkaivon ylläpidon osalta sujuu, mitä useampaa heimoa edustavia ihmisiä asuu kylässä. Miguel toteaa myös yhteistyön tason vaihtelevan Afrikan maiden välillä riippuen siitä kuinka hyvin valtio on onnistunut luomaan yhteisen identiteetin.[xxvii]

Collier viittaa teoksessaan myös Harvardin yliopiston tutkijoiden Alberto Alesinan ja Edvard Glaeserin tutkimuksiin monietnisyyden negatiivisesta vaikutuksesta ihmisten veronmaksuhalukkuuteen. Tutkijoiden mukaan asia selittää omalta osaltaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa perinteisesti vallinneita eroja suhtautumisessa verotukseen.[xxviii]

Väestöryhmien alueellinen eriytyminen

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa samaa etnistä taustaa edustavat ihmiset keskittyvät usein asumaan samoille asuinalueille. Toisaalta tiettyjen etnisten ryhmien heikko sosioekonominen asema pakottaa nämä asumaan kaupungin vuokrataloissa, jonne tästä johtuen keskittyy suuria määriä maahanmuuttajia. Toisaalta ihmisille vaikuttaa olevan luonnollista hakeutua asumaan asuinalueille, joissa asuu jo ennestään samaan etniseen ryhmään kuuluvia ihmisiä.

Muualla Euroopassa on jo paljon maahanmuuttajalähiöitä, joiden asukkaista valtaosa on maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Ruotsissa Malmön Rosengård ja Tukholmassa Rinkeby ja Tensta ovat malliesimerkkejä maahanmuuttajalähiöistä, joissa kantaväestön määrä on vähentynyt erittäin pieneksi. Kyseisillä alueilla rikollisuus ja levottomuudet ovat jokseenkin arkipäiväisiä ilmiöitä.[xxix]

Ilmiötä, jossa kantaväestö muuttaa pois maahanmuuttajaväestön kasvaessa, kutsutaan termillä ”white flight” (valkoisten pako). Ilmiö alkaa vaikuttaa jo varsin pienten väestömuutosten jälkeen. Ruotsalaisen Linné-yliopiston tutkijan Emma Neumanin mukaan kantaväestö alkaa karttaa asuinaluetta jo silloin kun ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on 3–4 prosenttia asukkaista.[xxx]

Rikollisuus ja yhteiskunnalliset levottomuudet

Monikulttuurisuuteen liittyy hyvin vahvasti rikollisuuden kasvu, joka varmasti osaltaan johtuu sosiaalisen pääoman alenemisesta ja ihmisten välisen luottamuksen vähentymisestä. Tietyt etniset ryhmät ja tietyt rikostyypit korostuvat ulkomaalaisten tekemissä rikoksissa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan tutkimuksen mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajat ovat Suomessa epäiltyinä 10 prosentissa varkauksista, 12 prosentissa väkivaltarikoksista, 15 prosentissa ryöstöistä ja 28 prosentissa raiskausrikoksista.[xxxi]

Raiskausrikosten osalta Optulan tutkimuksen mukaan kärjessä ovat Lähi-idästä ja Afrikasta tulevat maahanmuuttajat, joiden raiskausrikollisuuden taso on 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden ja sosiodemografiset tekijät huomioon ottaen taso on edelleen 10-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

Siirtolaiskriisin myötä Suomeen muuttavat suurimmat ryhmät tulevat Irakista, Somaliasta ja Afganistanista – maista, josta tulevilla ihmisillä on suuri todennäköisyys syyllistyä vakaviin rikoksiin.

Siirtolaiskriisin alettua vakuutettiin mediassa, että asiantuntijoiden mukaan vastaanottokeskukset eivät lisää rikollisuutta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi 18.9.2015 asiasta otsikolla ”Uudet vastaanottokeskukset herättäneet huolta rikoksista kunnissa – todellisuudessa rikokset eivät ole lisääntyneet”.[xxxii]

Syksyn mittaan ongelmia on kuitenkin alkanut ilmetä paikkakunnilla, missä turvapaikanhakijamäärät ovat kasvaneet. Ainakin Helsingissä, Turussa ja Vantaalla on uutisoitu joukkotappeluista, varkauksista ja seksuaalisista ahdisteluista.

