Näkökulmat

Kansallista työvoimapolitiikkaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lupasi vaalikampanjansa aikana laittaa laittoman maahanmuuton kuriin ja puolustaa amerikkalaisia duunareita ulkomaista työvoimaa vastaan. Meksikon rajalle rakennettava muuri ja eräille muslimimaille annetut maahantulokiellot ovat jo työn alla ja alkuviikosta Trump allekirjoitti asetuksen, jolla työperäistä maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin rajoitetaan.

Samaan aikaan Suomessa Sipilän hallitus on sitoutunut edistämään ”Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa.” Ulkomaisten opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja start up-yrittäjien houkuttelemiseksi kampanjoidaan lehtien palstoilla kovalla innolla.

Työttömien määrän liikkuessa sadoissa tuhansissa on varsin kummallista, että työperäisen maahanmuuton lisääminen on noussut niin merkittäväksi tavoitteeksi. Kansainvälistyminen tuntuukin nousseen kummalliseksi itseisarvoksi, joka jättää usein varjoon kotimaisten työmarkkinoiden kehittämisen. Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva humanitaarinen maahanmuutto ei vastaa mitään edellä mainituista työperäisen maahanmuuton määreistä, mutta siitä huolimatta myös sitä usein perustellaan taloudellisin syin.

Esimerkiksi irakilaisten ja somalien työllisyysaste on jossain vain noin 20 prosentin tasolla, mutta eivät aivan kaikki humanitaariset maahanmuuttajatkaan ole työttömyyskortistossa. Ravintola-alalla maahanmuuttajat ovat vallanneet jo pitkään alaa pitserioiden ja kebab-ravintoloiden pitäjinä. Vuoden 2015 siirtolaisaalto toi kahdeksan euron irakilaisparturit ja nähtäväksi jää miten kotimaiset parturit pärjäävät kilpailussa.

Tällä viikolla päätetty uusi liikennelaki purkaa taksimonopolin ja vapauttaa alan kilpailulle. Ei liene epäselvää, että taksiala tuleekin nopeasti muuttumaan maahanmuuttajien matalapalkkatyöksi, jossa suomalaisia tuskin enää nähdään.

Kuluttajalle halvemmat hinnat tulevat kuitenkin yhteiskunnalle kalliiksi. Veronmaksaja maksaa halvasta pitsasta ja taksikyydistä kovempina veroina, sillä matalapalkka-alalla työskentelevät joutuvat usein turvautumaan yhteiskunnan tukiin (myös laittomasti maassa olevien toimeentulo taataan tällä hetkellä yhteiskunnan taholta). Harmaan talouden lisääntymisen myötä menetetään lisäksi runsaasti verotuloja ja lopputuloksena suomalaisten työttömien määrä kasvaa. Ongelmallista on lisäksi se, että mahdollisuus, usein yhteiskunnan tukemaan, matalapalkkatyöhön toimii vetovoimatekijänä epätoivotulle muuttoliikkeelle, joka on sekä taloudellisesti että sosiaalisesti haitallista koko yhteiskunnalle.

Suomalaiset työmarkkinat ovat tunnetusti jäykät ja esimerkiksi taksimonopolin kriittinen tarkasteleminen on varmasti aivan paikallaan. Työmarkkinoiden joustavoittaminen ja tiettyjen monopolien purkaminen on kuitenkin tehtävä vasta silloin, kun vallitseva muuttoliike on saatu kuriin – nyt ei ole oikea aika.

Simo Grönroos

toiminnanjohtaja

Suomen Perusta -ajatuspaja

21.4.2017