Tapahtumia on kuvattu mediassa otsikoin: ”Turussa levoton yö – kolme joukkotappelua yhtä aikaa, mies löi naista tanssilattialla” (MTV 4.10.), ”Pahoinpitelyitä ja teinityttöjen ahdistelua – turvapaikanhakijoita epäillään lukuisista rikoksista” (MTV 30.9.) ja ”Jumbossa asiakkaita kosketellaan ja perään huudellaan ja vihelletään” (Helsingin Uutiset 14.10.).

Poliisi on myös joutunut puuttumaan vastaanottokeskuksissa tapahtuneisiin turvapaikanhakijoiden välisiin rikoksiin. Lokakuun alussa Poliisihallitus totesi vastaanottokeskusten lisänneen poliisin tehtäviä ”jonkin verran”.[xxxiii] Levottomuuksia on ollut lehtitietojen mukaan ainakin Joutsan[xxxiv], Lahden Hennalan[xxxv] ja Oulun Heikinharjun[xxxvi] vastaanottokeskuksissa.

Lokakuun puolivälissä poliisi teki valtakunnallisen ohjeistuksen, jonka mukaan rikoksesta epäiltyjen turvapaikanhakija-statuksesta ei saa enää tiedottaa. Samassa ohjeistuksessa korostettiin, että epäillyn etnistä taustaa ei saa ilmoittaa mikäli se ei liity jutun tutkintaan.[xxxvii]

Myös vastaanottokeskuksia vastaan on tehty rikollisia iskuja. Syyskuun lopulla Lahden Hennalan vastaanottokeskukseen matkalla olevien turvapaikanhakijoiden bussia ammuttiin ilotulitusraketeilla ja Punaisen ristin työntekijöitä kivitettiin.[xxxviii] Vastaanottokeskuksia vastaan on myös hyökätty polttopulloilla Kouvolassa[xxxix] ja Lammilla[xl].

Monikulttuuristuvassa Suomessa rikollisuuden voidaan odottaa kasvavan väistämättä maahanmuuton kasvaessa. Esimerkiksi Ruotsissa seksuaalirikokset ovat maahanmuuton myötä lisääntyneet räjähdysmäisesti ja maa on kansainvälisesti väkilukuun suhteutettuna raiskaustilastojen kärkipäässä.[xli]

Kantaväestön kiristynyt asenne maahanmuuttoon näkyy vastaanottokeskuksia vastaan tehdyissä iskuissa. Lokakuussa uutisoitiin, että eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa vastaan ottavassa Saksassa maahanmuuttajia vastaan tehtyjen iskujen määrä on kolminkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna.[xlii]

Myös Ruotsissa turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu on tuonut mukanaan levottomuuksia. Lukuisia vastaanottokeskukseksi suunniteltuja rakennuksia on tuhopoltettu.[xliii] Myös etnisesti motivoituneita henkirikoksia on tapahtunut. Elokuussa karkotuspäätöksen saanut turvapaikanhakija surmasi kaksi kantaruotsalaista veitsellä Ikeassa.[xliv] Lokakuun lopulla Trollhättanissa tapahtui isku, jossa ruotsalainen mies surmasi miekalla kaksi maahanmuuttajataustaista ihmistä koulussa.[xlv]

Suomi on nopeasti noussut yhdeksi eniten väkilukuunsa nähden turvapaikanhakijoita vastaanottavaksi Euroopan maaksi.[xlvi] Kun samaan aikaan tutkimusten mukaan enemmistö väestöstä suhtautuu vallitsevaan maahanmuuttoon hyvin negatiivisesti, voidaan olettaa asenteiden kiristyvän Suomessakin entisestään.[xlvii]

Euroopan islamisaatio

Historiassa kristitty Eurooppa on joutunut toistuvasti taistelemaan islamin levittäytymistä vastaan. Espanjalaiset karkottivat muslimit 1400-luvun lopulla Iberian niemimaalta ja 1800-luvun alussa Kreikan itsenäistymisen myötä ottomaanit karkotettiin Balkanilta, heidän ulotettuaan historian saatossa hyökkäyksensä aina Wienin porteille asti.

Eri uskonnollisten ja etnisten ryhmien rinnakkainelo aiheuttaa usein ristiriitoja. Islamin ja länsimaisen eurooppalaisen yhteiskunnan välillä monet eroavaisuudet ovat varsin suuria ja aiheuttavat merkittäviä ongelmia yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Uskonnon asema nähdään islamissa varsin eri tavalla kuin maallistuneissa länsimaisissa yhteiskunnissa. Uskontojen kritisointi on pääsääntöisesti ollut eurooppalaisissa yhteiskunnissa sallittua, kun taas islamilaisessa kulttuurissa ei sananvapaus kata uskonnon kritisointia.

Ristiriita on näyttäytynyt muun muassa mellakoissa, jotka puhkesivat tanskalaisen Jyllands Posten -lehden julkaistua vuonna 2006 pilakuvia profeetta Muhammedista. Alkuvuodesta 2015 Charlie Hebdo -lehteä vastaan tehty terrori-isku herätti koko Euroopan keskustelemaan sananvapaudesta. Moni kannattaa sananvapautta, mutta terrorin pelko on käytännössä luonut pelotteen, joka hillitsee islamin tiettyjen puolien kriittisen tarkastelun.

Naisten asemaan liittyvät ongelmat ovat myös nousseet usein esiin keskustelussa ristiriidoista, jotka syntyvät islamilaisen kulttuurin ja länsimaisten yhteiskuntien välille. Myöskään islamilaisen kulttuurin piirissä olevien ihmisten suhtautuminen vähemmistöihin kuten juutalaisiin ja homoseksuaaleihin ei aina ole kovinkaan lämmin.

Islamilaisista maista tulleiden maahanmuuttajien korkea edustus seksuaalirikosten joukossa kertoo myös omalta osaltaan karua kieltä kulttuurissa vallitsevasta suhtautumisesta naisia ja ei-islamilaisia kohtaan. Naisiin kohdistuvalla seksuaalisella väkivallalla on merkittävä rooli kehitysmaissa käytävissä etnisissä konflikteissa. Sama etnisiin konflikteihin liittyvä ilmiö on rantautunut maahanmuuton myötä myös Eurooppaan.

Väestön muuttuva etninen rakenne

Vuosi 2015 on merkittävä vuosi Suomen väestökehityksen kannalta. Tällöin ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan suomalaisia kuolee enemmän kuin syntyy. Jo pitkän aikaan ennen viimeaikaista siirtolaisinvaasiota, on Suomen väestönkasvu koostunut lähes yksinomaan maahanmuutosta ja vieraskielisen väestön kasvusta. Nyt suomenkielisen väestön määrä on kääntynyt laskuun, samaan aikaan, kun siirtolaisuuden määrä on räjähtänyt kasvuun.[xlviii]

Vieraskielisen väestön määrä ylitti Suomessa vuonna 2014 ruotsinkielisen väestön määrän ja Suomessa on tällä hetkellä yli 300 000 vieraskielistä.[xlix]

Vieraskielinen väestö keskittyy vahvasti suuriin kaupunkeihin. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen vuonna 2013 tekemän väestöennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun väestöstä noin 20 – 23 prosenttia tulee olemaan vieraskielisiä.[l]

Jos ennen siirtolaisinvaasiota tehdyn ennusteen mukaan maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on lähitulevaisuudessa lähes neljännes pääkaupunkiseudun asukkaista, voidaan hyvinkin nopeasti olla tilanteessa, jossa kantasuomalaiset ovat vähemmistö pääkaupunkiseudulla.

Väestön pysyminen samalla tasolla vaatii syntyvyysasteeksi 2,1 lasta naista kohden. Suomessa syntyvyysaste on tällä hetkellä 1,8 ja koko Euroopassa se on 1,6. Monilla Afrikasta ja Aasiasta tulevilla maahanmuuttajaryhmillä syntyvyys on huomattavasti korkeampi kuin suomalaisilla, vaikka syntyvyys hieman laskee lähtömaan tasosta. Esimerkiksi Suomessa asuva somalinainen synnyttää keskimäärin noin 4 lasta.[li]

Väestönmuutoksen nopeus riippuu täysin maahanmuuton määrän kehityksestä ja siitä, miten suomalaisten syntyvyys kehittyy ja siitä tapahtuuko nykyisen maahanmuuttajataustaisen väestön osalta paluumuuttoa kotimaihin.

Monikulttuurisen Euroopan tulevaisuus

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren on nostanut Maaseudun tulevaisuudessa julkaistussa kirjoituksessa esiin jo aikanaan yhdysvaltalaisen taloustieteen nobelistin Milton Friedmanin tunnetuksi tekemän havainnon: hyvinvointivaltio ja avoin maahanmuutto ovat mahdoton yhtälö, sillä sosiaaliturva ja julkiset palvelut houkuttelevat muuttajia köyhemmistä maista aina siihen asti, kunnes järjestelmän kantokyky loppuu.[lii]

Euroopan päättäjät ovat viime aikoina pyrkineet tarmokkaasti osoittamaan tämän Friedmanin teesin vääräksi.

Suomessa, kuten pitkälti muuallakin Länsi-Euroopassa, on vallalla näkemys, jonka mukaan tulijoiden määrään ei voi vaikuttaa. Tätä kuvaa hyvin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Matti Vanhasen varoitus siitä, että kannattaa varautua 100 – 200 000 vuotuiseen turvapaikanhakijaan.[liii]

Muuttoliikkeen taustalla voidaankin nähdä olevan etupäässä elintasoon liittyvät syyt, joiden lisäksi sodat ja epävakaudet vauhdittavat muuttoliikettä. Muuttoliike ei välttämättä kerrokaan köyhyyden lisääntymisestä maailmassa, vaan osoittaa pikemminkin, että yhä useammalla ihmisellä on nykyään varaa tehdä tuhansien kilometrien matka Eurooppaan.

Varsinkin pohjoismainen hyvinvointivaltio on nopeasti tiensä päässä, kun kasvavat siirtolaismäärät lisäävät palveluiden kysyntää. Voi siis hyvin olla, että tulijoiden määrä ei lopu, ennen kuin varat sosiaaliturvan ylläpitämiseksi loppuvat ja matka kolmannesta maailmasta Eurooppaan ei ole enää hintansa väärti.

Elinkeinoelämän havittelee työn hinnan halventamista kasvattamalla työvoimareserviä. Siirtolaiskriisin myötä esimerkiksi Saksassa on keskusteltu minipalkkojen poistamisesta, jotta muuttajat saataisiin helpommin mukaan työelämään.[liv] Maahanmuuttajien auttamisen varjolla toivotaan olevan helpompaa tehdä työmarkkinoista joustavampia.

Ilman työelämäjoustoja kolmannesta maailmasta muuttavan väestön työllistyminen on erittäin heikkoa, kuten Irakista ja somaliasta tulevan väestön työllisyyden tarkastelu on osoittanut. Jopa Yhdysvalloissa, jossa työmarkkinat ovat Suomeen nähden erittäin joustavat, on somalien työllisyysaste huomattavasti heikompi kuin väestöllä keskimäärin ja moni työssä käyväkin joutuu turvautumaan sosiaalitukiin johtuen matalasta palkasta ja suuresta perheestä.[lv]

Siirtolaisten määrän kasvun lyhyen tähtäimen vaikutuksia ovat siis heikkenevät julkiset palvelut, nousevat verot ja mahdollisesti joustavammat työmarkkinat. Maahanmuuttoon liittyviä taloudellisia kysymyksiä merkittävämpi asia on kuitenkin maahanmuuton väestörakenteelle aiheuttamat muutokset.

Eurooppalaisten yhteiskuntien kasvavalla monietnisyydellä on perustavanlaatuisia vaikutuksia yhteiskuntien rakenteelle. Jo nyt monessa Euroopan maassa väestöllinen tilanne muistuttaa Yhdysvaltojen tilannetta, jossa lähes kaikissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä joudutaan pohtimaan eri etnisten ryhmien asemaa. Myös ajoittain puhkeavat rotulevottomuudet ovat tuttuja molemmin puolin Atlanttia.

Vauhdilla kasvava siirtolaisuus ajaa Eurooppaa eteenpäin väestöllisen muutoksen tiellä. Tulevaisuuden kehitystrendejä on vaikea ennustaa, mutta voidaan tarkastella millainen tilanne on valtioissa, joissa on merkittäviä etnisiä jakolinjoja.

Euroopan valtioiden tulevaisuus voi muistuttaa esimerkiksi Israelin tai Etelä-Afrikan tilannetta. Mikäli maahanmuuttajataustainen väestö muodostaa enemmistön valtion väestöstä, voi tilanne muistuttaa Etelä-Afrikkaa rotuerottelun jälkeen. Keskimääräistä varakkaampi kantaväestö elää tällöin suljetuissa yhteisöissään (gated community), talous toimii huonosti, rikollisuus on korkeaa, verotus on kovaa ja uuden enemmistön asemaa yritetään parantaa positiivisen syrjinnän keinoin.

Mikäli valtio alkaa puolustaa itseään ennen kuin maahanmuuttajaväestö on enemmistönä, ollaan tilanteessa, joka saattaa muistuttaa Israelin nykyistä tilannetta. Israelissa valtaa pitää juutalainen enemmistö, jonka rinnalla elää merkittävä pääosin islaminuskoinen palestiinalaisväestö. Tällöin väestöryhmät asuvat omilla asuinalueillaan, maahanmuuttajataustainen väestö voi toimia halpatyövoimana ja etnisten ryhmien välillä on jatkuva konflikti, joka purkautuu välillä väkivaltana.

Euroopan maahanmuuttajaväestön suuri etninen moninaisuus on suurempi kuin useissa monietnisissä maissa. Yhdistävänä tekijänä kolmannen maailman maahanmuuttajille on islam, joka toisaalta yhdistää ryhmiä, mutta toisaalta jakaa niitä islamin eri suuntausten mukaan. Ääri-islam tulee varmasti olemaan joka tapauksessa merkittävä syrjäytynyttä maahanmuuttajaväestöä yhdistävä tekijä, joka ei suhtaudu myönteisesti Euroopan ei-islamilaiseen kantaväestöön.

Jugoslavian ja Irakin osalta totalitaarinen hallinto sai hillittyä väestöryhmien etnisiä ristiriitoja. Euroopan unionissa vallan voidaan nähdä keskittyvän enemmän ja enemmän keskusjohtoiseen suuntaan. Myös yritykset padota ”vihapuhe” lainsäädännön keinoin tai suunnitelmat kiristää aselainsäädäntöä, ovat askelia kohti totalitaristisempaa suuntaa.

Mikäli maahanmuuttoa ei saada vähennettyä, on Euroopan kansojen tulevaisuus yhtä lailla vaakalaudalla kuin esimerkiksi Kiinan miehittämän Tiibetin kansan kohtalo.

Kun Kiina avasi vuonna 2006 Tiibetiin vievän maailman korkeammalla kulkevan rautatieosuuden, olivat tiibetiläiset kauhuissaan. Matkailijoiden ja turismin mahdollisesti tuomat tulot olivat pieni tekijä verrattuna siihen, miten tiibetiläiset näkivät kulttuurinsa olevan entisestään pahemmin uhattuna kiinalaisten muuttoliikkeen alueelle helpottuessa.[lvi]

Tiibet on miehitetty maa, mutta toisin kuin Eurooppassa, ei Tiibetin kansan mieliä ole miehitetty – yksikään tiibetiläinen ei toivota vuoristokansan asuinsijoille vyöryviä han-kiinalaisia muuttajia tervetulleiksi uustiibetiläisinä, jotka rikastuttavat Tiibetin kulttuuria.

Simo Grönroos

Kirjoittaja on Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja

 

Viitteet:

[i] Elinkeinoelämän keskusliitto 10.9.2015: ”Siirtolaiset mukaan Suomea rakentamaan” http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/09/10/ek-siirtolaiset-mukaan-rakentamaan-suomea/

[ii] Jaakko Kiander 8.9.2015: ”Voisiko maahanmuutto ratkaista ikääntyvän Suomen ongelmia?” http://parempaaelamaa.org/2015/09/08/voisiko-maahanmuutto-ratkaista-ikaantyvan-suomen-ongelmia/

[iii] OECD 2013: The fiscal impact of immigration in OECD countries

http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/international-migration-outlook-2013_migr_outlook-2013-en

[iv] Myrskylä, Pekka & Pyykkönen, Topias: Tulevaisuuden tekijät – Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/01/Tulevaisuuden-tekij%C3%A4t.pdf

[v] HS 13.6.2013: ”Raportti: maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta.” http://www.hs.fi/kotimaa/a1371505625246

[vi] Salminen Samuli: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 1 – Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot.

http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/

[vii] Terhola & Verho 2014: Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011, KELA 2014 http://www.kela.fi/-/maahanmuuttajat-ovat-kantavaestoa-useammin-sosiaaliturvaetuuksien-varassa

[viii] Samuli Salminen:”Turvapaikanhakijoiden työllistymisestä”.

http://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/

[ix] Kauppalehti 30.9.2015: ”Frontin hurja arvio: Pakolaiskriisistä valtion budjettiin 1,5 miljardin lovi”

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/frontin-hurja-arvio-pakolaiskriisista-valtion-budjettiin-15-miljardin-lovi/qtQUkkU2

[x] Uusi Suomi 23.9.2015: “Uusi veroraja 5800 €/kk: Alexander Stubb kertoi todellisen syyn”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117649-uusi-veroraja-5800-eukk-alexander-stubb-kertoi-todellisen-syyn

[xi] Die Welt 20.9.2015: “Steuersenkungen wegen Flüchtlingskrise beerdigt”

http://www.welt.de/politik/deutschland/article146598924/Steuersenkungen-wegen-Fluechtlingskrise-beerdigt.html

[xii] Taloussanomat 21.9.2015: ”Ruotsi kiristää toimasti verotusta”

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/09/21/ruotsi-kiristaa-roimasti-verotusta/201512198/12

[xiii] Rakennuslehti 19.2.2015: ” Suurin asuntotarve tulee maahanmuutosta”

http://www.rakennuslehti.fi/2015/02/suurin-asuntotarve-tulee-maahanmuutosta/

[xiv] MTV 20.9.2015: “Pääekonomisti: Turvapaikanhakijoiden suuri määrä mullistaa Suomen asuntomarkkinat”

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paaekonomisti-turvapaikanhakijoiden-suuri-maara-mullistaa-suomen-asuntomarkkinat/5319954#.Vf8jLlvQFII.facebook

[xv] Helsingin Uutiset 20.6.2014: “Vuokra-asuntojono ei lyhene lainkaan – liki 40 000 hakemusta”

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/223866-vuokra-asuntojono-ei-lyhene-lainkaan-liki-40-000-hakemusta

[xvi] Länsiväylä 14.10. 2015: ” Asunnottomuus uhkaa räjähtää käsiin Espoossa – tuhansia turvapaikanhakijoita tulossa asuntojonoon”

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/326898-asunnottomuus-uhkaa-rajahtaa-kasiin-espoossa-tuhansia-turvapaikanhakijoita-tulossa

[xvii] Vantaan Sanomat 20.10.2015:”Sivistysjohtaja: Suurin huoleni ovat pakolaiskriisin vaikutukset”

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/328791-sivistysjohtaja-suurin-huoleni-ovat-pakolaiskriisin-vaikutukset

[xviii] Iltalehti 2.10.2015: “Hampuri hyväksyi liikekiinteistöjen pakkolunastuksen pakolaisille”

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015100220455753_ul.shtml

[xix] Turun Sanomat 1.10.2015: “Orpo: Kuntien vastaanottopakkoa ei toistaiseksi tarvita”

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/818773/Orpo+Kuntien+vastaanottopakkoa+ei+toistaiseksi+tarvita

[xx] Yle 25.11.2014:”Fergusonissa varaudutaan uuteen levottomuuksien yöhön – paikalla on 2 200 kansalliskaartilaista”

http://yle.fi/uutiset/fergusonissa_varaudutaan_uuteen_levottomuuksien_yohon__paikalla_on_2_200_kansalliskaartilaista/7651597

[xxi] Iltalehti 28.4.2015:”Baltimoreen julistettiin hätätila – Katso kuvat mellakoista”

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015042819592687_ul.shtml

[xxii] Iltalehti 17.8.2015:”Alanyan mellakka säikäytti matkalaiset: Onko Turkkiin turvallista matkustaa?”

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015081720190659_ul.shtml

[xxiii] MTV 14.9.2015: “Expressen: Etelä-Tukholmassa räjähdys”

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/expressen-etela-tukholmassa-rajahdys/5309150

[xxiv] Ilta-Sanomat 10.10.2015: ” Turkin suurlähetystön kurdimellakan syy selvisi – poliisia heitettiin kivillä ja kananmunilla”

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444443847103.html

[xxv] Robert Putnam: “E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century The 2006 Johan Skytte Prize Lecture.” Scandinavian Political Studies 30, no. 2 (June 2007): 137-174. Viitattu Paul Collierin teoksessa Exodus. Immigration and Multiculturalism in the 21th Century, Penguin Books 2013.

[xxvi] Uusi Suomi 3.10.2015:”Harvard-professorin neuvo Suomelle: ”Katsokaa itään”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121764-harvard-professorin-neuvo-suomelle-katsokaa-itaan

[xxvii] Paul Collier: Exodus. Immigration and Multiculturalism in the 21th Century, Penguin Books 2013, s. 75-76.

[xxviii] Paul Collier: Exodus. Immigration and Multiculturalism in the 21th Century, Penguin Books 2013, s. 84-85.

[xxix] Simon Elo on kirjoittanut Ruotsin maahanmuuttajalähiöiden ongelmista Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisemassa raportissa Kansankodin kuolinvuoteella – ruotsalainen hyvinvointivaltio ja maahanmuutto, Suomen Perusta 2015.

[xxx] Helsingin Uutiset 1.6.2015: ”Kipupiste jo 3–4 prosentissa – uusi tutkimus valkoisesta paosta hätkähdyttää”.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/290692-kipupiste-jo-3-4-prosentissa-uusi-tutkimus-valkoisesta-paosta-hatkahdyttaa

[xxxi] Optula 2014: Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä

http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf

[xxxii] Helsingin Sanomat 18.9.2015: “Uudet vastaanottokeskukset herättäneet huolta rikoksista kunnissa – todellisuudessa rikokset eivät ole lisääntyneet”

http://www.hs.fi/kotimaa/a1442559798463

[xxxiii] Länsi-Savo 2.10.2015: ” Mikkelin poliisi: “Vastaanottokeskukseen ei liity sen kummempaa turvallisuusriskiä”.

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/mikkelin-poliisi-vastaanottokeskukseen-ei-liity-sen-kummempaa-turvallisuusriskia

[xxxiv] Ilta-Sanomat 24.8.2015: ” 30 kävi yhden kimppuun Joutsenon vastaanottokeskuksessa – Johtaja: ”En muista vastaavaa”.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440385058713.html

[xxxv] Helsingin Sanomat 9.10.2015: “Hennalan vastaanottokeskuksessa tappeluita”

http://www.hs.fi/kotimaa/a1444360354827

[xxxvi] Yle 5.10.2015:  ”Vastaanottokeskuksessa nujakoitiin – poliisi otti kiinni kolme”

http://yle.fi/uutiset/vastaanottokeskuksessa_nujakoitiin__poliisi_otti_kiinni_kolme/8353867

[xxxvii] Etelä-Suomen Sanomat 21.10.2015:”Poliisipäällikkö rikostiedottamisesta: Turvapaikkastatusta ei saa kertoa”

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/10/21/poliisipaallikko-rikostiedottamisesta-turvapaikkastatusta-ei-saa-kertoa

[xxxviii] Yle 25.9.2015: ” Turvapaikanhakijoiden bussia heitettiin ilotulitteilla, SPR:n työntekijää kivillä”

http://yle.fi/uutiset/turvapaikanhakijoiden_bussia_heitettiin_ilotulitteilla_sprn_tyontekijaa_kivilla/8331041

[xxxix] Yle 25.9.2015: ”Hätämajoituskeskuksen ovelle heitettiin polttopullo Kouvolassa”

http://yle.fi/uutiset/hatamajoituskeskuksen_ovelle_heitettiin_polttopullo_kouvolassa/8331515

[xl] Yle 7.10.2015: ”Lammin vastaanottokeskuksessa tuhotyön yritys – asunto yritettiin polttaa”

http://yle.fi/uutiset/lammin_vastaanottokeskuksessa_tuhotyon_yritys__asunto_yritettiin_polttaa/8360941

[xli] Yle 15.9.2012: ”BBC: Ruotsissa tilastoidaan eniten raiskauksia Euroopassa”

http://yle.fi/uutiset/bbc_ruotsissa_tilastoidaan_eniten_raiskauksia_euroopassa/6296473

[xlii] Iltalehti 10.10.2015: ”BBC: Hyökkäykset turvapaikanhakijoiden asuntoihin lisääntyneet Saksassa”

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015101020500856_ul.shtml

[xliii] Aamulehti 24.10.2015:”Ruotsissa poltettiin jälleen rakennus, johon suunniteltiin vastaanottokeskusta”

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1195003151119/artikkeli/ruotsissa+poltettiin+jalleen+rakennus+johon+suunniteltiin+vastaanottokeskusta.html

[xliv] Ilta-Sanomat 13.8.2015:”Aftonbladet: 36-vuotias mies myönsi Ikea-murhat Ruotsissa”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1439434133362.html

[xlv] Yle 22.10.2015: “Ruotsalaislehdet: Trollhättanin hyökkääjällä oli äärioikeistolaisia mielipiteitä” http://yle.fi/uutiset/ruotsalaislehdet_trollhattanin_hyokkaajalla_oli_aarioikeistolaisia_mielipiteita/8401700?ref=leiki-uu

[xlvi] Ilta-Sanomat 15.10.2015: ”Suomi pyytää EU:lta hätäapua turvapaikanhakijoiden vastaanottoon”

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1444897263370.html

[xlvii] Suomen Uutiset 14.10.2015: ”Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – ”eniten menetettävää”

https://www.suomenuutiset.fi/taloustutkimus-25-50-vuotiaat-kriittisimpia-maahanmuutolle-eniten-menetettavaa/

Helsingin Sanomat 21.10.2015: “Enemmistö HS-gallupissa: Turvapaikan saaneille alempi sosiaaliturva kuin syntyperäisille suomalaisille”

http://www.hs.fi/kotimaa/a1445315634184

[xlviii] Iltalehti 28.4.2015: ”Viimeksi tämä tapahtui vuonna 1942: Suomalaisia kuoli enemmän kuin syntyi”

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015042819593405_uu.shtml

[xlix] Yle 24.4.2014:”Vieraskielisiä nyt enemmän kuin ruotsinkielisiä”

http://yle.fi/uutiset/vieraskielisia_nyt_enemman_kuin_ruotsinkielisia/7204862

[l] HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013–2030, Helsingin kaupungin Tietokeskus 2013

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tilastoja_5_Vuori.pdf

[li] Helsingin Sanomat 12.11.2013: “Suomeen muuttaneiden somalien lapsiluku putosi liki puoleen”

http://www.hs.fi/kotimaa/a1384151381037

[lii] Maaseudun tulevaisuus 7.10.2015:”Onko hyvinvointivaltion taru lopussa?”

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/onko-hyvinvointivaltion-taru-lopussa-1.130134

[liii] Iltalehti 18.9.2015:”Vanhanen: Suomen kannattaa varautua 100000-200000 turvapaikanhakijaan”

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442473215609.html

[liv] Verkkouutiset 29.9.2015:”Saksassa pohditaan minimipalkasta luopumista – syynä pakolaiset”

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/mininipalkat_saksa_ehdotus-41404

[lv] Tuula Joronen & Abdirizak Hassan Mohamed: Kauppakansa pakosalla – Somaliyrittäjät meillä ja muualla, Helsingin kaupungin tietokeskus 2015. s. 23 ja s. 83.

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_03_19_Tutkimuksia_1_Joronen.pdf

[lvi] Hämeen Sanomat 30.6.2006:”Kiina avaa kiistellyn rautatien Tiibetiin”

http://www.hameensanomat.fi/uutiset/ulkomaat/170293-kiina-avaa-kiistellyn-rautatien-tiibetiin